1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

Eurooppa-kirje: Britannia on nyt kuin laboratorio, joka riisuu lähes kaikki rajoitukset vaikka tartuntoja tulee kymmeniätuhansia

Saat olennaiset jutut Euroopan unionista perjantaisin suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen. Linkki löytyy jutun lopusta.

Pasi Myöhänen. Kuva: Pasi Myöhänen, Christos Chatzigiannis / AOP, kuvankäsittely: Harri Vähäkangas / Yle

Englannissa odotetaan jännityksellä sunnuntain historiallista EM-finaalia. Maa ei ole päässyt finaaliin arvokisoissa sitten vuoden 1966 MM-voiton, joten kansa on todella tulisilla hiilillä.

Toinen jännitysmomentti on koronaviruksen kolmas aalto. Se on todellisuutta, sillä Britanniassa on viime päivinä todettu (siirryt toiseen palveluun) lähes 30 000 päivittäistä tartuntaa.

Määrä on melkoinen millä mittarilla tahansa – yli sata kertaa suurempi kuin Suomessa, vaikka väkeä Englannissa on noin 12 kertaa enemmän.

Siitä huolimatta hallitus ei peräänny suunnitelmistaan avata yhteiskunta Englannissa käytännössä täysin (siirryt toiseen palveluun) heinäkuun 19. päivänä. Silloin poistuu jopa joukkoliikenteen maskinkäyttöpakko.

Kuulostaa uhkapeliltä, ja aiemmin brittihallituksen vedonlyönnit ovat menneet traagisella tavalla pieleen.

Maa on viivytellyt yhteiskunnan sulkutoimia kerta toisensa jälkeen, ja epidemian uhriluku (siirryt toiseen palveluun) maassa on yli 150 000 – enemmän kuin Jyväskylässä on asukkaita.

Nyt pääministeri Boris Johnsonin hallituksella on kuitenkin tukenaan maan onnistunut rokotuskampanja. Jo 86 prosenttia aikuisväestöstä (siirryt toiseen palveluun)on saanut yhden koronapiikin ja 64 prosenttia molemmat.

Kun ottaa mukaan koronan sairastaneet, vasta-aineiden määrä väestössä on suuri. Siksi sairaalahoitoa vaativien tautien tai kuolemantapausten määrä on pysynyt kurissa.

Britannian koronataistelun tunnetuin tiedemies Neil Ferguson sanoo, että sairaalahoitoon joutuvien osuus tartunnan saaneista on vähentynyt (siirryt toiseen palveluun) kahdella kolmanneksella aiempiin epidemian aaltoihin verrattuna.

Kuolleista 99 prosenttia on yli 40-vuotiaita, ja kaikille tähän ikäryhmään kuuluville on tarjottu kaksi rokoteannosta heinäkuun 19. päivään mennessä.

Vahva rokotesuoja ei tarkoita sitä, etteikö sairaalaan joutuneiden ja kuolleidenkin määrä pian nousisi.

Nuorten aikuisten parissa on vielä rokottamattomia. Vakavat tautitapaukset eivät nuoremmissakaan ikäryhmissä ole mahdottomia, vaikkakin harvinaisia. Samalla entistä useampi riskiryhmiin kuuluva altistuu virukselle sen levitessä, eikä kaksi rokoteannostakaan suojaa sataprosenttisesti vakavalta taudilta.

Valinnat ovat vaikeita, sillä myös kuolemien määrä lisääntyy ainakin jonkin verran epidemian levitessä. Maan terveysministeri Sajid Savid myönsi, että päivittäisten uusien tapausten määrä voi pian ylittää (siirryt toiseen palveluun) sadan tuhannen rajan.

Hallitukselle tärkein mittari on kuitenkin se, ettei terveydenhuolto ylikuormitu ja vakavia tapauksia pystytään hoitamaan.

Rokotusten ansiosta hallituksen nykylinja muistuttaa tällä kertaa enemmän hallittua riskiä kuin uhkapeliä – ainakin jos neuvonantajien arvioihin on tällä kertaa luottaminen. Rokotusten edelläkävijämaa on koelaboratorio, jota seurataan muualla tarkkaan.

Nyt näyttää lupaavalta, niin koronaviruksen hallinnan kuin jalkapallonkin suhteen.

Englanti on sunnuntaina ensimmäisessä arvokisafinaalissaan sitten vuoden 1966. Jos maa voittaa, menee ainakin muutama päivä ennen kuin huumasta palaudutaan koronahuolten pariin.

Football's coming home,

Pasi

Seuraavaksi kollegani Janne Toivosen poimintoja eurooppalaisista puheenaiheista viikon varrelta.

#SOME: Ilmastopaketti tulee, oletko valmis?

Sisältöä ei voida näyttää

Ylen palveluissa voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkista evästeasetuksesi, jos haluat säätää sisältöjen näkymistä Ylen palveluissa. Tarkistamalla evästeasetuksesi voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Ylläolevassa twiitissä puhuva Francesco Starace on italialaisen Enel-energiajätin toimitusjohtaja. Ensi viikolla julkaistava Fit for 55 -ilmastopaketti on komission kesän jättijulkistus. Se näyttää Glasgow'n ilmastokokouksen ohella suuntaa sille, kuinka suuria päästövähennyksiä EU aikoo 2020-luvulla koneistostaan puristaa.

Se, että isojen energiajättien johtajat à la Starace pitävät julkisesti pakettia mahdollisuutena, antaa komissiolle selkänojaa olla tiukka. Mutta tehtävää riittää. Enelinkin nettisivut (siirryt toiseen palveluun) ovat täynnä viherpesulta haiskahtavaa höttöä, jossa kymmenien aurinkopaneelikuvien, vihertarinoiden ja aurinkoisten hymyjen takaa löytyy tieto, että lähes puolet konsernin tuottamasta energiasta syntyy yhä fossiilisilla voimilla.

FAKTA: Päästäminen EU:ssa on kalliimpaa kuin kukaan osasi pari vuotta sitten kuvitellakaan

Katsotaan ilmastopakettiin liittyen päästöoikeuden hintoja nyt, kun vuoden 2021 ensimmäinen vuosipuolisko on lusittu. Kehitys on sanalla sanoen tyrmäävä, paljon nousujohteisempi kuin vielä pari vuotta sitten arvioitiin. Silloin hiilitonnin hinta heilui 25 euron tietämissä, ja nykyistä lähes 60 euron hintaa ennusteltiin (siirryt toiseen palveluun) vuodelle 2030.

Päästökaupasta on vuosien parjauksen jälkeen tullut keskeinen ajuri päästöjen vähentämisessä. Systeemiä tarkastellaan osana ilmastopakettia: komission odotetaan tiukentavan ilmaisten päästöoikeuksien kriteerejä, vähentävän oikeuksien kokonaismäärää ja tuovan meriliikenteen osaksi päästökauppaa.

Tämä tarkoittaa monille yhtiöille hinnannousua, mutta tätä on määrä kompensoida niin että ulkorajoilla otetaan käyttöön hiilitullit.

ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Unkari-kovistelut, Janša puhuttaa, miten EU pärjää maailmankaupassa?

Komission varapuheenjohtaja ja EU:n ilmastopolitiikkaa johtava Frans Timmermans on ilmastopaketin pääarkkitehti. Kuva: Stephanie Lecocq / EPA

Ilmastopaketin julkistus täyttää tulevien päivien EU-uutisoinnin. Onko osana ilmastopakettia julkistettava metsästrategia ajanut suomalaiset metsänomistajat "aavistushakkuisiin"? Tätä kysytään jutussamme.

Financial Times sai käsiinsä komissiosta vuodetun luonnostelman uudesta hiilitullimekanismista. Suojatullilla kerättäisiin noin kymmenen miljardia euroa vuodessa, FT kirjoittaa (siirryt toiseen palveluun).

TAPAUS JANŠA

Slovenia on ollut viikon päivät EU-puheenjohtajana, ja maan pääministeri Janez Janša kävi tiistaina avaamassa europarlamentissa syyskauden linjauksia. Toisin kuin näissä kinkereissä yleensä, tällä kertaa parlamentin, komission ja puheenjohtajamaan yhteisessä tiedotustilaisuudessa ei juuri hymyilty.

Mepit epäilivät, että Janša ei ole sitoutunut oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen ja ilmastonmuutoksen estämiseen. Esimerkiksi liberaalien, vihreiden ja sosialistien edustajat vetosivat Janšaan lehdistönvapauden kunnioittamiseksi. Kiitosta Janša sai kansallismielisiltä mepeiltä.

VALKO-VENÄJÄN RAJA VUOTAA

Liettuan ja Valko-Venäjän rajalla tapahtuu. Liettua julisti viikonloppuna maahan hätätilan, koska Valko-Venäjä on päästänyt maahan satoja turvapaikanhakijoita. Liettua pitää tätä Valko-Venäjän hallinnon kostona siitä, että EU on asettanut sille pakotteita.

Runsaan tuhannen turvapaikanhakijan määrä voi kuulostaa pieneltä, mutta tilanne on Liettualle uusi. Mistä on kysymys, siitä lisää tässä jutussamme.

UNKARI VASTAAN EU

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen varoitti keskiviikkona Euroopan parlamentin täysistunnossa Unkaria oikeudellisista seuraamuksista, mikäli maa ei korjaa lakia, joka kieltää homoseksuaalisuutta "mainostavan" materiaalin levittämisen alaikäisille.

Yhtenä keinona pöydällä on Unkarin elvytysrahojen jäädyttäminen. Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa sanoo (siirryt toiseen palveluun), ettei Unkari voi kuulua EU-kerhoon noudattamatta sääntöjä vain saadakseen rahaa.

TALOUS KASVAA RIPEÄSTI

Suomi näyttää selvinneen pandemiasta koko EU:n pienimmillä talousvaikutuksilla. Tänä vuonna Suomen talouskasvu kipuaa 2,7 prosenttia plussalla, komissio ennustaa – juuri talouskuopan pienuuden vuoksi myös Suomen kasvuennuste on EU:n pienin.

Vaikkapa Ranska otti viime vuonna huomattavasti enemmän kolhuja, ja sen palautuskasvuksi ennustetaan tänä vuonna lähes kiinankaltaista kuutta prosenttia.

KESÄN KUUNTELUVINKIT

Yle Areenasta voi poimia kesäkuunteluun muun muassa Brysselin kone -ohjelman kaksi jaksoa kesäkuun lopulta.

Jaksoissa käsitellään suomalaisten bisnesmahdollisuuksia Irlannissa – haastateltavana Timo Soinin entinen kabinettipäällikkö, nykyinen Dublinin-suurlähettiläs Raili Lahnalampi – ja EU:n pärjäämistä maailmankaupan valtakamppailuissa, haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mikael Wigell.

Muista myös suoraan paikallisten aiheiden ytimeen vievä sarja Moniääninen Eurooppa. Tuoreimmassa jaksossa kerrotaan, miksi Portugalin Alentejon alueen jäyhistä ja pienituloisista asukkaista melkein kaikki laulavat.

ENSI VIIKOLLA: Katseet keskiviikkoon, sitä ennen ministerikokouksia

Ilmastopaketti julkistetaan keskiviikkona.

Maanantaina ja tiistaina vuorossa on ulkoministerien ja valtiovarainministerien neuvostot sekä euroryhmän kokous. Asialistalla ovat jäsenmaiden elpymissuunnitelmat sekä talouden ohjausmekanismit nyt, kun pandemian odotetaan hellittävän.

Eurooppa-kirje ilmestyy joka perjantai heinäkuun loppuun asti, jolloin edessä on EU-lomien mittainen muutaman viikon kesätauko.

Täydennys 9.7. klo 13.00: Lisätty Britannian rokotuskattavuuteen linkki ja tieto, että kyse on aikuisväestöstä.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi. (siirryt toiseen palveluun)