1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmastonmuutos

Kerttu Kotakorpi: Kun helle ei helli vaan kuumuus kärventää

Lämpötilat vääjäämättä nousevat ja yhä useammin ja laajemmilla alueilla lämpötila ylittää ihmisten sietokyvyn kirjoittaa Kotakorpi blogissaan. Suomessakin hellepäivien lukumäärä moninkertaistuu. 

Helle on oleellinen osa suomalaista kesäsääkeskustelua. Sitä joko odotetaan tai ei, rakastetaan tai vihataan, harvemmin mitään siltä väliltä.

Me meteorologit alamme jo kevään puolella odottaa ensimmäisiä hellehavaintoja ja hellepäivistä pidetään kesän aikana tarkkaan kirjaa.

Unohtakaa seksihelteet ja käristyskupolit, täältä tulee ilmastonmuutos.

Helle kiinnostaa suomalaisia - muitakin kun meteorologeja. Aiheen tärkeydestä kertoo kaiken se, että sillä on kielessämme oma nimi. Muissa kielissä ei juuri ole omaa termiä kuumalle kesäpäivän lämpötilalle.

Tai no, voiko edes puhua kuumasta? Ei tarvitse mennä kauas etelään, kun 25 asteen lämpötilaraja kesäpäivän lämmölle on miellyttävän matala.

Meillä Suomessa helteet ovat nimittäin varsin maltillisia. Helleputket ovat verrattain lyhyitä (siirryt toiseen palveluun) ja lämpötilat pysyvät siedettävinä. Lisäksi monilla on varaa jäähdytyslaitteisiin ja tuulettimiin.

Enkä halua tällä vähätellä kuumuudesta kärsivien tuskaa. Toki suomalaisten sopeutuminen kuumaan ilmaan on heikompaa kuin lämpimämmissä maissa.

Tänäkin vuonna on helteistä saatu nauttia tai kärsiä roppakaupalla. Hellettä oli jo toukokuussa harvinaisen paljon (siirryt toiseen palveluun), ja kesäkuussa rikottiin hellepäivien lukumäärän ennätys.

Sekä toukokuussa että kesäkuussa lämpötila nousi 0,2 asteen päähän kuukauden kaikkien aikojen lämpöennätyksestä. Tällä viikolla Kouvolassa meni rikki helleputken pituuden ennätys.

Keskimäärin hellepäiviä on kesän aikana 37. Nyt hellepäiviä on jo tätä keskiarvoa enemmän, eikä loppua ole näköpiirissä.

Toistaiseksi eniten hellettä (siirryt toiseen palveluun) on Suomessa ollut kesällä 2010 Kouvolassa. Silloin lämpötila nousi yli 25 asteeseen 48 päivänä. Tätä ennätystä lähestytään kovaa vauhtia. Raportoitavaa riittää. Ja ilmastonmuutos tietää lisää kuumuusennätyksiä.

Ilmastonmuutos nostaa lämpötiloja ja helleputket pitenevät. Hellepäivien lukumäärän ennustetaan lisääntyvän Suomessa jopa kolmin- tai nelinkertaiseksi (siirryt toiseen palveluun) kuluvan vuosisadan aikana.

Unohtakaa siis seksihelteet ja käristyskupolit, täältä tulee ilmastonmuutos.

Ilmastonmuutos on lisännyt kuumuudesta johtuvaa kuolleisuutta yli kolmanneksella.

Ei lämmin luita riko, sanotaan, mutta tosiasiassa kuumuus nostaa merkittävästi kuolleisuutta. Suomessa muutaman viikon pituinen helleputki voi johtaa satoihin ennenaikaisiin kuolemiin (siirryt toiseen palveluun). Kanadassa ennätyksellinen helleputki aiheutti peräti 700 ennenaikaista kuolemaa (siirryt toiseen palveluun) kesäkuun viimeisellä viikolla.

Tuore tutkimus osoittaa (siirryt toiseen palveluun), että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on lisännyt kuumuudesta johtuvaa kuolleisuutta maailmalla jo nyt yli kolmanneksella, ja muutos on nähtävissä kaikilla mantereilla.

Pelkän lämpötilan lisäksi myös ilman kosteus vaikuttaa kuuman sietoon. Kosteus lisää tukaluuden tunnetta, sillä ihminen jäähtyy haihduttamalla kosteutta ihon pinnalta, mutta ilman kosteuden ollessa suuri haihtumista ei pääse tapahtumaan.

Ilman märkälämpötila on lukema, jossa myös ilman kosteus on huomioitu. Todettakoon, että Suomessa tukalimmissakin tilanteissa märkälämpötila jää 20 ja 25 asteen välille (siirryt toiseen palveluun). Märkälämpötilan noustessa 35 asteeseen hyväkuntoinenkin ihminen rasittuu nopeasti. Lapset, vanhukset ja sairaat kärsivät jo alemmissa lämpötiloissa.

Laajoilla alueilla väkirikkaassa Etelä-Aasiassa ollaan jo lähellä tätä rajaa ja ilmastonmuutos työntää rajaa yhä lähemmäs myös monilla muilla alueilla maailmassa.

Ilmastonmuutokseen liittyy hyvin surullinen itseään ruokkiva kierre - yhä useammin ja yhä laajemmalla alueella lämpötilat nousevat epäinhimillisen korkeiksi ja viilennyksen tarve kasvaa. Viilennyslaitteet ja niiden käyttö aiheuttavat yhä suuremmat määrät päästöjä ja syövät kasvavat määrät energiaa, mikä omalta osaltaan kiihdyttää lämpenemistä.

Erityisen ikävä tilanne on suurissa kaupungeissa. Rakennetussa ympäristössä lämpötila kohoaa helposti useita asteita ympäröiviä alueita korkeammaksi (siirryt toiseen palveluun).

Lämpenevän maailman kuumenevissa kaupungeissa paheneviin helteisiin varautuminen vaatii myös paljon panostamista taloudelliseen tasa-arvoon, etteivät huonommin toimeentulevat jää entistä huonompaan asemaan (siirryt toiseen palveluun).

Globaalista näkövinkkelistä ilman kuumenemisessa on ikävä piirre, joka toistuu muissakin ilmastonmuutoksen vaikutuksissa. Muutoksesta kärsivät eniten köyhät ihmiset. Heille varautuminen ja sopeutuminen on vaikeaa vähäisemmän varallisuuden vuoksi. Rikkaammilla väestönosilla ja kansoilla on paremmat mahdollisuudet varautua muutoksiin esimerkiksi jäähdytysjärjestelmillä tai kaupunkisuunnittelulla, kuten lisäämällä puita (siirryt toiseen palveluun).

Tänä kesänä olen erityisesti kiinnittänyt huomiota suomalaisen hellekeskustelun polarisoitumiseen. Ihmisillä tuntuu olevan valtava tarve tuoda esiin kuinka he rakastavat hellettä. Ihanaahan se on, että on lämmintä, mutta entä ne joiden sietokyky ylittyy?

Kerttu Kotakorpi

Kirjoittaja nauttii helteistä - sopivissa määrin