1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työvoimapula

Kauneudenhoitoalalla pitää kiirettä, mutta tekijät ovat kiven alla – työvoimapula kurittaa myös parturi-kampaamoita

Hotelli- ja ravintola-alan lisäksi kauneudenhoidon alan yrityksiin on vaikea löytää ammattimaista työvoimaa. Etenkin parturi-kampaamot kärsivät tekijäpulasta. Koronakurimuksen lisäksi syynä on alan koulutuksen tasaisesti laskeva suosio.

Parturi-kampaaja Eveliina Kalliomäki värjää Annika Pölösen hiuksia kampaamossa.
Kauneudenhoitoalallakin kaivataan tekijöitä, mutta koetaan työvoimapulaa. Parturi-kampaaja Eveliina Kalliomäki leikkaa Anniina Pölösen hiuksia seinäjokelaisessa liikkeessä.

Kauneuskeskus Hair & Beauty Span ovi käy ja asiakkaita virtaa sisään, vaikka on vasta aamupäivä ja lomasesonki kuumimmillaan.

Yli kymmenen vuotta Seinäjoella toimineessa yrityksessä tarjotaan kauneudenhoito- ja parturi-kampaamopalveluja.

Kauneuspuolen omistaja, kosmetologi Pirjo Syrjälä kertoo, että asiakasvirta alkoi kasvaa loppukeväästä.

– Voisi kuvailla niin, että nyt ollaan lähempänä niin sanottua normaalia tilannetta eli aikaa ennen koronaa. Melkoiset ajat ovat takana, paljon pitkiä päiviä ja unettomia öitä, Syrjälä kuvailee.

Hiuspuolen omistaja, parturi-kampaaja Laura Lähdesmäki nyökyttelee vieressä.

– Se oli kuitenkin hyvä asia, että saimme pitää ovet koko ajan auki.

Laura Lähdesmäki (vas.) ja Pirjo Syrjälä ovat tyytyväisiä siihen, että hankalista ajoista on selvitty melko vähällä. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Hair & Beauty Spassa työskentelee yhteensä 11 työntekijä-yrittäjää.

Nyt kun asiakkaita on jälleen ruuhkaksi asti, havahtuivat omistajat yrityksessä siihen, että työntekijöitä tarvittaisiin lisää.

Heitä on kuitenkin vaikea löytää.

– Yksi syy on se, että alalle ei valmistu kouluista tarpeeksi työntekijöitä. Meillä on yksi vastavalmistunut parturi-kampaaja, ja hänen kanssaan tänä vuonna valmistui vain kaksi parturi-kampaajaa. Heistäkään en ole varma, jäivätkö he alalle. Tämä kertoo osaltaan tilanteesta, Laura Lähdesmäki sanoo.

Nuoria vastavalmistuneita voi myös Lähdesmäen mukaan pelottaa se, että monissa yrityksissä vaaditaan työntekijän työskentelevän yrittäjänä.

Vasta yrityksessä aloittanut parturi-kampaaja Eveliina Kalliomäki myöntää, että ajatus yrittäjyydestä pelotti aluksi.

– Kyllä se jännitti aluksi ja ylipäänsä se, että mitä kaikkea siihen kuuluu. Ja että heti koulunpenkiltä pitää hypätä yrittäjäksi, hän sanoo ja lisää, että apua ja neuvoja hän sai kuitenkin hyvin yrittämiseen liittyen omistajilta.

Lue seuraavaksi: Ravintola-alaa vaivaa nyt niin kova työntekijäpula, että jotain on tehtävä – ravintolapomo puuttuisi alan sunnuntailisiin

Alan suosio on laskenut

Opetushallituksen opetusneuvos Anna Sarpio kertoo, että kauneudenhoito- ja hiusalalla aloittavien opiskelijoiden määrä on pudonnut tasaista, noin yhden prosentin tahtia viimeisen kolmen vuoden aikana.

Hiusalan perustutkinto ja kauneudenhoitoalan perustutkinto yhdistettiin vuonna 2018.

– Alan suosio on vähän laskenut, mutta on vaikea sanoa, mitä johtuu mistäkin, sillä opiskelijoiden lukumäärät ovat edelleen isoja ja määrissä on ollut vaihtelua myös aiempina vuosina, Sarpio sanoo.

Sarpion mukaan erityisesti partureita valmistuu tällä hetkellä vähemmän, mikä selittää osin työvoimapulaa.

Kauneudenhoito- ja hiusalalta valmistuneiden määrä on tippunut kolmessa vuodessa lähes viidelläsadalla opiskelijalla. Tämä johtuu Sarpion mukaan kuitenkin siitä, että myös hakijoiden määrä on pudonnut.

Korona ei lisännyt opintojen keskeytyksiä vuonna 2020, mutta Opetushallituksen mukaan koronan vaikutukset voivat kuitenkin näkyä viiveellä.

Mistä työvoimaa on kadonnut?

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismasen mukaan monella toimialalla toivutaan hiljalleen koronan aiheuttamista ongelmista.

– Yleisvire on kokonaisuudessaan positiivinen, mutta on paljon kuitenkin yrityksiä, joilla joistakin erityisistä syistä ei olla päästy vielä kasvuun mukaan.

Kuismanen toteaa esimerkiksi, että kampaamo- ja kauneudenhoitoala ei ole päässyt vielä palautumaan koronaa edeltävälle tasolle toimialana, mutta edelliseen kesään verrattuna tänä kesänä ala on vilkastunut.

– Juhlia ja tapahtumia järjestetään enemmän ja myös sellainen psykologinen pelko palveluiden ostamiseen on selkeästi vähentynyt. Jos verrataan korona-ajan alkuvaiheeseen, niin ollaan menossa parempaan suuntaan.

Parturi-kampaaja Eveliina Kalliomäki leikkaa Anna-Maria Kosken hiuksia. Koski kertoo hymyillen käyneensä kampaajalla säännöllisesti myös korona-aikana. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Alalla on kuitenkin havahduttu työvoimapulaan.

– Kyllä näyttää siltä, että juuri kosmetologi-, parturi-kampaamo-, kauneudenhoito- ja hotellipuolella nuoremman polven työntekijöitä on siirtynyt muille toimialoille, ja tämä muodostunee jonkinlaiseksi kapeikoksi seuraavan vuoden aikana. Muun muassa alan heikko kannattavuus ja varsinkin korona-ajan epävarmuus on vaikuttanut siihen, että alalle valmistuneet eivät välttämättä hakeudu oman alansa töihin, Kuismanen kertoo.

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Heikki Risikko arvioi, että monellakin toimialalla pien- ja mikroyrittäjillä menee jo paremmin, mutta koronatilanteen paheneminen koettelisi kovasti monen yrittäjän kriisinsietokykyä.

– Lähes kaikkia toimialoja koskevat ongelmat liittyvät nyt siihen, että pandemian takia kaikki taloudelliset puskurit on kulutettu loppuun eli yrittäjät ovat ottaneet kriisin takia kaikki mahdolliset voimavarat käyttöön: pienentäneet omaa palkkaansa ja kuluttaneet mahdollisia säästöjään, hän sanoo.

Kauneudenhoitoalan työvoimapula näkyy myös Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Risikon mukaan Etelä-Pohjanmaalla suurimmat pulasta kärsivät alat ovat hoito-, hoiva- ja teollisuusalat.

Pohjanmaalla puolestaan työvoimaa on siirtynyt muun muassa palvelualalta teollisuuteen, tietää Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Hippi Hovi.

– Pohjanmaalla on siirrytty ennen kaikkea teollisuuden palvelukseen. Teollisuus on alueellamme selvinnyt koronavuodesta pienin vaurioin, Hovi kertoo.

Pahiten työvoimakadosta on kärsinyt matkailu- sekä ravintola-ala. Mika Kuismasen mukaan moni vaihtoi epävarmaa ja rajoitusten runtelemaa alaa esimerkiksi vähittäiskaupan puolelle, jossa työtä on riittänyt pandemia-aikanakin.

Ehditäänkö lomailla?

Hair & Beauty Span Pirjo Syrjälä palasi juuri takaisin töihin parin viikon lomalta. Yrittäjälle tyypilliseen tapaan hän kertoo kuitenkin tehneensä päivittäin myös vähän töitä.

Laura Lähdesmäen loma on hieman pidempi, koska sylissä nukkuu parhaillaan kolmeviikkoinen vauva.

– Minulla on nyt yrittäjän äitiysloma eli joitakin juoksevia asioita vielä pitää hoitaa. Meillä on pyritty siihen, että kaikki pitävät joitakin yksittäisiä lomapäiviä tai ehkä viikon jossakin välissä, hän kertoo.

Suomen Yrittäjien Mika Kuismasen mukaan esimerkiksi palvelualan yrittäjien on pakko painaa nyt pitkää päivää.

– Viimeisin vuosi on ollut hankala ja voittomarginaalit eivät ole [alalla] hirveän suuria. Kategorisesti voidaan sanoa, että nyt kun asiakkaita on, kaikki on hoidettava ja on oltava mahdollisimman paljon auki ja aktiivinen, ja tarjota palveluja kuluttajille, että sitä kuoppaa päästään täyttämään.

Yrittäjäjärjestöjen mukaan yrittäjät lomailevat ylipäätään paljon palkansaajia vähemmän.

Mika Kuismanen toteaakin, että yleisesti ottaen yrittäjä lomailee silloin kun se on hänen liiketoiminnalleen mahdollista.

Saman tietää myös Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Heikki Risikko.

– Yrittäjien lomailu on minimissä, koska esimerkiksi taloudelliset puskurit on kulutettu loppuun ja jos töitä on, niin on pakko taloustilanteen takia tehdä se kaikki mahdollinen työ, jota on.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun perjantaihin 23.7. kello 23 saakka.