1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sukupuolten tasa-arvo

Koronakriisi iski etenkin naisten työllisyyteen ja toimeentuloon – Tutkija: Sukupuolten tasa-arvo otettu huomioon melko heikosti hallituksen koronapäätöksissä

Koronakriisi iski Suomessa erityisesti naisvaltaisille palvelualoille. Koronakriisin vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon selvitetään THL:n hankkeessa. Naisjärjestöjen kattojärjestössä ollaan huolissaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta.

Tutkija Anna Elomäki Tampereen yliopistosta huomauttaa, että Suomessa hoivavastuu sälyttyy ainakin pohjoismaisessa vertailussa vahvasti naisten harteille. Sillä voi olla merkitystä silloin, kun koulut ja päiväkodit laitetaan kiinni. Kuva: Jyrki Ojala / Yle

Kansainvälisen tutkimuksen perusteella koronakriisi on ollut myös sukupuolten tasa-arvon kriisi.

THL:n johtamassa, vielä kesken olevassa hankkeessa (siirryt toiseen palveluun) selvitetään koronakriisin vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon Suomessa.

Sen voi jo sanoa, että Suomessa se on vaikuttanut etenkin naisten työllisyyteen ja toimeentuloon (siirryt toiseen palveluun).

– Toisin kuin aiemmat talouskriisit, koronakriisi on iskenyt todella vahvasti naisvaltaisille aloille kuten matkailu- ja ravintola-alalle. Naisten työllisyys onkin meillä laskenut enemmän kuin miesten työllisyys, kertoo hankkeessa mukana oleva tutkija Anne Elomäki Tampereen yliopistosta.

Hän lisää, että kun katsotaan, keihin lomautukset ja irtisanomiset ovat kohdistuneet, esille nousevat nuoret naiset ja nuoret miehet. Palkkatulot ovatkin laskeneet eniten näissä ryhmissä.

– Toimeentulohakemuksissa nuoret naiset olivat yliedustettuina vuonna 2020.

Eriytyneet työmarkkinat vaikuttavat

Suomessa työmarkkinat ovat EU-tasolla erittäin eriytyneet.

– Meillä eri sukupuolet työskentelevät periaatteessa eri sektoreilla ja ammateissa. Tämä on yksi syy sille, miksi Suomi on yksi niistä EU-maista, joissa kärsijänä ovat olleet työllisyyden suhteen nimenomaan naiset, Elomäki sanoo.

Suomessa rajoitusten kohteena ollut ravintola- ja majoitusala on hyvin naisvaltainen, kun taas miesvaltaisia aloja ei ole suljettu vaan esimerkiksi telakoilla työnteko on jatkunut.

Alla oleva grafiikka osoittaa, miten työllisyysaste on muuttunut korona-aikana eri EU-maissa sukupuolen mukaan. Suomessa on selvä ero naisten ja miesten välillä.

Elomäki lisää, että naisvaltaisen sote-alan työntekijät ovat puolestaan joutuneet huomattavan kuormituksen alle, mutta heitä on huomioitu lähinnä symbolisin elein.

Hän toivoo, että pandemian seurauksena aletaan ymmärtää paremmin hoivatyön arvo.

"Suomalainen häpeäpilkku voimistunut entisestään"

Naisjärjestöjen kattojärjestön Nytkiksen puheenjohtaja, kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.) huomauttaa, että tasa-arvossa riittää vielä tekemistä.

– Maailmassa ei ole yhtään valtiota, jossa olisi saavutettu sukupuolten välinen tasa-arvo. Kun tulee globaali kriisi, negatiiviset vaikutukset kohdistuvat ensimmäisenä niihin, jotka ovat jo muutenkin heikommassa asemassa.

Työllisyys ja toimeentulo eivät ole ainoita asioita, johon koronakriisi näyttää vaikuttaneen sukupuolen mukaan Suomessa.

Anna Elomäen mukaan naisiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan voidaan arvioida lisääntyneen.

Tästä kertoo esimerkiksi se, että lähisuhdeväkivaltaan liittyvät poliisin kotihälytykset lisääntyivät ainakin keväällä 2020. Lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneita auttavaan puhelimeen tulleet soitot lisääntyivät viime vuonna.

– Suomalainen häpeäpilkku eli naisiin kohdistuva väkivalta on koronan myötä voimistunut entisestään, mikä on aivan äärimmäisen huolestuttavaa, sanoo Saara-Sofia Sirén.

Nytkiksen puheenjohtaja, kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.) on huolestunut naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Kuva: Silja Viitala / Yle

Koronan terveydelliset vaikutukset ovat puolestaan kohdistuneet hieman useammin miehiin kuin naisiin (siirryt toiseen palveluun).

– Terveysvaikutukset ulottuvat myös henkiseen hyvinvointiin. Alustavien tutkimusten mukaan naisten huolet ovat Suomessa kasvaneet hieman enemmän kuin miesten, Elomäki sanoo.

Julkiset palvelut avainasemassa, mutta esimerkiksi neuvolakäyntejä on peruttu

Elomäen mukaan tasa-arvon näkökulmasta avainasemassa ovat julkiset palvelut.

– Koronakriisin takia ei-kiireellisiä palveluja on käytännössä ajettu alas. Esimerkiksi neuvolakäyntejä odottavilta äideiltä ja vanhemmilta on peruttu ja siirretty. Tämän hoivavajeen vaikutuksia on tärkeä seurata.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että koulujen ja päiväkotien sulut sekä kotona oleminen on lisännyt entisestään naisten palkattoman työn taakkaa.

Myös miesten palkattomaan työhön ja lastenhoitoon käyttämä aika on lisääntynyt.

Elomäen mukaan Suomessa vaikutukset eivät kuitenkaan näytä olleen kovin dramaattisia, sillä koulut ja päiväkodit ovat olleet kansainvälisesti vertailtuna suljettuna suhteellisen lyhyitä aikoja.

– Alustavista tuloksista näkyy kyllä, että työn ja perheen yhteensovittaminen vaikeutui huomattavasti vuonna 2020.

Asiaan on syytä kiinnittää huomiota myös tasa-arvon näkökulmasta.

– Suomessa hoivavastuu perheissä sälyttyy ainakin pohjoismaisessa vertailussa hyvinkin vahvasti naisten harteille, millä voi olla merkitystä silloin, kun koulut ja päiväkodit ovat kiinni ja vanhemmat tekevät kotona etätöitä.

Koronakriisin takia esimerkiksi neuvola-aikoja on peruttu. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Tasa-arvovaikutuksissa on huomioitava myös miehet.

– Miehet ovat Suomessa selvästi suuremmassa syrjäytymisriskissä kuin naiset. Voikin kysyä, että mitä tapahtuu työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille miehille, Elomäki sanoo.

"Harvassa koronaan liittyvässä lakiesityksessä pohdittu sukupuolivaikutuksia"

Koronakriisin vaikutuksista sukupuolten tasa-arvoon tarvitaan tietoa, jotta tasa-arvo voidaan ottaa huomioon, kun koronaa ja sen jälkiseurauksia hoidetaan.

Nyt koronakriisin vaikutuksia sukupuoliin selvitetään. Se on Elomäen mukaan hyvä asia, mutta toimet eivät saa jäädä vain selvityksen asteelle.

Elomäen käsitys on, että sukupuolten tasa-arvo on toistaiseksi otettu melko heikosti huomioon hallituksen päätöksissä.

– Jos tarkastellaan esimerkiksi viime vuonna tehtyjä koronaan liittyviä lakiesityksiä, hyvin harvassa on pohdittu koronakriisin sukupuolivaikutuksia. Tasa-arvo ei myöskään ole ollut näkyvästi esillä hallituksen tai ministeriöiden viestinnässä.

Sirénin mukaan myös uusien kuntapäättäjien on tärkeää kiinnittää huomiota sukupuolivaikutuksiin ja ongelmien korjaamiseen.

– Erityistä huomiota pitää kiinnittää varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja mielenterveyspalveluihin, jotka ovat juuri niitä tasa-arvon kannalta muutenkin kaikkein keskeisimpiä palveluja.

* Voit keskustella aiheesta maanantaihin 12. heinäkuuta 2021 kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Pandemia ja konservatiivivoimat sysäsivät naisten aseman vuosia taaksepäin – Pariisin tasa-arvokokous vaatii järeää ryhtiliikettä

Hallitus on tasa-arvon suhteen kunnianhimoisin koskaan, mutta kaatuvatko tavoitteet koronaan? Tutkija: “Koronakriisi on myös tasa-arvokriisi”

Uusimmat tiedot koronaviruksesta