1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vanhemmuus

Ihannevanhemmuus voi uuvuttaa, jos ulkoa tulevat odotukset alkavat liikaa määrätä elämää – tutkija kehottaa vanhempia omien arvojen selkeyttämiseen

Suomalaisvanhemmilla on selkeä näkemys riittävästä vanhemmuudesta. Tutkijan mukaan ongelma syntyy, jos vanhempi alkaa toteuttaa oletettuja yhteiskunnan odotuksia omien arvojen ja ihanteiden kustannuksella.

Tietoa vanhemmuudesta ja hyvästä kasvatuksesta tulee jopa niin paljon, että siitä saattaa tullla ähky arvelee Tiina Teinilä-Pitkänen. - Siitä pitää osata oman perheen kohdalta rajata ja miettiä mitä minä tarvitsen ja mitä minun juuri tästä pitää ottaa huomioon. Itsensä kuuntelu keskustelu perheen sisällä ja lähipiirissä on varmaan se tärkein juttu. Kuva: Hilma Toivonen / Yle

Ihannevanhempi on vanhempien omien näkemysten mukaan rakastava, kärsivällinen ja jämpti kurinpitäjä. Monien vanhempien hartioille kasautuvien odotusten ja paineiden nähdään kumpuavan yhteiskunnan vaatimuksista. Jyväskylän yliopiston kehityspsykologian professori Kaisa Aunolan mukaan vanhempien pitäisikin keskittyä omien arvojensa kirkastamiseen.

Jesse Vänskän mielestä Ihannevanhempi antaa aikaa lapselle ja on läsnä . Lasten kanssa tehdään välillä tehdään kivoja juttuja, esimerkiksi käydään katsomassa eläimiä Haltialan kotieläintilalla. Ihanneisä ei Vänskän mukaan juuri eroa hänen ihanneäidistä, vaan molemmat tekevät samoja asioita vanhempina. Kuva: Hilma Toivonen / Yle

Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus kartoitti vanhempien näkemyksiä ihannevanhemmasta. Kyselytutkimukseen osallistui 1 431 vanhempaa, joista yli sata oli miehiä. Vastaajien mukaan ihannevanhempi on rakastava ja kärsivällinen ja jämpti kurinpitäjä. Ihan perinteisiä vanhempana toimimiseen liittyviä ominaisuuksia.

– Tutkimukseen vastasi enimmäkseen korkeasti koulutettuja äitejä. Se tietenkin kertoo siitä, että tämä on yksi näkökulma todellisuuteen, missä vanhemmat elävät. Se, mitä ei tiedetä on, että missä määrin nämä tulokset ovat yleistettävissä laajemmin suomalaisiin vanhempiin, muistuttaa tutkija.

Jyväskylän yliopiston kehityspsykologian professori Kaisa Aunolan mukaan äidit ja isät näkivät ihanneäidin ja -isän ominaisuudet hyvin samalla tavalla.

– Se kertoo siitä, että vanhemmuus on aika tasa-arvoista nykypäivänä. Samat ominaisuudet ovat tärkeitä vanhemmuudessa oli sitten kyseessä äiti tai isä, arvioi Aunola.

Tutkimus selvitti myös vanhempien käsityksiä siitä, minkälaisia ihanteita isät ja äidit näkevät yhteiskunnan asettavan vanhemmille. Vaikka vanhemmuuden peruskallio on selkeä vanhemmille itselleen, kokevat monet vanhemmat tutkimuksen mukaan ristiriitaa yhteiskunnan odotusten ja oman vanhemmuuden välillä. Vanhemmuuden hyvyyttä mitattiin vanhempien kokemuksen mukaan ulkoapäin liiankin monilla mittareilla.

Sonja Linnala-Mattila uskoo että osa vanhempien paineista tulee siitä että mietitään liikaa mitä muut ajattelevat. Jokainen vanhempi on omanlaisensa ja omalle lapselle se ihanne. - Lastenkin on hyvä nähdä, että me ollaan tässä me ollaan tämän näkönen porukka ja me ollaan täydellisiä tallaisena ja muut porukat sitten näyttävät omanlaiselta. Kuvassa viesessä tytär Saara Linnala ja tyttärentytär Jadelie Bandol. Kuva: Hilma Toivonen / Yle

Yhteiskunnan ihannevanhemman nähtiin olevan urasuuuntautunut ja kouluttautunut, varakas, aikaansaava, kotitaloustaitoinen, epäitsekäs, läsnäoleva ja kaikkivoipainen. Tutkijan mukaan tämä voi saada monet vanhemmat tuntemaan riittämättömyyttä.

Lue aiheesta lisää: Poikkeusaika kuormitti erityisesti nuoria äitejä, joilla on pieniä lapsia – tutkija kertoo, mitkä asiat suojaavat vanhemmuuden uupumukselta

– Voidaan pohtia ovatko taustalla edimerkiksi vanhempien omat suorituspaineet ja täydellisyyden vaatimukset ja toiveet samanaikaisesti suoriutua hyvin useilla eri elämän osa-alueilla. Tai missä määrin kyse on yhteiskunnan rakenteista ja työelämässä tapahtuneesta muutoksista, sosiaalisen median vaikutuksesta tai vaikkapa perhepolitiikasta.

Ihanteet törmäävät somessa

Tutkija arvioi, että monet paineet tulevat vanhempien harteille sosiaalisesta mediasta, jossa jaetaan paljon omaa arkea ja nähdään muiden arkea. Tiedon ja kokemusten laajalla jakamisella on myös kääntöpuoli.

Somen kautta voi syntyä kuva siitä, mikä on ihannearki, ihannevanhemmuus ja ihanne perhe-elämä. Se ei välttämättä ole suinkaan realistinen kuva arjesta, muistuttaa tutkija.

Poliittinen keskustelu, asiantuntijakeskustelu ja myös media ovat omiaan herättämään kokemusta siitä, mitä yhteiskunta odottaa ja mitä ne ihanteet ovat, sanoo tutkija.

Jos isä tai äiti tuntee jatkuvasti vain suorittavansa robottina jotain ulkoapäin annettua, niin sen pitäisi olla hälytysmerkkii siitä, että omia ihanteita ja odotuksia kannattaa Kuva: Jyväskylän yliopisto / Petteri Kivimäki

Esimerkiksi viimeaikainen keskustelu siitä, että äidit pitäisi saada työelämään ja työvoima loppuu kesken, kannustaa suuntautumaan työelämään eikä nähdä sitä, että osalle vanhemmista kotonaolo olisi ihanne.

Intensiivivanhemmuuden vaatimus

Nykyvanhemmuudesta puhutaan intensiivisenä vanhemmuutena. Intensiivinen vanhemmuus korostaa asiantuntijatiedon merkitystä kasvattamisessa. Tänä päivänä tietoa hyvästä kasvatuksesta, oikeasta ruokavaliosta, hampaiden hoidosta, terveydestä ja kasvatuskulttuurista on hyvin paljon tarjolla.

– Kun tietoa tulee paljon ja monelta eri suunnalta niin ilman muuta se myös lisää paineita. Vanhempi joutuu pohtimaan millaisen palapelin omassa päässään tiedosta kasaa, miten tietoa käsittelee ja miten antaa sen vaikuttaa omaan elämään.

Vanhemmat kokevat myös yhteiskunnan patistavan heitä intensiiviseen isyyteen ja äitiyteen. Tutkijan mukaan vanhemman hyvinvoinnin näkökulmasta olisi tärkeää omien arvojen selkeyttäminen ja elämän rakentaminen niiden suuntaiseksi.

– Vanhemmilla itsellään on näkemys siitä, millainen riittävän hyvä vanhempi on ja mitkä ovat ne olennaisimmat elementit mitä he haluavat toteuttaa ja mihin suunnata. Eli jos varallisuus ja urasuuntautuneisuus on vanhemmalle toissijaista ei niitä kohti tarvitse pyrkiä, vaikka joku toinen pyrkisikin, tutkija muistuttaa.

Tutkimuksista tiedetään, että uupumuksen taustalla vaikuttaa usein omien arvojen vastainen toiminta. Jos esimerkiksi työpaikalla yrityksen arvot eivät vastaa omia arvoja, voi arvoristiriitaa seurata uupumus. Tutkijan mukaan samoin voi tapahtua vanhemmalle, joka lähtee seuraamaan ulkopuolelta asetettuja arvoja ja ihanteita.

Omien arvojen ja ihanteiden miettiminen ja oman toiminnan suuntaaminen niitä kohti on avain, jonka avulla voi kokea elämän ylipäätään merkitykselliseksi, Aunola toteaa.

– Vanhemmat itse ovat keskeisessä asemassa luomassa näitä ihanteita. Omaa hyvinvointia voi tukea miettimällä mitä ihanteita haluaa ylläpitää ja mitä ei ja millaista keskustelua virittää.

4-vuotias Nella Vänskä on viettämässä kesäpäivää isänsä ja pikkuveljensä kanssa Haltialan kotieläintilalla . Isän kanssa on kiva muovailla, maalata ja leikkiä. - Kaikki tekeminen on parasta. Kuva: Hilma Toivonen / Yle

Myös perheiden kanssa työskentelevien on tutkijan mielestä hyvä tiedostaa ihanteiden ja koettujen odotusten merkitys vanhempien hyvinvoinnille.

Keskustelussa vanhempien kanssa voi tulla esiin mahdollisia ristiriitaisuuksia tai epärealistisia odotuksia. Itsemyötätuntoa tukevat menetelmät ja itsemyötätuntoon kannustavat keinot ovat hyvä keino hälventää suorituspaineita ja niiden alle uupumista.