1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kansainvälinen talous

Maailmantalous elpyy koronasta, mutta köyhät maat jäävät jälkeen – lähes satamiljoonaa ihmistä vajosi viime vuonna äärimmäiseen köyhyyteen

Pandemia on kurittanut kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia – kuten naisia, lapsia sekä epäsäännöllistä ja pienipalkkaista työtä tekeviä – eikä tilanne tule Maailmanpankin mukaan korjautumaan lähiaikojen kasvulukujen perusteella. "On aivan selvää, että mitä köyhempi maa on kyseessä, sitä vähemmän mahdollisuuksia elvyttämiseen on", sanoo kehitystaloustieteilijä Kunal Sen Ylen haastattelussa.

Sudan kuuluu Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n luokittelun perusteella pahasti velkaantuneisiin köyhiin maihin. Turistien suosimat veneet kuvattiin maan pääkaupungissa Khartumissa kesäkuussa. Kuva: Mahmoud Hjaj / AOP

Maailmantalous elpyy vauhdilla pandemian aiheuttamasta taantumasta, mutta toipuminen on hyvin eritahtista. Moni rutkasti elvyttänyt vauras maa on jo kiinni nopean kasvun urassa, mutta kehittyviin kansantalouksiin pandemia uhkaa jättää syvempiä jälkiä.

Maailmanpankki arvioi kesäkuisessa ennusteraportissaan, että joukko maailman köyhimpiä maita ”on jätetty jälkeen” maailmantalouden toipumisessa. Pandemia on kurittanut kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia – kuten naisia, lapsia sekä epäsäännöllistä ja pienipalkkaista työtä tekeviä – eikä tilanne tule korjautumaan lähiaikojen kasvulukujen perusteella, raportissa todetaan.

Professori Kunal Senin mukaan eritahtista elpymistä selittää maiden kovin erilaiset mahdollisuudet talouden elvyttämiseen. Sen on Helsingissä sijaitsevan YK-yliopiston kehitystaloustieteen tutkimuslaitoksen Unu-Widerin johtaja.

– On aivan selvää, että mitä köyhempi maa on kyseessä, sitä vähemmän mahdollisuuksia elvyttämiseen on, Sen sanoo.

Esimerkiksi Saharan eteläpuolisia maita on jo ennen pandemiaa painanut velkataakka. Se on vaikeuttanut lisärahoituksen saamista ja kaventanut talouspoliittista tilaa, Sen arvioi.

Kunal Sen työskentelee Helsingissä sijaitsevan YK-yliopiston kehitystaloustieteen tutkimuslaitoksen johtajana. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Myös rokotusten hidas eteneminen painaa kehittyvien talouksien näkymiä. Maailmanpankin mukaan rokotusten edistäminen kehittyvissä maissa on edellytys sille, että toipuminen voi käynnistyä kunnolla.

Useilla mittareilla otetaan takapakkia

Kehittyvät ja nousevat taloudet muodostavat kirjavan joukon maita, ja Sen painottaa, että kasvunäkymät ja talouden ongelmat ovat myös tämän maajoukon sisällä hyvin erilaisia.

Maailmanpankin ennusteen mukaan maailmantalous kasvaa tänä vuonna 5,6 prosenttia. Elpymisen tahti on pankin mukaan nopeampaa kuin muiden taantumien jälkeen viimeisen 80 vuoden aikana .

Kiinassa bruttokansantuotteen kasvu on ripeintä, noin 8,5 prosenttia. Kun Kiinaa ei oteta huomioon, kehittyvät ja nousevat taloudet kasvavat noin 4,4 prosenttia ja matalan tulotason taloudet eli köyhät maat vain noin 2,9 prosenttia. Tilanne on sikäli poikkeuksellinen, että köyhät maat tyypillisesti kasvavat nopeammin kuin koko maailman bruttokansantuote.

Etelä-Afrikan keskuspankki on arvionut, että pandemia jättää maan talouteen pysyviä ongelmia. Viime vuonna sen bruttokansantuote supistui 7 prosenttia. Kuvassa pandemian takia suljettu ravintola Kapkaupungissa. Kuva: Nic Bothma / EPA

Mitä talouden hidas elpyminen kehittyvissä maissa käytännössä tarkoittaa?

Sen kuten moni muukin asiantuntija painottaa, että useilla kehitysmittareilla tulee pandemian takia takapakkia. Maailmanpankin arvion (siirryt toiseen palveluun) mukaan lähes 100 miljoonaa ihmistä lisää vajosi viime vuonna äärimmäiseen köyhyyteen kääntäen näin vuosia jatkuneen positiivisen kehityskulun. Kyse on henkilöistä, jotka joutuvat elämään alle 1,6 eurolla päivässä.

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 yhteisistä kestävän kehityksen tavoitteista, joihin lukeutuvat esimerkiksi äärimmäisen köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen vuoteen 2030 mennessä. Pandemia on sysännyt useaa tavoitetta yhä kauemmaksi.

Eniten takapakkia on tullut äärimmäisen köyhyyden poistamisessa, ihmisarvoisen työn ja koulutuksen edistämisessä sekä eriarvoisuuden vähentämisessä, Sen sanoo. Tarkempia tietoja tarvitaan Senin mukaan monelta saralta eivätkä pandemian seurausten laajuus ole vielä nähtävillä.

Yhdysvaltojen korkojen nousu huolettaa

Jo ennen pandemiaa monen kehittyvän maan taloutta painoi vaikea velkatilanne. Maailmanpankin mukaan matalan tulotason maista jopa puolet oli velka-ahdingossa tai sen partaalla jo ennen pandemian alkua.

Velkojen uudelleen järjesteleminen on osoittautunut aiempia kriisejä vaikeammaksi, sillä velkojina on yhä enemmän yksityisiä toimijoita sekä Kiina.

Finnfundin ekonomistin Minna Kuusiston mukaan talouden nopea elpyminen etenkin Yhdysvalloissa on kehittyville maille "kaksiteräinen miekka". Finnfund on kehitysrahoittaja, jonka toimintaa Suomen valtio rahoittaa.

– Maailmantalouden nopea virkoaminen on tietysti hyvä asia kehittyville maille, etenkin niille, joiden talouden ja viennin rakenne on monipuolinen ja jotka hyötyvät raaka-aineiden hinnan noususta. Toisaalta tähän liittyy myös riskejä, Kuusisto sanoo.

Hän viittaa Yhdysvaltojen nopeaan elpymisen myötä syntyneeseen huoleen kiihtyvästä inflaatiosta.

– Jos tämä johtaa siihen, että Yhdysvalloissa korkotaso nousee, kehittyville maille syntyy riski. Monella kehittyvällä maalla on dollarimääräistä velkaa. Korkojen nousulla ja dollarin vahvistumisella on kaksinkertainen vaikutus näihin velallisiin. Niiden rahoituskustannukset nousevat ja velan arvo paikallisvaluutassa kasvaa, Kuusisto sanoo.

Paikallisvaluutassa tulonsa saavan velallisen näkökulmasta dollarimääräisen velan takaisin maksaminen muuttuu tällä tavoin vaikeammaksi.

Kesäkuussa Yhdysvaltain keskuspankki Fed ilmoitti ohjauskorkonsa pysyvän toistaiseksi ennallaan, mutta korkojen nousuun valmistaudutaan ensi vuoden jälkeen.

Ekonomisti Minna Kuusisto näkee nopeassa maailmantalouden elpymisessä myös riskejä kehittyville maille. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki ovat antaneet kaikkein köyhimmille maille väliaikaista velkahelpotusta pandemian takia. Kuusiston mukaan olennainen kysymys on se, mitä tapahtuu, kun väliaikaiset helpotukset päättyvät.

Pandemiasta on otettava opiksi

Pitkän linjan kehitystaloustieteilijä Kunal Sen toivoo, että pandemiasta otetaan opiksi.

Yksi opeista liittyy niin sanottuihin epävirallisiin työntekijöihin. Afrikassa noin 80 prosenttia työtä tekevistä työskentelee epävirallisissa oloissa vailla työsopimusta tai esimerkiksi vakuutusta. Työ on usein epäsäännöllistä ja vaihtelee vuodenaikojen tai viikonpäivien mukaan. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi väliaikaiset rakennustyöt tai pienimuotoinen torimyynti.

Alkuvuonna pahentunut koronatilanne hidasti merkittävästi Intian talouden toipumista, mutta kasvusta ennakoidaan siitä huolimatta nopeaa jo tälle vuodelle. Kuvassa riksakuskeja odottamassa asiakkaita Kalkutassa. Kuva: Arindam Mukherjee / AOP

Senin mukaan etenekin epäviralliset työntekijät kärsivät pandemian aikana ja heidän muutenkin haavoittuvaiseen asemaansa havahduttiin enemmän.

– Täytyy päästä pois mallista, jossa epäviralliset työntekijät nähdään yhteiskunnan laidalla, Sen sanoo.

– Heidän asemaa voidaan parantaa monin tavoin, esimerkiksi erilaisilla perustulo- ja sosiaaliturvahankkeilla tai helpottamalla työntekijöiden järjestäytymistä.

Sen puhuu kestävästä ja osallistavasta kasvusta sekä sosiaalisesti oikeudenmukaisesta taloudesta. Tällä hän tarkoittaa sellaista kasvua ja talousjärjestelmää, jossa huomio ei kiinnity vain materiaalisiin seikkoihin vaan laajemmin esimerkiksi ihmisoikeuksiin, tasavertaisiin mahdollisuuksiin, ilmastoon ja eriarvoisuuteen.

– Tärkein oppi on silti se, ettei meillä ole varaa enää toiseen tällaiseen tilanteeseen, joka on kohdannut monia kehittyviä ja nousevia maita.

Lue lisää:

Rikkaiden ja köyhien maiden rokotustahdin välille on revennyt kuilu, ja osasyynä ovat patentit – professori ennakoi muutoksia keskittyneelle lääkealalle

Helsingin yliopiston tutkija tylyttää: Pelkkä elvytys on väärä lääke talouden COVID-kriisiin – "Se voi vain pahentaa tilannetta entisestään"