1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. helle

Helle koettelee niin viljelijää kuin vanhustakin – jos kasvihuonekaasupäästöt pysyvät samoina seuraavat 50 vuotta, Suomessakin voidaan kokea 40 asteen helteitä

Huiman kuuma alkukesä on uusi kokemus suomalaisille, mutta ilmastonmuutoksen myötä lukkiutuvat sääilmiöt ovat tulleet jäädäkseen. Hellepäiviä on ollut jo yli 20 eikä korkeapaine ole hetkeen väistymässä Suomen yltä. Viljelijä katsoo kuivuvaa peltoa ja vanhukset tuskailevat kuumuudessa.

Viljanviljelijä Antti Mattilan arvioi kevään kylvöjensä sadon jäävän noin yhteen kolmannekseen normaalista. Piinaavat helteet johtuvat lukkituneesta hellejaksosta, jota ilmastonmuutos vahvistaa. Kuva: Yrjö Hjelt / Yle

Antti Mattila viljelee Turun lähistöllä Ruskolla puimurilla korjattavia kasveja kuten ruista, ohraa, kauraa ja rapsia. Veden puute ja helteet ovat vaivanneet maanviljelijää.

Tilanne ei vaikuta hyvältä.

– Ei ole kauheasti väliä, mihin aikaan keväällä on ehtinyt kylvää. Sato-odotukset kevään kylvöille ovat todella huonot, Mattila toteaa.

Mattila arvioi kevätkylvöjen sadon jäävän noin kolmannekseen normaalista sadosta alueellisesta vaihtelusta huolimatta.

Pitkät helteet ja sadon kärsiminen tarkoittavat maanviljelijälle töiden vähentymistä negatiivisessa mielessä.

– Tässä vaiheessa oikeastaan minimoidaan panokset, jos sellaisia on vielä käyttämättä, Mattila kertoo.

Ruskon tilalla katseet ovatkin pitkälti kääntyneet jo syksyn kylvöihin. Nykyiselle sadolle tarkoitetut lannoitteet jäävät pusseihinsa odottamaan uutta ja parempaa satoa.

Syysvehnä on kasvanut kevätkylvöjä paremmin, mutta kuivuus vaivaa kasvustoja. Kuva: Yrjö Hjelt / Yle

Mattila pitää ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia lisääntyneitä ääri-ilmiöitä ongelmallisina, liittyivätpä ne sitten kesään tai talveen.

– Tämän kasvukauden opeilla syksyllä kylvetyt syysvehnät, -rapsit ja -rukiit pärjäävät aika hyvin, mutta se on sitten syksyn kylvökeleistä kiinni, päästäänkö niitä kylvämään. Turun seudun talvet eivät ole yleensä kovin vakaita. Jos pakkanen ja vesisateet vuorottelevat, niin ei syksyn kylvökään ole aina tie voittoon, Mattila sanoo.

Ilmastonmuutos voi pakottaa viljelijät muuttamaan nykyisiä toimintatapojaan. Pelloille on päästävä kylvämään keväisin aiemmin, ja peltojen kunnosta on pidettävä entistä parempaa huolta, jotta ne kestävät syksyn sadon

Mattilan mukaan ilmastonmuutos ei puhututa maanviljelijöiden keskuudessa yhtä paljon kuin yleisessä keskustelussa. Itse hän kuitenkin pohtii ajoittain, mitä hän voisi ottaa huomioon ja tehdä hellejaksojen mahdollisesti lisääntyessä.

– Kyllä se tietenkin mietityttää, kun oma elinkeino on kiinni näistä säistä, Mattila toteaa.

40 celsiusasteen lämpötilat eivät ole täysi mahdottomuus Suomessa

Pitkää hellejaksoa selittää Helsingin yliopiston meteorologian yliopistolehtorin Jouni Räisäsen mukaan pitkällinen korkeapaine yhdistettynä jatkuvaan auringonpaisteeseen sekä lämmintä ilmaa tuoviin ilmavirtauksiin etelästä ja kaakosta.

Räisänen on erikoistunut ilmastonmuutoksen tutkimukseen.

Pitkä hellekausi ei itsessään ole uusi ilmiö Suomessa, mutta taustalla vaikuttavan ilmastonmuutoksen takia helle on entistä tukalampi.

– Lämpötilat ovat kaiken kaikkiaan koholla. Tämä tarkoittaa, että samanlaisessa säätilanteessa on lämpimämpää. Aikaisemminkin olisi ollut lämmintä, mutta nyt on lämpimämpää, Räisänen kertoo.

Pitkällistä hellettä voidaan pitää lukkiutuvana sääilmiönä.

– Tällainen voi elää useita viikkoja ja joskus ääritapauksissa se voi kestää jopa useita kuukausia.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta lukkiutuviin sääilmiöihin ei ole Räisäsen mukaan varmaa tietoa, mutta hän muistuttaa, että vaikka sääilmiöt pysyisivät täysin samoina kuin nykyään, olisivat helteet entistä tukalampia.

Pisin yhtäjaksoinen paikallinen hellejakso on kestänyt Suomessa noin kolme viikkoa.

– Periaatteessa, jos lämpötilat nousevat edelleen, on hyvin kuviteltavissa, että jossain tulee olemaan yli kuukauden pituisia hellejaksoja. Jos mietitään lämpötiloja, niin karkea nyrkkisääntö on, että kun maapallon keskilämpötila nousee yhdellä asteella, odotetaan lämpötilojen nousevan Suomessa noin puolitoista astetta, Räisänen kertoo.

Jos kasvihuonekaasupäästöt jatkuvat entisellään seuraavat viisikymmentä vuotta, voidaan maapallon lämpötilan olettaa nousevan samalla tahdilla kuin nyt.

Räisäsen mukaan maapallo olisi tällöin juuri noin asteen nykyistä lämpimämpi, ja silloin Suomen kesät olisivat karkeasti noin puolitoista astetta lämpimämpiä.

Lukkiutuvat säätilanteet ovat haitaksi niin luonnolle kuin ihmisille. Kun säätila lukkiutuu helteeseen, vähentyvät myös sateet. Tästä kärsivät luonnonvaraiset kasvit ja viljelykasvit. Myös metsäpalojen riski kasvaa lämpimällä ja kuivalla säällä.

Sateiden puute vaikuttaa taas entisestään lämpötilojen nousuun.

– Ilmastonmuutos ei tällä hetkellä näytä vähentävän Suomen sademääriä. Mutta kun tulee tällainen kuuma hellejakso, käy vähitellen niin, että jos haihdutettavissa oleva vesi on maaperästä jo haihtunut, veden haihduttaminen ei enää kuluta energiaa, mikä nostaa lämpötiloja lisää, Räisänen kertoo.

Kanadassa kärsitään tällä hetkellä Suomeakin korkeammista lämpötiloista, ja heinäkuun ensimmäisellä viikolla maan länsiosassa raivosi pahimmillaan yli 170 maastopaloa.

Helsingin yliopiston tutkija ja yliopistonlehtori Jouni Räisänen on huolissaan maailmanlaajuisesta lämpenemisestä. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Päällimmäinen syy Kanadan ja Yhdysvaltojen helleaaltoon on suihkuvirtauksien ja matala- ja korkeapaineiden sijoittuminen, mikä yhdistettynä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomaan ilmakehän lämpenemiseen on johtanut nykyisiin lämpötiloihin.

Samanlaisia 50 celsiusasteen helteitä ei Räisäsen mukaan Suomessa tulla näkemään seuraavan sadan vuoden aikana, mutta 40 celsiusasteen lämpötiloja hän ei pidä mahdottomana.

– Samantyyppisessä ääritilanteessa, kenties, olisi mahdollista päästä lähelle 40 celsiusastetta, Räisänen sanoo.

Maailmanlaajuinen lämpeneminen huolettaa Räisästä kokonaisuutena kuitenkin enemmän kuin lukkiutuvien hellejaksojen mahdollinen lisääntyminen.

Helteet lisäävät myös vanhusten terveyshaittoja

Korkeat lämpötilat vaikuttavat ihmisistä Suomessa ensimmäisinä vanhuksiin. Ilmatieteen laitoksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) tutkimuksissa näkyy, että pitkittyneet hellejaksot lisäävät vanhusten kuolleisuutta merkittävästi.

Oulun kaupungin ikäihmisten hoivan ympärivuorokautisten hoivapalveluiden palvelupäällikön Maija Tuiskun mukaan kotonaan asuvien vanhusten olot voivat helteellä vaihdella suuresti.

Aiempien helteiden ja tämän kesän kokemusten perusteella helle aiheuttaa Tuiskun mukaan vanhuksille useimmiten yleistilan heikkenemistä.

– Sairaalasiirtojakin on jouduttu joskus näistä syistä tekemään. Ikäihmisten oma turvaverkosto on hyvin merkittävässä roolissa siinä, miten he oikein pärjäävät kotona. Vain hieman yli viisi prosenttia yli 75-vuotiaista käyttää kotihoidon palveluita, Tuisku kertoo.

Yleiskunnon heikkenemisen lisäksi pidentyneet helteet vaikuttavat vanhusten mahdollisuuksiin liikkua ja ulkoilla.

– Fyysistä rasitetta ja ulkoilua ei suositella ikäihmisille helteellä, mikä voi vaikuttaa sitten toimintakykyyn, Tuisku kertoo.

Hellepäivät 1961–2021. Tämän vuoden osalta päivät näkyvät 9.7. saakka. Kuva: Anne Borgström/Yle

Helteet jatkuvat edelleen

Ennusteet näyttävät lämpimän sään jatkuvan elokuulle saakka. Toki mukaan mahtuu Ylen meteorologin Anne Borgströmin mukaan viileämpiä jaksoja.

Ensi viikolle riittää yli 30 asteen hellepäiviä maan etelä- ja keskiosiin. Lapissa sää saattaa vaihdella. Sateita saadaan paikallisesti viikonloppuna maan länsiosissa.

– Sadekuuroja ja ukkosta voi tulla, mutta alkuviikko näyttää poutaiselta, Borgström kertoo.

Sateiden vähyys on saanut vedenpinnat laskuun kaikissa vesistöissä. Suomen vesitilannetta voi tarkastella tästä: vesi.fi (siirryt toiseen palveluun)

Suuria muutoksia vallitsevaan lämpimän sään jaksoon ei siis ole luvassa. Jo nyt hellepäiviä on kertynyt ennätystahtiin.

Lue lisää:

Kansanterveystieteilijä A-studiossa: "Helle on suurempi ongelma kylmemmissä maissa"

Varjossa 40 ja auringossa 50 astetta – Kanadan-kodin seinästäkin irtosi palanen, mutta Timo Orava on eniten huolissaan ilmastonmuutoksesta ja ikimetsien hakkuista

Kesäkuu oli Pohjois-Amerikassa mittaushistorian kuumin, Euroopassa toiseksi kuumin