1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Kasvava rokotuskattavuus on muuttanut keskustelua koronasta – Tartuntamäärät ovat nousseet, mutta voidaanko niillä enää perustella rajoituksia?

Tartuntaluvut ovat kasvaneet, mutta tehohoidon kuormitus pysyy matalana. Jos taudinkuva muuttuu lievemmäksi, tarkasta tartuntojen seurannasta voi tulla ylimitoitettua. THL:n Hanna Nohynek toivoo, että korona nähtäisiin pian yhtenä viruksena muiden joukossa.

Suomalaiset ovat ottaneet rokotteita ahkerasti. Kuvassa jälkiseurannassa istuvia rokotettuja Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa heinäkuussa. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Rajoitusten keventymisen tuoma kesän auvoisuus on ollut monien mielissä uhattuna juhannuksen jälkeen.

Päivittäiset tartuntamäärät ovat kasvaneet kesäkuun alusta esimerkiksi juhannusjuhlinnan ja jalkapallon EM-kisaturismin seurauksena.

Tehohoidon tarpeessa ja kuolemantapauksissa kasvaneet tartuntaluvut eivät kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi juuri näkyneet, sillä jo yli 60 prosenttia suomalaisista on saanut vähintään yhden annoksen koronarokotetta.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan rokotteet eivät torju kovin tehokkaasti koronaviruksen ärhäkän delta-muunnoksen tarttuvuutta, mutta suojaavat hyvin vakavalta taudinkuvalta.

Muuntunut virus pystyy siis murtamaan limakalvoimmuniteetin ja aiheuttamaan tartunnan, mutta rokotuksen tuoma solusidonnainen immuniteetti suojaa vaikeilta oireilta.

Yksikin rokoteannos voi tuoda yli 80-prosenttisen suojan vakavalta taudilta. Kaksi annosta nostaa suojan keskimäärin yli 90 prosenttiin.

Jos kasvava rokotekattavuus lieventää taudinkuvaa ja sairaalahoidon kuormitusta selvästi, voi päivittäisten tartuntamäärien seuraamisesta ja raportoinnista tulla ylimitoitettua.

– Tartuntamäärien seuraaminen ei ole ainoa mittari, vaan meidän pitäisi siirtää painopistettä katsomaan sairaalahoidon tarvetta, tehohoidossa olevien määrää ja kuolemia. Ne kertovat todellisesta tautitaakasta, Nohynek sanoo.

Ainakin toistaiseksi tartuntamääriin on vielä tärkeää kiinnittää huomiota, sillä ne kertovat uuden variantin leviämisestä. Jatkossakin on tärkeää pysyä hereillä sen suhteen, mitä viruksia Suomessa liikkuu ja onko uusia viruksia tullut.

Tätä seurantaa tehdään vuosittain esimerkiksi influenssakaudella ja kausikoronavirusten yhteydessä. Rokotteiden tehokas vaikutus saa Nohynekin toiveikkaaksi siitä, että SARS-CoV-2-virusta voitaisiin pian verrata muihin hengitystieinfektioihin.

– Sitä toivoisin tässä keskustelussa, että ryhdyttäisiin näkemään korona yhtenä viruksena monien muiden joukossa, tärkeänä kyllä ja vaarallisena, mutta asetettaisiin se kontekstiinsa.

Hanna Nohynekin mukaan rauhallinen yhteiselo uuden koronaviruksen kanssa vaatii vielä sitä, että rokotekattavuus kasvaa ympäri maailman. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Onko uusi koronavirus verrattavissa jatkossa influenssaepidemioihin?

Tampereen yliopiston epidemiologian professori Anssi Auvisen mukaan SARS-CoV-2 on kansanterveydellisesti vakavampi, mutta sen mittasuhteet voivat vertautua influenssaan, kun rokotekattavuus saadaan riittävän korkeaksi.

– Rokotusten jälkeenkin lienee väistämätöntä, että virus aiheuttaa vakavia tautimutotoja, mutta ei pandemian mittakaavassa, Auvinen toteaa.

Auvisen mukaan tiedeyhteisön arvio on se, että pitkällä aikavälillä tämä koronavirus tulee muuttumaan lähemmäs muita koronaviruksia.

– Siinä tilanteessa meitä ei enää niin paljon kiinnosta se, kuinka suuri osa flunssan kaltaisista oireista aiheutuu mistäkin viruksista.

Voidaanko rajoituksia perustella enää tartuntaluvuilla?

THL:n Mika Salminen puhui ravintolarajoitusten kiristämisen mahdollisuudesta Ylen Aamussa torstaina. Salmisen mukaan etenkin baareilla on ollut selvä rooli uusien tartuntojen nopeassa kasvussa.

Tartuntalukuja ja muita koronaviruksen mittareita katsotaan tarkasti, kun uusia torjuntatoimenpiteitä harkitaan. Vieläkö tartuntalukuja voidaan pitää varteenotettavana perusteluna koronarajoituksille?

Tampereen yliopiston epidemiologian professori Anssi Auvinen arkistokuvassa vuodelta 2014. Kuva: Yle, Akuutti

Anssi Auvisen mukaan tapausmäärien tarkka seuraaminen on tärkeää niin pitkään, kun uusien infektioiden määrä liittyy selvästi vakaviin tautitapauksiin ja kuolemiin. Jos tämä syy-yhteys hälvenee, tilanne muuttuu.

– Kun rokotustilanne paranee koko ajan, pelkät tapausmäärät eivät ole riittävä mittari kuvaamaan epidemian vakavuutta. Yksinään uusien tapausten lukumäärän katsominen ei anna hyvää perustetta seurannalle ja siihen perustuville rajoitustoimille.

Mutta siihen ei ole helppoa vastausta, milloin rokotekattavuus on sillä tasolla, että voimme huokaista viimeinkin helpotuksesta.

Nohynekin mukaan rajoitustoimet ovat yhä tarpeen, sillä vasta noin 23 prosenttia suomalaisista on saanut toisen rokoteannoksen.

Kaikista vanhimmilla ikäluokilla kahden annoksen rokotekattavuus on jo korkea, mutta 50–70-vuotiaista suurimmalta osalta uupuu yhä toinen annos.

– Täyttä varmuutta ei ole siitä, ettei epidemia enää kiihtyisi ja sairaanhoito kuormittuisi, Nohynek sanoo.

Viimeistään lokakuussa olemme uudessa tienristeyksessä

Jos rokotukset kulkevat toivotussa aikataulussa, on Nohynekin mukaan ehkäisykeinoja hellitettävä kuitenkin viimeistään lokakuussa, kun koko kohdeväestö on saanut molemmat rokoteannokset.

Sitten alkaa seuraava pohdinta. Koska rokote ei estä jatkossakaan infektioita täydellisesti, on valittava strategia koronaviruksen ja ihmisen yhteiseloon.

– Pysymmekö vakavien tautien ja kuolemien estämisessä vai olemmeko kunnianhimoisia ja haluamme estää infektioita niin paljon kuin mahdollista? Ja jos haluamme, millä hinnalla?

Yksi kysymysmerkki on pitkittynyt koronavirustauti eli long covid. Jos sitä halutaan estää, pitää uusia infektioita torjua yhä ahkerasti. Pitkittyneen oireenkuvan syyt, seuraukset ja yleisyys ovat yhä melko tuntemattomat.

Virus jää todennäköisesti seuralaiseksemme, sillä koronapandemian varrella ajatus laumasuojasta on jossei murtunut, niin ainakin muuttunut.

Laumasuoja on matemaattinen vakio, joka lasketaan tartuttavuusluvun perusteella. Viruksen ensimmäinen ihmiseen tarttunut kanta toimi niin, että yksi sairastunut tartutti keskimäärin 1,5–3 ihmistä.

Delta-muunnoksella luku on kivunnut huomattavasti korkeammaksi, jolloin yksi sairastunut tartuttaa keskimäärin 5–7 kanssaihmistä.

70 prosentin rokotekattavuus ei deltaa vastaan riitä. Lisäksi rokotteen pitäisi olla hyvin tehokas infektion tarttuvuutta vastaan.

– Tartuntojen estämisessä puhumme lähes 100 prosentin rokotekattavuudesta ja lähes 100 prosentin tehoisesta rokotteesta. Ainakaan näillä näkymin sellaisen kehittäminen ei ole realistista, Nohynek kertoo.

Koska laumasuoja on äärimmäisen vaikea saavuttaa, tukee se Nohynekin mukaan ajatusta siitä, että ennemmin tai myöhemmin virukseen aletaan suhtautua kuin muihinkin maailmalla kiertäviin infektiotauteihin.

– Silloin taas kysytään, mitä haluamme estää. Mielestäni tärkeintä on, että ihmiset selviävät vakavalta tautimuodolta ja pysyvät hengissä.

Lue myös:

Yhdysvalloissa koronarokote on pelastanut satojen tuhansien hengen – koronaan kuolleet ovat nyt lähes yksinomaa rokottamattomia

"Sillä ei ole myyntilupaa ja se aiheuttaa lapsettomuutta" – tarkistimme kahdeksan väitettä koronarokotteista