1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vaalit

Maailman tärkein demokratia hyökkäyksen kohteena: Yhdysvalloissa on säädetty ainakin 28 uutta vaalilakia vaikeuttamaan ihmisten äänestämistä

USA:n demokratia seilaa ennennäkemättömän vaarallisilla vesillä. Republikaanien hallitsemat osavaltiot säätävät uusia vaalilakeja, jotka vaikeuttavat demokraattien kannattajien äänestämistä. Lait uhkaavat jopa ääntenlaskennan riippumattomuutta.

Mielenosoittaja vastusti republikaanien uusia vaalilakeja kesäkuussa Texasissa. Kuva: ZUPR / BACKGRID / AOP

– Tämä on meidän elinaikamme tärkein taistelu, Yhdysvaltain varapresidentti Kamala Harris sanoi torstaina.

Harris puhui taistelusta äänioikeudesta ja demokratian pelisäännöistä USA:ssa.

New Yorkin yliopiston The Brennan Center for Justice (siirryt toiseen palveluun) on laskenut, että marraskuun vaalien jälkeen republikaanien hallitsemissa osavaltioissa on säädetty ainakin 28 uutta vaalilakia 17 eri osavaltiossa.

Lakien selvä tavoite on vaikeuttaa demokraattivaltaisten väestöryhmien äänestämistä. Tällaisia ryhmiä ovat erityisesti ei-valkoiset ja nuoret.

Republikaanit perustelevat uusia lakeja vaalivilpin estämisellä.

Tosiasiassa vaalivilppi on tutkitusti Yhdysvalloissa äärimmäisen harvinaista. Silti iso osa republikaaniäänestäjistä uskoo toisin.

Syy on Donald Trumpin sitkeästi esittämä täysin perätön väite marraskuun vaalien vilpillisyydestä. Myös republikaaniset vaaliviranomaiset vahvistivat, että vaalit olivat rehelliset, lukuisat uudelleenlaskennat ja oikeusjutut eivät myöskään muuttanut tulosta.

Presidentti Joe Biden on nimittänyt varapresidenttinsä Kamala Harrisin johtamaan demokraattien kamppailua äänioikeudesta. Kuva: MPNC / AOP

Republikaanit sanovat uusien lakien korjaavan epäluottamusta vaaleihin. Mutta se epäluottamus on lähes täysin Trumpin oma luomus.

Hävityn vaalin jälkeen republikaanit näyttävät valinneen saman tien kuin etelävaltioiden valkoiset tekivät sisällissodan jälkeen 1800-luvulla.

Sen sijaan, että he yrittäisivät tavoitella kasvavien vähemmistöjen ääniä, he pyrkivät säilyttämään asemansa estämällä vähemmistöjä äänestämästä.

Vedenjakaminen äänestysjonossa seisoville kielletty

Yhdysvaltain poliittisen järjestelmän rumimpiin piirteisiin kuuluu vallassa olevien osavaltiokongressien suuri valta muuttaa lähes mielivaltaisesti vaalilakeja.

Vallassa olevilla on siis paljon välineitä pitää itsensä vallassa. Tästä on maassa paljon perinteitä, tunnetuin muoto on niin sanottu gerrymandering, vaalipiirien rajojen uudelleenpiirtäminen oman kannatuksen maksimoimiseksi. Molemmat pääpuolueet ovat tehneet sitä vuosikymmeniä.

Äänestäminen Yhdysvalloissa on työlästä. Se vaatii erikseen äänestäjäksi rekisteröitymisen, ja vaalipäivänä äänestysjonot voivat olla jopa tuntikausien mittaisia.

Georgian yliopiston opiskelija Courtney Wetzel seuraa etänä luentoa samalla kun jonottaa ennakkoäänestämään lokakuussa 2020. Jo ennakkoäänestysjono oli kolmen tunnin mittainen. Kuva: John Amis / EPA

Republikaanit ovat uusilla lajeilla pyrkineet mm. vaikeuttamaan ennakkoäänestämistä ja äänestäjäksi rekisteröitymistä.

Vaalipäivä, joka on aina tiistai, ei ole Yhdysvalloissa vapaapäivä, mikä haittaa usein enemmän demokraatteja suosivia äänestäjiä, kuten etnisiä vähemmistöjä, kaupunkilaisia ja matalapalkka-alalla työskenteleviä.

Georgiassa muun muassa yritettiin kieltää ennakkoäänestys sunnuntaina, jolloin mustat usein kirkonmenojen jälkeen ovat äänestäneet. Asian noustua laajasti julkisuuteen sunnuntaiennakkoäänestystä ei kielletty kokonaan.

Mutta Georgian uusi laki sisältää monia kummallisia piirteitä, kuten määräyksen kieltää veden jakaminen äänestysjonossa seisoville. Jos joku muu kuin virallinen äänestysvirkailija jakaa vettä suoraan jonottaville, siitä voi seurata vuosi vankeutta tai 1000 dollarin sakot.

Mielenosoittajat vastustavat Georgian uutta vaalilakia Atlantassa maaliskuussa. Kuva: AOP

Lukuisat osavaltiot ovat rajoittaneet postiäänestyksen ehtoja, äänestysaikoja ja jopa sitä kuka saa äänestää.

Äänioikeus ei yksinkertaisesti ole sama joka paikassa. Esimerkiksi liberaalissa Vermontissa vankilassa oleva vanki voi äänestää, Mississipissä entinen vanki ei välttämättä saa koskaan äänioikeuttaan takaisin.

”Päätämme, että vaalitulosta ei huomioida”

Uusilla laeilla on myös toinen tarkoitus: luoda vaikutelmaa, että demokraatit voittavat vaaleja vilpillä, jota republikaanit yrittävät estää.

Pelkästään sellaisen väitteen toistaminen syö luottamusta Yhdysvaltain poliittiseen järjestelmään. Se taas antaa mahdollisuuksia puuttua itse vaalitulokseen.

Kaikkein vaarallisinta uusissa vaalilaeissa ovat eräissä osavaltioissa säädetyt määräykset, jotka antavat istuvalle osavaltiohallinnolle valtuuksia puuttua vaalilautakuntien työhön.

Joe Biden puhumassa vaalilakitilanteesta 22. kesäkuuta. Kuva: Sarah Silbiger / AOP

– Tässä ei ole kyse vain siitä, saako jonossa seisoville äänestäjille antaa vettä, presidentti Joe Biden sanoi kesäkuussa.

– Tässä on kyse siitä, kuka saa päättää lasketaanko annettu ääni vai ei!

– Georgian kongressi, republikaaninen kongressi, voisi todeta: ”meistä vaalit eivät olleet rehelliset, joten päätämme, että vaalitulosta ei huomioida”, Biden jatkoi.

Lisäksi uusissa laeissa on erilaisia mahdollisuuksia puolueiden vaalitarkkailijoille ”haastaa” ääntenlaskentaa.

Myös yksittäisten vaalivirkailijoiden painostaminen jopa rikossyytteillä on entistä helpompaa.

Kestääkö järjestelmä uuden ”vaalivilppi” hyökkäyksen?

Uudet vaalilait on nähtävä tilanteessa, jossa ne on säädetty.

Donald Trumpin vaalitappio varmistui, koska esimerkiksi Georgian vaaleista vastannut, republikaaneja edustava osavaltiosihteeri Brad Raffensperger vahvisti Bidenin voiton osavaltiossa ja sanoi, että Georgin vaalit olivat ”turvalliset ja rehelliset”.

Raffenspergeriin ja muihin Georgian vaalivirkailijoihin kohdistui täysin ennennäkemätön painostus Trumpin ja muiden republikaanien suunnalta.

Georgian ja muiden republikaanijohtoisten osavaltioiden säätämien uusien lakien todellinen vaikutus nähdäänkin vasta seuraavissa vaaleissa tai niiden jälkiselvittelyssä.

Demokraatit kutsuvat Trumpin vaalivilppiväitettä nimellä "The Big Lie" eli Suuri Valhe. Kuva: Yuri Gripas / AOP

Trumpin raivokas kampanja vaalituloksen kumoamiseksi ei lopulta johtanut mihinkään, USA:n vaalijärjestelmä kesti.

Jo ensi vuoden kongressin vaaleissa tilanne voi olla toinen.

Uudet lait antavat republikaaneilla paljon kovempia aseita kumota epäsuotuisa vaalitulos.

Republikaanit näyttävät myös suorastaan hakevan ehdokkaita, jotka haluavat ratsastaa Trumpin vaalivilppiväitteellä.

Pienilläkin rajoituksilla voi olla suuri merkitys

Monissa osavaltioissa vaalit ovat äärimmäisen tiukkoja, ja pienilläkin rajoituksilla voi olla ratkaiseva merkitys.

Republikaaneilla on suuri pelko, että varsinkin monet etelän osavaltiot ovat valumassa demokraattileiriin.

Virginia meni presidentinvaalissa jo aika selvin luvuin demokraateille, Biden voitti myös syvään etelään kuuluvassa Georgiassa. Myös Georgian kaksi senaattoripaikkaa menivät tammikuun täytevaalissa demokraateille.

Mutta osavaltion kongressi on edelleen tukevasti republikaanien hallinnassa, eikä heillä ole aikomustakaan luopua vallasta.

Georgian uusi vaalilaki sisältää ehkä kaikkein eniten kyseenalaisia pykäliä, vedenjakelu kiellosta aina vaalilautakuntien riippumattomuuden heikentämiseen.

Georgian republikaanikuvernööri Brian Kemp allekirjoitti maaliskuussa uuden kiistellyn vaalilain, vaikka jopa kaksi Georgiassa päämajaansa pitävää jättiyritystä, Coca-Cola ja Delta Airlines olivat julkisesti kritisoineet lakia rasistiseksi. Kuva: Erik S. Lesser / EPA

Republikaanit pelkäävät menettävänsä erityisesti Texasin. Yhdysvaltain toiseksi suurimman osavaltion voittaminen on heille presidentinvaalissa täysin välttämätöntä, ilman sitä republikaaneilla ei ole mitään mahdollisuutta voittaa.

Monissa Texasin suurissa kaupungeissa äänestetään jo selvästi enemmän demokraatteja, ja osavaltion väestöstä yhä suurempi osa on latinoita.

Siksi Texasissa nähtiin jo viime vuonna monenlaisia kyseenalaisia määräyksiä vaikeuttaa äänestämistä demokraattien suosimalla postiäänestyksellä.

Tämän viikon torstaina Texasin republikaanit julkistivat jälleen (siirryt toiseen palveluun) uusia äänestämistä vaikeuttavia lakihankkeita.

Jim Crow tulee takaisin?

Vielä 10 vuotta sitten tällaisia osavaltiolakeja ei olisi Yhdysvalloissa voinut säätää.

Yhdysvaltain vuoden 1965 äänioikeuslaki on mustien kansalaisoikeustaistelun tärkeimpiä saavutuksia. Se on myös yksi merkittävimmistä laeista, joita USA:n historiassa ylipäätään on koskaan säädetty.

Mustien kansalaisoikeustaistelun johtaja Martin Luther King puhuu mielenosoittajille Selma, Alabamassa maaliskuussa 1965. Selman marssit ja mielenosoittajiin kohdistunut raju poliisiväkivalta vauhdittivat äänioikeuslain säätämistä. Kuva: AOP

Yhdessä 1964 säädetyn kansalaisoikeuslain kanssa äänioikeuslaki käytännössä kumosi niin sanotut Jim Crow -lait.

Jim Crow -lait olivat 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa etelän entisissä orjavaltioissa säädettyjä lakeja, joihin rotuerottelu perustui.

Äänestämisen kannalta ne sisälsivät esimerkiksi mielivaltaisia ”lukutaitotestejä”, joiden ainoa tarkoitus oli estää mustia äänestämästä. Etelän mustien äänestysaste romahti näiden lakien seurauksena.

Vuoden 1965 äänioikeuslaki kumosi nämä etelävaltioiden osavaltiolait.

Äänioikeuslaki määräsi myös, että entisten rotuerotteluosavaltioiden tuli lähettää vaalilakimuutoksensa hyväksyttäväksi liittovaltion oikeusministeriöön. Käytännössä siis oikeusministeriön kansalaisoikeusyksikkö valvoi, ettei vaikutukseltaan rasistisia lakeja pystynyt säätämään.

Vuonna 2013 Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi tämän valvontapykälän konservatiivituomarien äänin.

Sen jälkeen lukuisissa osavaltioissa on säädetty vaalilakeja, joiden tosiasiallinen vaikutus on heikentää demokraatteja suosivien ryhmien äänestysmahdollisuuksia.

Alabaman osavaltiopoliisit hakkaavat mielenosoittajia Selmassa maaliskuussa 1965. Etualalla maassa oleva mies on viime vuonna kuollut legendaarinen kansalaisoikeusaktivisti ja kongressiedustaja John Lewis. Demokraatit ovat nimenneet Lewisin mukaan lakihankkeen, jolla osa korkeimman oikeuden kumoamista äänioikeuspykälistä yritetään saada aktivoitua. Kuva: Everett Collection / AOP

Yhdysvaltain voimakkaimmin demokraatteja tukeva ihmisryhmä ovat mustat.

Tässä kuussa Yhdysvaltain korkein oikeus antoi ehkä vieläkin kauaskantoisemman päätöksen.

Korkein oikeus näyttää siunaavan uudet vaalilait

Heinäkuun ensimmäisenä päivänä Yhdysvaltain korkein oikeus päätti äänin 6–3 pitää Arizonan uudet äänestystä vaikeuttavat lait voimassa. Kaikki tuomioistuimen konservatiivit äänestivät päätöksen puolesta, liberaalit vastaan.

Samalla korkein oikeus uudella tulkinnallaan heikensi olennaisesti vuoden 1965 äänioikeuslakia.

Toimittajat selostavat korkeimman oikeuden edustalla 1. heinäkuuta. Kuva: Michael Reynolds / EPA

Tietenkään korkein oikeus ei tule suoraan sallimaan mitään Jim Crow -lakien paluuta. Mutta niidenkin lakien todellinen vaikutus oli usein verhottu, eivät ne suoraan kieltäneet mustia äänestämästä.

Nyt korkein oikeus antaa osavaltioille selvästi suuremman liikkumavaran säätää lakeja, joiden tosiasiallinen vaikutus on vaikeuttaa vähemmistöjen äänestämistä.

Oikeus näyttää tulkitsevan äänioikeuslain tärkeintä osaa lähinnä siten, että äänestämistä käytännöntasolla hankaloittavat lait ovat pitkälti sallittuja, kunhan äänestäminen ylipäätään on mahdollista.

Päätös ei ole kovin yksiselitteinen, mutta se ei lupaa hyvää demokraateille. Demokraatit ovat yrittäneet kumota uusia osavaltioiden vaalilakeja oikeusteitse.

Oikeusministeri Merrick Garland puhuu oikeusministeriön toimista uusia vaalilakeja vastaan 11. kesäkuuta. Kuva: Tom Brenner / EPA

Myös liittovaltion oikeusministeriö on haastanut Georgian osavaltion oikeuteen.

Tie vaalilakien kumoamiseksi oikeudessa ei tule olemaan helppo.

Uusi liittovaltion vaalilaki

Demokraatit yrittävät saada kongressissa läpi uutta laajaa liittovaltion vaalilakia, niin kutsuttua "For the People" -lakia.

Sen on tarkoitus luoda mittavat liittovaltiotason pelisäännöt vaaleille, samalla kumoten useimmat republikaanien osavaltioissa säätämistä laeista.

Laki esimerkiksi tekisi vaalipäivästä vapaapäivän, tekisi äänestäjäksi rekisteröitymisestä automaattista, asettaisi minimitason ennakkoäänestämisen järjestämiseksi ja kieltäisi gerrymanderingin eli vaalipiirien uudelleenpiirtämisen kannatuksen nostamiseksi.

Mielenosoittajat vaativat uuden liittovaltion vaalilain hyväksymistä 23. kesäkuuta. Kuva: Yuri Gripas / AOP

Suurin osa laista kirjoitettiin jo viime vuonna ja merkittävä osa siitä koskee kampanjarahoitusta, joten se ei ole suoraan suunnattu republikaanien osavaltio-operaatioita vastaan.

Lakihanke on kuitenkin törmännyt samaan asiaan kuin useimmat suuret lakihankkeet Yhdysvalloissa: senaatin määräenemmistövaatimukseen, eli niin sanottuun filibusteriin.

Filibuster ja ”ydinpommivaihtoehto”

Senaatin määräenemmistösäännös edellyttää lakien läpimenemiseksi, että 60 senaattoria sadasta äänestää lain puolesta. Yksinkertainen enemmistö on käytössä nykyisin ainoastaan budjettilaeissa ja tärkeimpien virkanimitysten vahvistamisessa.

Käytännössä tämä määräys on tukkinut USA:n poliittisen järjestelmän täysin jo vuosien ajan. Äärimmäisen jakautuneessa ilmapiirissä kongressi äänestää ennennäkemättömän tiukasti puoluelinjojen mukaisesti ja yhdellä puolueella on harvoin senaatissa 60 paikkaa.

Arvovaltainen The Economist lehti arvioi pääkirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun), että Yhdysvaltain demokratian pelastaminen vaatisi oikeastaan vaalijärjestelmän ongelmien korjaamisen lisäksi senaatin määräenemmistönsäännön purkamista. Siitä on itsessään tullut toimivan demokratian suuri este.

Senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnell kertoo republikaanien vastustavan vaalilakia 17. kesäkuuta. Kuva: Michael Reynolds / EPA

Tällä hetkellä demokraattien ja republikaanien leireissä on kummassakin tasan 50 senaattoria.

Republikaanit ovat säännön avulla pystyneet estämään koko "For the People" -vaalilain käsittelyn senaatissa.

Kun käsittelyn aloittamisesta äänestettiin kesäkuussa, äänet menivät tiukasti puoluelinjan mukaisesti 50–50. Demokraateilla ei ole käytännössä mitään mahdollisuutta saada kymmentä republikaania lain taakse.

Demokraatit harkitsevat kuitenkin niin sanotun ydinpommivaihtoehdon (”nuclear option”) käyttämistä.

Senaatin määräenemmistösääntö ei perustu perustuslakiin, vaan se on pelkkä senaatin sisäinen pelisääntö. Se sovittiin vuonna 1970 estämään loputtomia jarrutuspuheenvuoroja, termi filibuster tarkoittaa itse asiassa jarruttamista.

Demokraatit pohtivat mahdollisuutta ohittaa sääntö yksinkertaisella enemmistöllä. Tasatilanteessa 50-50 demokraatit voittaisivat, sillä silloin myös senaatin puheenjohtajana toimiva varapresidentti, eli demokraattien Kamala Harris äänestäisi.

Säännön ohittamista kutsutaan ydinpommivaihtoehdoksi, koska sen käyttäminen avaa myös vastapuolelle valtaan noustuaan mahdollisuuden käyttää yksinkertaista enemmistöä.

Sitä ei ole vielä koskaan käytetty lainsäätämistarkoituksessa. Sen sijaan ensin demokraatit ja sitten republikaanit käyttivät ydinpommivaihtoehtoa purkaakseen tuomarinimitysten määräenemmistövaatimuksen.

Tämä mielenosoittaja kohdistaa kritiikkinsä senaattori Joe Manchinia kohtaan. Manchin on toinen demokraattisenaattori, joka on ilmoittanut vastustavansa filibusterin ohittamista. Kuva: Jim Lo Scalzo / EPA

Ainakin kaksi demokraattisenaattoria haraa kuitenkin edelleen vastaan sitä, että vaalilaki hyväksyttäisiin ilman määräenemmistöä.

Silti ilman määräenemmistön purkua demokraattien vaalilaki tuskin koskaan tulee voimaan.

Kun republikaanit estivät lain käsittelyn 22. kesäkuuta, senaatin demokraattijohtaja Chuck Schumer totesi:

– Taistelussa äänioikeudesta tämä äänestys on starttipistooli, ei maaliviiva.

Torstaina demokraattipuolue lanseerasi (siirryt toiseen palveluun) uuden 25 miljoonan dollarin ohjelman äänioikeustaistelua varten.

Lue lisää:

Bidenin jättihankkeet vastatuulessa Yhdysvalloissa: senaatti hylkäsi vaalilain, rakennusprojektit pienenevät

Analyysi: Äänestämisen vaikeuttaminen uhkaa Yhdysvaltain demokratiaa

Yhdysvalloissa äänestämisestä tehdään tarkoituksella vaikeaa