1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Tšekki

Hyvästit Michelle Obamoválle ja Angela Merkeloválle – Tšekissä naiset voivat nyt valita, millaisen muodon sukunimestään ottavat

Tšekinkielisiin naisten sukunimiin on perinteisesti liitetty ová-pääte, oli kyse sitten tyttönimestä tai puolison kautta tulleesta nimestä. Muutos vie aikansa, koska enemmistö tsekkiläisistä ei näe syytä ottaa käyttöön pelkkiä maskuliinisia nimiä.

Osa tšekkiläisistä pitää naisten sukunimen päätettä -ová syrjivänä Kuva: Lukas Kabon / AOP

Kieli muuttuu yhteiskunnan mukana, todistaa Tšekin tuore lakiuudistus.

Tšekin tasavallan presidentti Miloš Zeman allekirjoitti viime viikolla lain, (siirryt toiseen palveluun) joka sallii tšekkiläisten luopua halutessaan naisten sukunimissä käytettävästä suffiksista eli jälkiliitteestä -ová.

Käytännössä tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi Huuhkajien kapteenin Tim Sparvin vaimo, malli Jitka Nováčková, voisi jatkossa olla Nováčk. Tšekkiläinen takavuosien tennistähti Martina Navrátilová voisi puolestaan ottaa käyttöön nimen Navrátil.

Jitka Nováčková puolisonsa Tim Sparvin kanssa Linnan juhlissa vuonna 2019. Kuva: Yle

Suomalaisille erot sukunimissä eivät välttämättä kuulosta merkittäviltä, mutta tšekkiläisille perinteisesti maskuliinipäätteinen sukunimi naisen nimen perässä särähtää korvaan, kertoo tšekkiläissuomalainen Lucie Larsson, tyttönimeltään Dostálová.

– Se kuulostaa siltä, että henkilö olisi monen sukupolven ajan asunut ulkomailla. Tulee sellainen tunne, että onkohan tämä henkilö edes kunnolla tšekkiläinen, Larsson sanoo.

Isän tai miehen omaisuutta

Lakialoitteen takana on (siirryt toiseen palveluun) entinen oikeusministeri, parlamentin alahuoneen jäsen Helena Válková. Hän on kutsunut loppuliitettä -ová syrjiväksi.

Tšekin kielessä jälkiliitteellä -ová on perinteisesti viitattu "isän tai miehen suvulle kuuluvaan." Pääte -ová tuli pakolliseksi naisten sukunimiin vuonna 1945.

Keskustelua naisten sukunimistä on käyty Tšekissä ainakin 1990-luvun lopusta. Jo vuonna 2000 sanomalehti Chicago Tribune (siirryt toiseen palveluun)ennakoi, että tšekkiläinen sukunimiliite olisi pian historiaa.

Meni 21 vuotta, ennen kuin lakialoite sai taakseen Tšekin parlamentissa tarpeeksi suuren enemmistön mennäkseen läpi. Parlamentin edustajista 91 äänesti lain puolesta ja 33 lakia vastaan.

Muutos ei kuitenkaan saa tšekkiläisiltä varauksetonta kannatusta.

Vain noin neljännes valitsisi maskuliinisen sukunimen

Radio Prague International kertoi viime vuonna, että kyselyjen mukaan vain 28 prosenttia vastanneista naisista haluaisi käyttää sukunimestään maskuliinia, jos se olisi mahdollista.

Vuonna 2019 tehdyssä kyselyssä (siirryt toiseen palveluun) suurin osa tšekkiläisistä miehistä ja naisista kannatti jälkiliitteen säilyttämistä naisen sukunimissä. 33 prosenttia tuki mahdollisuutta valita ja seitsemän prosenttia ilmoitti, että -ová päätteestä olisi luovuttava kokonaan.

Lakia ajaneiden mukaan sukunimilainsäädäntöä piti muuttaa (siirryt toiseen palveluun) muun muassa siksi, että Tšekin henkilökortit on syytä yhdenmukaistaa Euroopan unionin biometristä dataa koskevien direktiivien mukaisiksi.

Lain vastustajat ovat sanoneet, (siirryt toiseen palveluun) että jälkiliite kuuluu tšekkiläisiin perinteisiin ja se on jo kauan sitten menettänyt merkityksensä miehen sukuun kuulumisesta.

Samoilla linjoilla on Lucie Larsson, joka on ottanut nykyisen sukunimensä ruotsalaiselta mieheltään. Hänen kielikorvansa on tottunut pienestä pitäen siihen, että a-kirjain viittaa naiseen.

Tyttönimi Dostálová ei ole koskaan tarkoittanut Larssonille sitä, että hän kuuluisi isänsä sukuun.

Tšekkiläislähtöisen Lucie Larssonin mielestä maailma kansainvälistyy jatkuvasti ja siksi perinteisistä sukunimiliitteistä voi luopua. Kuva: Erik Hyvönen

– Tšekissä on mielestäni ollut enemmän tasa-arvoa kuin usein luullaan, ehkä sosialismin ansiosta. Naiset ovat käyneet töissä. Siksi en ehkä ole koskaan kokenut, että naisten sukunimiliite olisi jonkinlainen patriarkaalinen rakenne, hän sanoo.

Tyypillistä slaavilaisille kielille

Tšekissä lakialoite keräsi ankaraa kritiikkiä siksi, että kielitieteilijät pelkäsivät jälkiliitteistä luopumisen murentavan tšekin kielen rakenteen.

Kielitieteilijöiden mukaan (siirryt toiseen palveluun) ilman feminiinipäätteitä, kuten -ováa, olisi mahdotonta ymmärtää, onko kyseessä nainen vai mies, kertoo Radio Prague.

Monissa Itä-Euroopan maissa, kuten Bulgariassa, Serbiassa, Kroatiassa, Pohjois-Makedoniassa, Venäjällä ja Slovakiassa käytetään jälkiliitettä sukunimien yhteydessä ilmaisemaan tekijän sukupuoli.

Puolan kielessä tšekin -ováa vastava pääte on -ska. Puolalaisista sukunimistä on olemassa myös neutri, mutta sitä ei käytetä virallisissa yhteyksissä.

Ukrainassa ja Valko-Venäjällä käytetään myös jälkiliitteitä. Selvät ukrainalähtöiset nimet, esimerkiksi -enko päätteiset sukunimet, eivät kuitenkaan taivu sukupuolen mukaan.

"En haluaisi olla Larssonová"

Lucie Larsson pitää lakimuutosta tervetulleena. Hänen mielestään tšekkiläisillä naisilla pitää olla oikeus valita, haluavatko he feminiini- vai maskuliinipäätteisen sukunimen.

Hän epäilee, että moni ei ryhdy vaihtamaan sukunimeään vain sen takia, että niin voi tehdä.

Erityisesti yhteen asiaan Larsson kuitenkin toivoisi ripeää muutosta.

Tšekin kielessä jälkiliitettä käytetään myös ulkomaalaisista naisista puhuttaessa. Niinpä Saksan liittokansleri Angela Merkel on ollut tšekkiläisittäin Merkelová, Yhdyvaltain entisen presidentin puoliso Michelle Obama Obamová ja Suomen pääministeri Sanna Marin Marinová.

– Inhoan sitä. Itse tykkään olla Larsson. Haluan olla Larsson, en haluaisi olla Larssonová.

Millaisia ajatuksia uutinen herätti? Voit keskustella aiheesta 13.7. klo 23.00 asti.

Lue lisää:

Islannissa ei ole enää pakko olla kenenkään -poika tai -tytär – lainmuutos luo sukupuolineutraalin nimivaihtoehdon

Sukupuoleen viittaavat sanat siivotaan virkakielestä Yhdysvaltain Berkeleyssä: "manhole" muuttuu "maintenance holeksi"

Työnhakusivusto otti käyttöön sukupuolineutraalit ammattinimikkeet – kymmenet mies-ammatit tai emännät voi sanoa toisinkin