Hyppää sisältöön

Sinilevää rannoilla, suolistobakteereja joessa ja korona-altistumisia maauimalassa – missä Helsingissä uskaltaa vielä uida helteillä?

Neljää Helsingin uimarantaa ei suositella uintikäyttöön suolistobakteerien vuoksi ja helle lisää sinileväkukintoja. Asiantuntija kehottaa noudattamaan yleisiä varovaisuusperiaatteita uimaveden suhteen.

Helsingin uimarannoilla uskaltaa uida vielä melko vapaasti. Sinilevätilanne kannattaa tarkistaa ulkoliikuntakartasta. Kuva: Jani Saikko / Yle

Kesän hellepäivien jatkuessa lomalaiset suuntaavat uimarannoille viilentymään.

Lämmin ilma kuitenkin lisää myös sinilevän määriä vedessä. Neljällä Helsingin uimarannalla ei myöskään suositella uimista kohonneiden suolistobakteerikantojen vuoksi ja uimastadionilla selvitetään parhaillaan korona-altistumisketjuja.

Missä Helsingissä siis uskaltaa uida?

Asiantuntija: sinilevästä ei ole haittaa ehjälle iholle

Helsingissä on 25 yleistä uimarantaa. Kaupunki pyrkii mittaamaan uimarantojen sinilevämäärät päivittäin, koska tilanne voi muuttua nopeasti. Tiedot päivitetään Ulkoliikuntakarttaan (siirryt toiseen palveluun) ja lisäksi kunkin uimarannan ilmoitustauluun.

Tällä hetkellä Helsingin uimarannoilla ei pääosin ole sinilevää, tai sitä on vähän. Vähäisiä sinileväesiintymiä on tällä hetkellä muun muassa Mustikkamaalla ja Laajasalon uimarannoilla.

Sinileviä on useita eri lajeja, joista vaarallisimmat voivat aiheuttaa myrkytysoireita. Myrkytystila voi rasittaa esimerkiksi maksaa. Erityisen haitallista sinilevä on nieltynä, mutta ulkoisesti sen ei pitäisi aiheuttaa ongelmia terveelle iholle.

– Jos ei ole haavaumia tai ihottumaa, niin ihon pitäisi pitää myrkyt kehon ulkopuolella. Oireita voi kuitenkin tulla haavaumien kautta, sanoo biodiversiteettiyksikön apulaisprofessori Jari Hänninen Turun yliopistosta.

Yleensä myrkytysoireiden riski on vain suuremmissa leväesiintymissä. Suurin osa lajeista ei sisällä myrkkyjä, mutta lajit ovat levämassassa sekaisin, joten mukana voi olla myös myrkyllisiä lajeja.

– Sinilevän kanssa kannattaa noudattaa yleisiä varovaisuusperiaatteita. Jos vedessä on paljon sinilevää, kannattaa välttää uimista ja veden käyttämistä pesu- tai saunavetenä, Hänninen sanoo.

Pieni määrä sinilevää näkyy vedessä vihertävinä hiutaleina tai tikkuina. Runsaan sinilevämäärän voi tunnistaa veden vihertävästä väristä. Rannalle voi myös ajautua kapeita leväraitoja, jotka voivat muistuttaa paksua maalia tai hernekeittoa.

Hänninen antaa lisävinkin sinilevän tunnistamiseen:

– Helppo testi on ottaa vesinäyte merivedestä, missä epäilee sinilevää olevan. Jättää purkin seisomaan vähäksi aikaa, niin yleensä levä nousee pintaan.

EU-direktiivi velvoittaa suosittelemaan uimisen välttämistä

Tänä kesänä ei suositella lainkaan uimista Pakilan, Pikkukosken, Tapaninvainion ja Marjaniemen uimarannoilla. Rannoilta aiempina vuosina otetuissa uimavesinäytteissä on ajoittain havaittu kohonneita suolistoperäisten bakteerien pitoisuuksia, jotka saattavat aiheuttaa vatsataudin.

Vaikka Pikkukosken, Pakilan ja Tapaninvainion uimarantojen vedenlaatu on ollut kesäkuun lopussa otettujen näytteiden perusteella hyvä, on se aiemmissa näytteissä todettu huonoksi.

EU-direktiivi velvoittaa sulkemaan rannan tai suosittelemaan uimisen välttämistä, mikäli rannalta saadaan huonon vedenlaadun näyte.

Helsingin kaupunki valitsi, ettei se sulje rantoja, vaan suosittelee uinnin välttämistä. Mikäli vedenlaatu todetaan huonoksi kahdesti, suositus kestää EU-direktiivin mukaisesti myös seuraavaan kesään.

Marjaniemen uimarannalta ei ole tänä kesänä saatu huonoja tuloksia veden laadusta, mutta viime kesänä veden laatu oli huono kahden näytteen kohdalla. Viime vuoden suositus koskee siten myös tätä kesää.

Pakilan ja Tapaninvainion uimarannoista on mitattu tänä kesänä jo kaksi huonon vedenlaadun tulosta, joten näitä rantoja kehotetaan välttämään todennäköisesti myös ensi kesänä.

– Kunhan ei niele vettä, niin uida saa. Ja jos vesi on puhdasta, niin jopa kannattaa uida. Pitää vain käydä puhtaassa suihkussa sen jälkeen. Mutta virallinen ohje on, että uintia suositellaan välttämään, sanoo Helsingin liikuntapalveluiden lähiliikuntatiimin tiimiesihenkilö Jukka Lundgren.

Kaupunki: maauimaloissa vain altistumisia, ei tartuntoja

Helsingin kaupunki ylläpitää Helsingin uimastadionia, Kumpulan maauimalaa ja Pirkkolan maauimalaa eli "Plottia".

Uimastadionilla ei ole todettu alkaneita koronatartuntaketjuja kesän aikana, mutta viimeisen kolmen viikon aikana on selvitetty ainakin neljää altistumisketjua.

Kaupungin tiedotteen mukaan uimastadionilla on voinut altistua koronavirustartunnalle useina päivinä kesäkuun lopulla ja heinäkuun alussa, sillä siellä oleskelleilla henkilöillä on myöhemmin todettu koronavirustartunta.

– Haluaisin korostaa sitä, että nämä ovat kaikki olleet altistumisia. Meidän tiedossa ei ole, että maauimaloissa olisi tapahtunut tartuntoja. Ja tämän tiedon varassa me tällä hetkellä olemme, kertoo Helsingin kaupungin liikuntajohtaja Tarja Loikkanen.

Rajoituksia ei olla tiukentamassa altistumistapauksista huolimatta. Altistumisriskistä on tiedotettu asianomaisille ja kehotettu tarkkailemaan vointia kahden viikon ajan.

Maauimalan maskipakko vaihtui vahvaan suositukseen heinäkuun vaihteessa ja se on vähentänyt maskin käyttöä pukutiloissa noin viidenneksellä.

– Olemme valmiita, jos tilanne lähtee huolestuttavasti kehittymään huonompaan suuntaan. Silloin tehdään toimenpiteitä, mutta tällä hetkellä ei olla vielä keskusteltu, että altistumisten takia tarvitsisi lähteä vielä rajoituksia kiristämään.

Uimastadionin kävijämääriä voi seurata reaaliajassa täältä (siirryt toiseen palveluun).

Kumpulan maauimalassa ei ole ilmennyt lainkaan koronatartunta- tai altistumisketjuja. Pirkkolan uimala taas on remontissa koko kesän.

Lue myös:

.
.