1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. hukkuminen

Hellekesän synkkä tilasto: kesäkuussa hukkuneita eniten yli 20 vuoteen – omien kykyjen yliarviointi voi johtaa hukkumiseen, sanoo onnettomuustutkija

Pelastusliivit pelastaisivat jopa kahdeksan kymmenestä vesiliikenneonnettomuudessa hukkuneesta, mutta silti ne jäävät usein pukematta. Hukkumistilastoissa iäkkäiden ja huonokuntoisten osuus on suuri. Miehiä hukkuu enemmän kuin naisia.

Ihmisiä kahlaamassa Hietaniemen uimarannalla Helsingissä 21. kesäkuuta 2021. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Kuluva hellekesä näkyy synkkänä piikkinä hukkumistilastoissa.

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton (SUH) mukaan kesäkuussa hukkui yhteensä 30 ihmistä, mikä on suurin kesäkuun lukema sitten vuoden 1999. Silloin hukkui 45 ihmistä.

Heinäkuun aikana oli maanantai-iltapäivään mennessä hukkunut 17 ihmistä, kun viime vuonna koko heinäkuussa hukkui 15. Pelkästään viime viikonloppuna seitsemän ihmistä hukkui eri puolilla Suomea.

– Helteillä ja hukkumisilla on selvä yhteys. Silloin ihmiset hakeutuvat vesille ja veden äärelle, ja riskit hukkumisiin kasvavat, sanoo SUH:n toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen.

Suomessa hukkuu vuosittain tapaturmaisesti 100–150 ihmistä. Noin puolet hukkumisista tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena ja useimmat tutuissa vesistöissä lähellä rantaa.

Heinosen mukaan keskimäärin kolmannes hukkumisista tapahtuu uidessa, kolmannes vesiliikenteessä ja kolmannes niin, että henkilö putoaa veteen vahingossa. Tänä kesänä uimiseen liittyvät hukkumiset ovat korostuneet.

– Usein on kyse siitä, että lähdetään yksin uimaan eikä ole toista valvovaa silmäparia. Aina olisi hyvä olla joku toinen paikalla, myös aikuisilla. Silloin avun saanti on helpompaa, jos jotain odottamatonta tapahtuu, Heinonen sanoo.

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton toiminnanjohtajan Kristiina Heinosen mukaan suomalaisista noin joka kolmannen tai joka neljännen uimataidot ovat heikot. Nuoremmilla uimataito on usein vanhempia parempi. Kuva: Joni Tammela / Yle

Pelastusliivit estäisivät monta turhaa kuolemaa

Poikkeuksellisen kesäkuun 30 hukkumisonnettomuudesta neljä tapahtui vesiliikenteessä.

Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenbergin mukaan veneilyyn liittyvistä hukkumisista suurin osa tapahtuu sisävesillä ja pienillä mökkiveneillä.

– Pelastusliivi on usein ainoa apu, sillä veteen joutuminen tapahtuu aina yllättäen, Stenberg toteaa.

Pelastusliivit jäävät kuitenkin liian usein pukematta.

Viime kesänä voimaan tulleen uuden vesiliikennelain myötä veneessä on oltava pelastusliivit jokaiselle matkustajalle, ja niitä täytyy käyttää "olosuhteiden vaatiessa". Meripelastusseura olisi toivonut, että lakiin olisi kirjattu pelastusliivien käyttövelvoite aina, kun vene on liikkeessä.

– 70–80 prosenttia vesiliikenteen hukkumisista voitaisiin välttää, jos käytettäisiin liivejä. Se on aika paljon. Jos liivit ovat veneessä, mutta säilöön pakattuna, ei niitä välttämättä ehdi tai pääse pukemaan päälle yllättävässä tilanteessa, Stenberg sanoo.

Esimerkiksi Joensuussa sattui juhannuksena vaaratilanne, jossa moottorivene törmäsi uittopoijuun ja vesi alkoi vuotaa veneen takaosaan.

Veneilijöiden pelastusliivit olivat laatikossa veneen uppoavassa takaosassa, eivätkä kyydissä olijat ehtineet saada niitä päälleen. Tässä tapauksessa veneilijät ehdittiin kuitenkin pelastaa.

Stenbergin mukaan etenkin lämpöisellä kelillä moni jättää pelastusliivit pois paitsi sisävesillä, myös merellä liikkuessa – tai sitten liivit puetaan vain lapsille.

– Usein näkee, että lapsilla on liivit puettuna, mutta aikuisilla ei. Jos vene kaatuu, vanhemmilla on täysi työ pitää itsensä pinnalla, eikä lapsista pysty silloin pitämään huolta.

Ikä ja huono toimintakyky riskitekijöitä

Hukkumistapausten vähentäminen on tänä vuonna Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) agendalla.

Otkesissa toteutetaan yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa laaja tutkimus, jossa selvitetään yksityiskohtaisesti jokaisen tänä vuonna tapahtuneen tapaturmaisen hukkumisen olosuhteet. Vastaava selvitys on toteutettu viimeksi vuonna 2010 (siirryt toiseen palveluun).

– Yritämme parhaamme mukaan saada selville tarkan tilanteen, joka on hukkumiseen johtanut. Sitä kautta voidaan antaa suosituksia, miten hukkumisia voitaisiin järkevimmin ehkäistä, sanoo tutkinnanjohtaja Kai Valonen.

Vuosi on vasta puolessa ja tiedonkeruu kesken, mutta Valosen mukaan hukkumistapauksissa iäkkäiden ja huonokuntoisten osuus on suuri. Miehiä hukkuu enemmän kuin naisia.

Nuorten humalassa hölmöily ja siihen liittyvät hukkumiset taas eivät ole niin yleisiä kuin voisi luulla, sanoo Valonen.

– Tapauksissa korostuu se, että on jo lähtökohtaisesti huono toimintakyky ja vielä lisäksi otetaan alkoholia. Hyväkuntoinen, nuorehko ihminen selvin päin ja ilman liikuntarajoitteita ei huku kovin helposti mökkirantaan, hän sanoo.

Yksi viime raportissakin esiin noussut keino hukkumistapaturmien välttämiseksi on kansalaisten uimataidon parantaminen. Valosen mukaan myös tarkka tieto hukkumistilanteista auttaa niiden ehkäisyssä.

– Kun konkreettiset tilanteet tuodaan julki, jokainen voi itse ja ystäviensä kanssa pohtia, miten kannattaa toimia.

Otkesin Kai Valosen johtaman selvityksen perusteella tehdyt suositukset hukkumistapausten ehkäisemiseksi valmistuvat ensi vuonna. Kuva: Mikko Koski/Yle

Miksi suosituksia ei noudateta?

Turvallisen vesillä liikkumisen ja uimisen perusteesit ovat kaikille tutut: käytä pelastusliivejä veneillessä, älä lähde vesille päihtyneenä, ui rannan suuntaisesti ja arvioi oma uimataitosi realistisesti.

Miksi hukkumisia siitä huolimatta tapahtuu joka vuosi?

– Se on oikeasti aika vaikea kysymys. Ehkä se on inhimillinen ajatus, että minulle ei voi mitään sattua eikä mahdollisia riskejä oikeasti tunnisteta. Ainoat keinot vaikuttaa tähän ovat turvallisuusviestintä tai sääntely, sanoo Meripelastusseuran Marko Stenberg.

Valosenkin mielestä aihe on vaikea. Vaikka ohjeita toitotetaan kesästä toiseen, ei niitä välttämättä oteta vakavasti.

Ei kukaan tapaturmaisesti hukkunut ole lähtenyt vesille hukkumaan, Valonen sanoo.

– Tutkimuksemme johtopäätökset tulevat myöhemmin. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että oma toimintakyky yliarvioidaan vesille lähtiessä ja arvellaan, että kyllä minä sieltä pois pääsen. Ja sitten ei kuitenkaan pääse.

Koko alkuvuonna on hukkunut kaikkiaan 68 ihmistä. Hukkumisista viisitoista on tapahtunut uidessa, kaksitoista jäihin vajoamisen seurauksena, kymmenen vesiliikenteen yhteydessä, yksi laitesukelluksen yhteydessä ja kolmessakymmenessä tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä.

Tämän vuoden hukkuneista 39 on miehiä, 8 naisia ja 21 tapauksessa sukupuoli ei ole tiedossa.

Viime vuonna kesäkuussa hukkui 20 ihmistä ja tammi-toukokuussa 63 ihmistä.

Voit keskustella uutisesta 13.7. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton Viisaasti vesillä -sivusto (siirryt toiseen palveluun).

Korona vei lapsilta uintiopetuksen ja syntyi huoli uimataitojen ruostumisesta – Ammattilaiset vetoavat vanhempiin: Käykää lastenne kanssa uimassa

Tunnistatko, milloin vesillä on tosi kyseessä? Hukkuminen käy hiljaa ja hetkessä, opettele 7 paljastavaa merkkiä

Jälleen kodeissa väännetään siitä, saako lapsi mennä uimarannalle kavereiden kanssa – Katariina Leskelä vastasi kyllä, mutta teki 11-vuotiaan kanssa sopimuksen

Totta vai tarua? Juhannusviikonloppuna hukutaan enemmän kuin muina kesäviikonloppuina