1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Estonian onnettomuus

Lähes 30 vuotta sitten uponneen Estonian hylkyä tutkitaan jälleen – löytyykö dokumenttisarjassa paljastuneille repeämille selitys?

Uudet sukellukset autolautta Estonian hylkyyn alkavat perjantaina. Viime syksynä dokumenttisarjassa nähtiin kuvia hylyssä olevista repeämistä. Virallisen onnettomuustutkinnan mukaan uppoamisen syy oli keulavisiirin irtoaminen kovassa merenkäynnissä.

Kuvakaappaus sukellusrobotin kuvaamalta videolta dokumenttisarjasta, jossa näytetään mahdollinen reikä aluksen rungossa. Kuva: EPA-EFE/DPLAY/TT / HANDOUT

Uudet sukellukset syyskuussa 1994 uponneen autolautta Estonian hylkyyn alkavat. Ruotsin onnettomuustutkintaviranomainen SHK kertoo, että ensimmäiset varsinaiset sukellukset hylylle tehdään perjantaina.

Tallinnasta Tukholmaan matkalla olleen aluksen 989 matkustajasta ja miehistöstä menehtyi 852. Estonialla hukkui suurimmaksi osaksi Ruotsin ja Viron kansalaisia: 501 ruotsalaista ja 280 virolaisia. Suomen kansalaisia kuoli 10. Kolme onnistuttiin pelastamaan.

Koostimme tähän juttuun, mistä uusissa sukelluksissa on kyse.

Mitä halutaan saada selville?

Virallisen onnettomuustutkinnan mukaan Estonian uppoamisen aiheutti keulavisiirin irtoaminen kovassa merenkäynnissä ja veden tulviminen alukseen.

Ruotsissa esitettiin kuitenkin viime syksynä palkittu tv-dokumenttisarja, jossa esitettiin kuvia hylyssä olevista repeämistä. Sukellusrobotin avulla hankitut videokuvat oli kuvattu vuonna 2019.

Onnettomuustutkintaa ei sinänsä ole avattu uudestaan. Nyt alkavat sukellukset pyrkivät vastaamaan kysymykseen, millainen merkitys hylyn kyljessä ilmenneillä repeämillä on ollut aluksen uppoamisen kannalta.

Eikö uppoamispaikalle sovittu hautarauha?

Estonian hylylle on julistettu hautarauha Suomen, Ruotsin ja Viron sopimuksella. Sopimukseen on myöhemmin liittynyt myös muita maita.

Hautarauha on nyt peruttu väliaikaisesti, jotta uudet sukellukset olisivat mahdollisia. Ruotsissa väliaikainen laki tuli voimaan ensimmäinen heinäkuuta, kertoo Dagens Nyheter (siirryt toiseen palveluun).

Uudet sukellukset alkavat Ruotsin aloitteesta. Ruotsin, Suomen ja Viron onnettomuusviranomaiset keskustelivat jo viime talvena uusista sukelluksista, kertoi tuolloin Ruotsin yleisradioyhtiö SVT (siirryt toiseen palveluun).

Kysymys hautarauhasta sai myös Estonia – Mullistava löytö -tv-dokumentin ruotsalaiset tekijät syytteeseen hautarauhan rikkomisesta. Heidät kuitenkin vapautettiin syytteistä helmikuussa 2021. Dokumentin ohjaaja Henrik Evertsson palkittiin Ruotsissa suurella journalistipalkinnolla syksyllä 2020 (siirryt toiseen palveluun).

Miten tutkimukset tehdään?

Kaksi tutkimuksiin osallistuvaa alusta Ruotsista ja Virosta lähti liikkeelle kohti kansainvälisillä vesillä sijaitsevaa hylyn olinpaikkaa torstaina. Sukellusten on kerrottu kestävän 10 päivää.

Osana tutkintaa haastatellaan myös 30:tä onnettomuudesta selvinnyttä, kertoo Aftonbladet.

Uponneesta aluksesta pyritään nyt luomaan 3D-malli, jonka avulla voitaisiin muodostaa tarkempi kuva rungon vedenalaisesta osasta sekä pohjaolosuhteista. Hylystä on määrä ottaa parikymmentätuhatta kuvaa, joiden avulla se 3D-mallinnetaan. Tutkimuksia myös hankaloittavat monet asiat, kuten hylkyyn keräytynyt hiekka.

Jatkuuko selvitystyö vielä myöhemmin?

SHK:n johtaja Jonas Bäckstrand arvioi Aftonbladetin haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) kesäkuussa, että kyseessä on ennennäkemättömän iso operaatio. Sukellusten perusteella pyritään määrittämään, onko jatkotutkimuksille tarvetta.

Ruotsin onnettomuustutkimuskeskus arvioi tiedotteessa toukokuussa (siirryt toiseen palveluun), että suurimmat tutkimukset pystytään luultavasti toteuttamaan vasta keväällä 2022.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 9.7. klo 23:een asti.

Lisää aiheesta:

Uponneesta Estoniasta aiotaan tehdä 3D-malli – Hylylle voidaan sukeltaa heinäkuun alusta

Lue täältä Estonian kapteenin liittyvästä salaliittoteoriasta.

"Mayday, mayday, Estonia please"