1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. karhu

Haavoittuneet karhut kulkevat yhä pienpetopyydykset käpälissään Pohjois-Karjalassa – riista-asiantuntija: "Hylkäisin avomalliset loukut"

Lieksan ja Enon haavoittuneet karhut liikkuvat yhä vapaina. Kumpikin eläimistä loukkasi itsensä pienpetopyydykseen. Riista-asiantuntija uskoo vastaavien tapausten olevan vältettävissä loukkuja ja pyyntitapoja kehittämällä.

Lieksan loukkaantunut karhu päätyi luontokuvaaja Esa Muikun riistakamerakuvaan. Kuvasta näkyy oikeassa etutassussa oleva pienpetopyydys. Kuva: Esa Muikku

Pohjois-Karjalassa havaitut haavoittuneet karhut liikkuvat yhä vapaina Lieksan ja Enon alueilla.

Itä-Suomen poliisin mukaan Enon Sarvingin ja Pirttivaaran alueella oleva naaraskarhu saattaa olla ihmisille vaarallinen, minkä vuoksi tarpeetonta liikkumista alueella pyydetään välttämään. Haavoittunutta karhua seuraa kolme pientä pentua, joita emo saattaa ihmisten läheisyydessä puolustaa.

Poliisin mukaan naaraskarhulla on etukäpälässään pienpetorauta, joka aiheuttaa eläimelle kipua. Samanlainen rauta on tassussaan myös Lieksan haavoittuneella karhulla.

Enon loukkaantunut karhu roikottaa kivuliasta pienpetoloukkua vasemmassa etukäpälässään. Kuva: Itä-Suomen poliisi

Suomen Riistakeskuksen Pohjois-Karjalan riistasuunnittelija Kai-Eerik Nyholm sanoo tällaisten tapausten olevan mahdollisia, jos pienpetoloukkuja ei ole tehty karhuturvallisiksi.

– Lain mukaan raudan ympärillä pitää olla kotelo, mutta se voi olla avomallinen tai suljettu. Avonaiseen tassu menee valitettavan helposti, Nyholm sanoo.

Pienpetopyydyksiä on monenlaisia, mutta niitä yhdistää lain mukaan kotelo. Alla avoimella päädyllä varustettu pyydys, päällä ainoastaan pienpedon mentävä versio. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Pyydyksiä ja pyyntiä voisi kehittää

Toistaiseksi ei tiedetä, millaisiin pienpetopyydyksiin Pohjois-Karjalan haavoittuneet karhut ovat tassunsa loukanneet. Suljetulla, vain pienpedon mentävällä kotelolla varustettuun loukkuun, käpälää ei pitäisi pystyä telomaan.

– Pyydyksen viritetyt raudat räpsähtävät kiinni, kun ne liikkuvat tietyn verran. Usein kotelo on kiinnitetty puuhun pystysuorasti niin, että karhun tassu ei sinne yllä, Nyholm aloittaa.

– Eli kotelo pitäisi pudottaa, jolloin rauta yleensä napsahtaa kiinni ennen kuin se käy käpälään. Toki pyydys voi olla myös vaakatasossa, jolloin estettä karhun kuopaisemiselle ei ole, hän jatkaa.

Kaksisankainen pyydysrauta on suunniteltu iskemään pienpetoa yhtä aikaa selkärankaan ja niskaan. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Pienpetojen pyynnissä käytetään Suomessa rautoja, jotka on suunniteltu minkin ja näädän välittömään tappamiseen. Viimeisen kahden vuoden aikana rautoihin on jäänyt Itä-Suomessa kuitenkin myös tiettävästi kolme karhua.

Itä-Suomen poliisi on tapausten vuoksi toivonut arvokeskustelua siitä, onko pienpetopyynti niin tärkeää, että muihin eläimiin kohdistuvat vahingot sallitaan. Kai-Eerik Nyholmin mielestä pyyntiä voisi rajoittaa esimerkiksi ajallisesti.

– Moni kokenut pyytäjä lopettaa pienpetopyynnin maaliskuun lopulla, kun karhut eivät ole vielä nousseet ruokaa etsimään. Näädän pyyntiä ei puolestaan tarvitsisi aloittaa ennen marraskuun alkua, Nyholm luettelee.

– Minkin pyyntiin on puolestaan loukkuja, jotka ovat täysin erilaisia ja karhuturvallisia. Hylkäisin kaikki avomalliset loukut, koska niihin jää joskus myös lintuja.

Kai-Eerik Nyholm toivoo ikävien karhutapausten herättävän keskustelua pienpetojen pyyntitavoista. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Lopettaminen ei välttämättä kaikkien kohtalo

Lieksassa liikkuva haavoittunut karhu on määrätty lopetettavaksi. Enon tapauksessa Pohjois-Karjalan Riistakeskus selvittää vielä mahdollisuutta nukuttaa loukkaantunut karhu, jotta se voitaisiin poikasineen mahdollisesti vielä pelastaa.

Enossa liikkuvaan karhupentueeseen liittyvät havainnot pyydetään ilmoittamaan suoraan hätäkeskukseen.

Lue myös:

Enossa ja Lieksassa liikkuu karhu pyyntirauta käpälässään