Hyppää sisältöön

Roomaa varjostavat pinjapuut ovat vaarassa kuolla – "Jos menetämme ne, täällä tulee kuuma kuin helvetissä", suree puunhoitaja

Tuholainen tappaa roomalaisille rakkaita pinjamäntyjä. Arviolta neljä viidestä Rooman pinjasta kärsii loisesta. Päättäjät ovat viivytelleet puiden suojelemisessa, mutta kansalaiset yrittävät pelastaa niitä muun muassa leppäkerttujen avulla.

Pinjamänty Konstantinuksen riemukaaren vieressä Roomassa. Kuva: All Over Press

ROOMA Puunhoitaja Marco Belli osoittaa pinjojen latvoja Rooman Acquedotti-puistossa. Latvukset ovat harvoja ja ruskeansävyisiä.

– Neulaset ovat lyhyitä ja huonokuntoisia, Belli näyttää.

Tuholainen on iskenyt jo kymmeniintuhansiin ikonisiin pinjamäntyihin, jotka reunustavat Rooman katuja ja koristavat kaupungin puistoja.

Pinjapuita Rooman historiallisessa keskustassa Forum Romanumin liepeillä. Kuva: Francesco Bellina / Cesura

Niiden pelastamiseksi pitäisi toimia nopeasti, arboristi Marco Belli kertoo.

Pinja on Roomalle elintärkeä muutenkin kuin symbolisesti.

– Pinjat luovat varjoa Rooman helteisille kaduille ja pitävät lämpötilan elinkelpoisena. Jos menetämme ne, täällä tulee kuuma kuin helvetissä, Belli sanoo.

Arboristi Marco Belli on hoitanut työkseen Rooman pinjoja kaksi vuosikymmentä. Kuva: Francesco Bellina / Cesura

Tuhoeläin kulkeutui Italiaan ulkomailta

Pinjoihin iskenyt loinen on latinankieliseltä nimeltään Toumeyella parvicornis. Se levisi Pohjois-Amerikasta Italian länsirannikolle vuonna 2014.

Roomassa se on tehnyt tuhojaan kolmen vuoden ajan.

Vieras hyönteinen on päässyt leviämään nopeasti siksi, ettei sille ole löytynyt alueelta luontaista vihollista.

Katastrofi olisi voitu estää, jos kaupungin hallinto olisi tarttunut toimeen saman tien, Marco Belli sanoo.

Päättäjät ovat viivytelleet, mikä on saanut roomalaiset barrikadeille. Vasta tämän vuoden huhtikuussa aluejohtaja Nicola Zingaretti budjetoi ongelman hoitamiseen (siirryt toiseen palveluun) rahaa puoli miljoonaa euroa.

Moni roomalaispinja on kuitenkin jo heikossa kunnossa tai käytännössä kuollut. Arviolta neljä viidestä kaupungin pinjasta kärsii loisesta. Lukuisia on jouduttu kaatamaan.

Kansalaisjärjestöaktiivi Nicoletta Camboni nousee nosturilla pinjan latvaan vapauttamaan leppäkerttuja. Kuva: Francesco Bellina / Cesura

Pelastusta haetaan leppäkertuista

Pinjapuun latvassa keikkuu nainen valjaat yllään. Nicoletta Camboni vapauttaa rungolle kymmeniä leppäkerttuja.

Pian mustat, punapilkulliset ötökät vilistävät puussa ristiin rastiin.

Camboni suorittaa tärkeää tehtävää, sillä leppäkertut ovat pinjoja tappavan tuhoeläimen luontaisia vihollisia.

– Päästämme leppäkerttuja mahdollisimman lähelle tuholaisia, joita leppäkertut sitten syövät, hän selittää.

Nicoletta Camboni kuuluu Amici di Villa Leopardi -kansalaisyhdistykseen, joka kerää rahaa pinjojen hoitamiseen. Kuva: Francesco Bellina / Cesura

Nosturi nostaa Cambonin seuraavaan puuhun, jonne hän vapauttaa uuden satsin leppäkerttuja.

– Nyt leppäkertut pitäisi saada lisääntymään, siten ne voisivat auttaa ratkaisemaan tilanteen, hän sanoo.

Leppäkerttujen toivotaan sopeutuvan uuteen elinympäristöönsä ja lisääntyvän. Kuva: Francesco Bellina / Cesura

Parasta olisi lisätä hyönteisten määrää

Roomalaiset ovat seuranneet surullisina rakkaiden pinjojensa rappiota. Osa on tarttunut toimeen itse.

Puunhoitaja Marco Bellin mukaan pinjoja hoidetaan suurimmaksi osaksi yksityisellä rahalla.

Sitä tehdään yleisimmin ruiskuttamalla torjunta-aineita puun runkoon. Ne tappavat tuhoeläimen lähes varmasti, mutta eivät yksinään ole kestävä tapa hoitaa ongelmaa, Belli sanoo.

– Käsittely pitää uusia noin kerran vuodessa, ja se tulee kalliiksi. Emmekä voi puhkoa puita hamaan loppuun asti, hän tuhahtaa.

Pinjamännyt luovat helteiseen Roomaan varjoa. Kuva: Francesco Bellina / Cesura

Bellin mukaan tärkeää olisi lisätä luonnossa olevien, tuhoeläinten luontaisten vihollisten kuten leppäkerttujen määrää.

– Olemme hävittäneet tuholaismyrkyillä valtavasti hyönteisiä, hän sanoo.

Leppäkerttuterapiakin herättää kysymyksiä. Yhden puiston säännöllinen hoitaminen voi maksaa puiden määrästä riippuen tuhansia euroja.

Ongelmana on myös se, ettei koskaan voi tietää, mihin hyönteiset päättävät asettua.

Silti puunhoitaja Belli suhtautuu leppäkerttuihin myönteisesti.

– Erittäin huonossa kunnossa olevat puut pitää pelastaa nopeasti. Pitkällä tähtäimellä luonnon monimuotoisuutta pitää tukea lisäämällä hyönteisiä, hän sanoo.

Pinjoja Villa Borghesen puistossa. Kuva: All Over Press

Lue lisää:

Tuontipuussa voi piileskellä tuholaisia, joita torjutaan vuosia – energiapuun tuonnissa halutaan nyt välttää virheet

Kymmenen vuoden välein iskevä tuholainen tuli taas – syö koivut ja pihlajat hetkessä lehdettömiksi