1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kasvomaskit

RUK:ssa maskipakko helteistä huolimatta – ainakin yksi varusmies pyörtynyt ja viety ambulanssilla sairaalaan

Varusmies osallistui tänään tulotilaisuuteen Haminassa Reserviupseerikoulun päärakennuksen edustalla olevalla kentällä ja pyörtyi. Hän käytti tilaisuudessa Maasotakoulun ohjeistuksen mukaisesti maskia.

Arkistokuva Reserviupseerikoulun päärakennuksesta. Kuva: Antti-Jussi Korhonen

Varusmiesten maskipakko herättää hämmennystä Maasotakoulussa Haminassa. Yksi varusmies pyörtyi helteisessä säässä tänään iltapäivällä Reserviupseerikoulussa.

– Hänet vietiin ambulanssilla Kymenlaakson keskussairaalaan verikokeisiin. Hän kävelee jo omin jaloin, kertoo reserviupseerikurssin johtaja, everstiluutnantti Tommi Sikanen.

Uusi saapumiserä astui palvelukseen maanantaina Haminassa. Tänään varusmies osallistui tulotilaisuuteen ulkona Reserviupseerikoulun päärakennuksen edustalla olevalla kentällä. Varusmiehet käyttivät tilaisuudessa Maasotakoulun ohjeistuksen mukaisesti maskeja. Sää oli helteinen. Maasotakoulun Facebook-sivulla on videoita tulotilaisuudesta.

Ylen saaman vinkin mukaan maskia käyttäneitä alokkaita olisi pyörtynyt enemmänkin ulkona harjoituksissa kovassa kuormituksessa. Sikasen mukaan Maasotakoulun päällikköportaalla ei ole tietoa siitä, että muita alokkaita olisi pyörtynyt Haminassa.

– Se ei poista sitä mahdollisuutta, etteikö joku olisi raa’assa kelissä uuvahtanut.

Maskeja käytetään myös ulkona

Puolustusvoimat on Sikasen mukaan määrännyt käyttämään maskeja varusmieskoulutuksessa tietyin perusperiaattein, mutta jättänyt harkinnanvaraa paikallisesti eri hallintoyksiköille. Tähän ovat syynä alueiden erilaiset koronatilanteet ja käytettävissä olevien tilojen määrä. Tämän vuoksi eri joukko-osastojen maskikäytännöissä on eroavaisuuksia.

Koko Puolustusvoimien tasolla on ohjeistettu Sikasen mukaan käyttämään maskeja ulkona, jos kahden metrin turvaväliä ei voida pitää ja jos henkilöt ovat lähellä toisiaan yli 15 minuutin ajan.

Poikkeuksena tähän ovat tilanteet, joissa joukko on ollut pitkään palveluksessa ja voidaan olla varmoja, että henkilöillä ei ole koronatartuntoja. Joissakin varuskunnissa on jopa neljän viikon kiinniolojaksoja.

– 14 vuorokauden jälkeen, kun voidaan olla varmoja, että varusmiehet ovat olleet niin pitkään rivissä, että heissä ei ole koronaa, hetkittäin on voitu keventää maskikäytäntöjä, sanoo Sikanen.

Kouluttaja arvioi maskin käytön tarpeen koulutuksissa

Maasotakoulussa on voimassa ohjeistus, jonka mukaan maskia käytetään sisällä aina, paitsi omassa tuvassa. Ajoneuvoissa maskeja käytetään aina. Ulkona maskeja käytetään, kun kahden metrin turvaväli ja 15 minuutin sääntö eivät toteudu. Poikkeuksena tähän ovat raskaat fyysiset koulutukset, joissa maskeja ei käytetä. Tällöin on Sikasen mukaan erityisesti huolehdittava kahden metrin turvaväleistä.

Sikasen mukaan sulkeisjärjestysharjoituksia on erilaisia: osa niistä ei rasita fyysisesti ja osa saattaa rasittaa fyysisesti.

– Ulkotiloissa kouluttajan pitää tehdä arvio sillä hetkellä siinä harjoituksessa, jota hän johtaa, pidetäänkö maskeja vai ei.

Kouluttajan pitää siis arvioida, toteutuuko kahden metrin ja viidentoista minuutin sääntö vai ei.

– Välillä pidetään ulkona maskeja ja välillä ei pidetä.

Uuvahtamisia tapahtunut ennenkin

Puolustusvoimissa on Sikasen mukaan tapahtunut ennen korona-aikaakin uuvahtamisia helteessä. Taustalla voi olla myös pitkiä päiviä, heikkoja yöunia ja vasta alkaneen palveluksen aiheuttamaa jännitystä.

– 26 vuoden työkokemuksella en laittaisi sitä maskin syyksi, sanoo Sikanen.

Monet varusmiehistä eivät ole aikaisemmin olleet tällaisissa tilanteissa ulkona helteisissä olosuhteissa.

– Meidän pitää käskeä, että nyt juokaa vettä.

Kuormitus koostuu monesta tekijästä

Helteinen sää tuo oman rasitteensa varusmiehille.

– Teki kuka tahansa varusmies tässä kelissä mitä tahansa, se on äärimmäisen raskasta fyysisesti kaikkialla valtakunnassa. Maski on siinä vain yksi tekijä, sanoo Sikanen.

Muita tekijöitä ovat Sikasen mukaan varustuksen määrä, viikon aikana kertynyt kokonaiskuormitus, nesteen nauttiminen, tauotus ja ihmisen henkilökohtainen kunto.

– Kyllä tämä lämpötila sen aiheuttaa, että tosi tarkkana pitää olla ja taukoja pitää pitää. Nesteytyksestä pitää pitää huoli ja joukkoja täytyy siirtää varjoon tasaisin väliajoin.

Alkuvaiheessa ei yleensä mahdollisuutta turvaväleihin

Maanantaina palvelukseen astuneiden alokkaiden koulutus on alkuvaiheessa Sikasen mukaan pääosin sen luonteista, että turvavälejä ei pystytä pitämään. Maskien käyttö perustuu hänen mukaansa terveysturvallisuuteen.

Uuden saapumiserän alokkaiden koulutuksen lisäksi käynnissä olevalla reserviupseerikurssilla on upseerioppilaita kaikkialta Suomesta, myös pääkaupunkiseudulta.

– Kun ollaan ja eletään varuskunnissa hyvin läheisissä kontakteissa vähän ahtaissa tiloissa, joissa on paljon ihmisiä, perinteisesti varuskunnissa taudit liikkuvat helposti. Tiedämme sen ja sen takia kaikki terveysturvallisuuteen liittyvät toimet on otettu Puolustusvoimissa viimeisen 1,5 vuoden aikana erittäin tarkasti ja tiukasti, kertoo Sikanen.

Mahdollisuus koronaviruksen leviämiseen varuskunnissa on suuri.

– Kyllähän tässä on tämän kevään aikana varuskunnissa ollut näitä tartuntaryppäitä, mutta ne on saatu hyvin haltuun.

Varusmiehiä käy kotona lomilla ja palaa sieltä varuskuntaan. Monet tartuntatapaukset ovat Sikasen mukaan ilmenneet nimenomaan lomiltapaluun jälkeen.

– Maskipolitiikkamme kaikkinensa liittyy siihen, ettemme halua vaarantaa asevelvollisten terveyttä millään tavalla missään vaiheessa palvelusta. Puolustusvoimien pitää kyetä tässä koronatilanteessa oma päätehtävänsä hoitamaan.