Onko ylväämpää näkyä kuin kotkan pesä?

Kotkilla on osin sama ruokalista kuin ihmisillä ja kynsissä voima, joka vastaa 15 aikuisen puristusvoimaa. Petoviha ei ole vieläkään tyystin kadonnut.

Alkukeväästä syntynyt maakotkan poikanen odottaa emoaan. Sillä on tilaa katsella, sillä kotkia ei pesi lähimailla ruuhkakasi asti. Yhdeksän kymmenestä kotkasta asuu Oulujoen pohjoispuolella.

Pirkanmaalla viimeinen luontaisesti pesivä maakotkapari ammuttiin vuonna 1956. Kesti yli puoli vuosisataa ennen kuin ensimmäinen pari asettui vuonna 2012 pesimään Virroille.

Tommi Vuorinen on ollut koko elämänsä inohimoinen petolintu- ja luontoharrastaja.

En osannut aavistaa, että maakotkaan voisi törmätä näin etelässä. Lähin reviiri on nyt alle 100 kilometrin päässä Tampereelta.

Maakotka pariutuu eliniäkseen. Samaan aikaan sillä on useita pesiä, joista yhdessä se pesii ja muut toimivat vaihtopesinä. Etelässä pesät ovat ihmisten rakentamia.

Aivan upea asia, että tämä kuningaslintu ja erämaiden asukki on saatu tänne takaisin. Edesmennyt kotkamies Pekka Lehmusvuori teki valtavan elämäntyön kun rakensi tekopesäverkoston tänne Pirkanmaan alueelle.

Läheltä pesää maasta löytyy sulka, joka kuuluu nuorelle emolle. Siitä kertovat sulan suuri vaalea osuus ja kärjen tummanruskeat värit. Aikuisen maakotkan sulka voi pisimmillään olla jopa 60 senttimetriä.

Amerikan alkuperäisasukkaiden eli intiaanien keskuudessa maakotka on erityisen arvostettu. He uskovat, että maakotka on viestinviejä tuonpuoleiseen ja yhteys edellisiin sukupolviin.

Intiaanin on tehtävä joku uroteko, jotta hän voi laittaa sulan päähänsä. Jokainen intiaani saa elämänsä aikana yhden kotkan verran sulkia, mutta muille sulan poimimisesta seuraa sakkoja ja jopa vankeutta.

Jo antiikin ajoista lähtien kotkaa on käytetty vaakunoissa ja valtiollisena vertauskuvana ympäri maailmaa. Suomessa sen mukaan on nimetty myös kaupunki.

Suomessa maakotka suojeltiin vuonna 1962 ja poronhoitoalueilla vuonna 1968. Kotkan tappamisesta seuraa sakkoja eikä sulkaa saa poimia mukaansa.

Kiellon takana on vuonna 2011 voimaan tullut EU:n direktiivi, jonka myötä Suomen luonnonsuojelulakia muutettiin. Direktiivin tavoitteena on lopettaa lintujen tappaminen sulkien takia. Nykyisin saa poimia enää pulun (kesykyyhky), variksen, harakan ja naurulokin sulkia.

Porojen vasat joutuvat ajoittain kotkien kynsiin. Sekä maakotkien pesityistä että pesimättömistä pesistä maksetaan korvaukset.

Nyt petoviha on laantunut. Suomen alkuperäiskansaan eli saamelaisväestöön kuuluvat saavat pesistä muihin nähden tuplakorvaukset. Esimerkiksi pesitystä pesästä korvataan noin 5000 euroa.

Maakotkanaaras saa 1–2 poikasta kerrallaan. Kaikkiaan pesiminen jatkuu toistakymmentä, jopa 20 vuotta. Tällä hetkellä Suomessa on noin 400 pesivää paria.

Pesimistä varten maakotkat koristelevat pesänsä. Useimmiten sisustusmateriaalina ovat havupuun oksat, mutta toisinaan myös eläinten luurangot. Ne toimivat pesän tukirakenteina.

Jos omistaa sellaista vielä erämaista vanhaa metsää, suoaluetta, kalliorinnettä missä on harvakseltaan siemenpuupetäjiä, niin olisi hienoa jos sitä voitaisiin säilyttää. Ihan maakotkan reviirejä silmällä pitäen.

Maakotkien suurimmat uhat ovat häirintä ja elinalueiden puute. Vaarana on myös lyijymyrkytys.

Kun ammuttujen hirvien ja peurojen teurasjätteet jätetään peittämättä maastoon, kotka näkee ne ja syö samalla lyijyä ammusten muodossa.

Nuorille kotkille sattuu ja tapahtuu paljon vahinkoja. Ne lähtevät kiertelemään jopa Keski-Eurooppaan asti.

Hirvi oli jäänyt junan alle ja nuori kotka oli sitten lähtenyt sitä raatoa syömään. Turun asemalta löytyi kotkan siipi junan tuulilasista.

Maakotkan kynsien mitta on reilut 6 senttimetriä ja puristusvoima vastaa 15 aikuisen miehen voimaa. Sillä on 8-kertainen näkö ihmiseen verrattuna ja sen siipien kärkiväli voi olla jopa 2 metriä ja 30 senttiä.

Maakotkaa suojelemalla suojellaan luonnon monimuotoisuutta. Se kuuluu Suomen luontoon siinä missä ihminen ja susi.

Soiden ennallistaminen on iso asia kotkan kannalta, sillä turvesuollahan maakotka ei todellakaan pesi.

Vuonna 2020 maakotka ammuttiin pesäänsä Lapin Pelkosenniemellä. Maakotkan ampuminen on luonnonsuojelurikos.

Tekijät

Teksti

Mari Lukkari

Kuvat

Antti Eintola

Julkaistu 13.7.