1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. roskaaminen

Regatta toi Hangon rannoille röykkiöittäin roskaa, siivoaminen jäi kaupungille – paikallinen Inkeri Pekkanen: "Se on aivan kaatopaikka"

Hangon Regatan vierailijoista aiheutuvia roskia siivottiin jo tapahtuman aikana. Urakkaa riittää kuitenkin myös tälle viikolle.

Pulloja ja tölkkejä vedessä Hangon Regatan jälkeen. Kuva: Inkeri Pekkanen

Hanko on täyttynyt roskasta viikonloppuna järjestetyn, jokavuotisen Hangon Regatta -purjehduskilpailun jäljiltä.

– Se on aivan kaatopaikka, huokaisee rantoja jo vuosia vapaa-ajallaan siivonnut Inkeri Pekkanen.

Hän muistelee, että jo hänen muuttaessaan Hankoon vuonna 2014 juhlijat jättivät jälkeensä hurjan siivon. Sitten roskaamisen määrä lähti vähenemään, kunnes se viikonlopun aikana Pekkasen mukaan räjähti jälleen käsiin.

Hän oli itsekin omalla veneellään Itäsatamassa seuraamassa tapahtumaa ja juhlintaa.

– Tänä vuonna Regatassa oli todella paljon kävijöitä. Oliko sitten patoumaa koronan takia kun ei olla päästy tuulettumaan, mutta joukossa tyhmyys tiivistyi ja lopputulos oli aivan järkyttävä. Ihmiset pitävät Itäsatamaa ikään kuin yhtenä suurena roskiksena.

Hän kertoo, että tapahtuman jälkeen kaikkialta löytyy lasinsiruja ja muuta roskaa.

– Surettaa, kuinka paljon tämä maksaa kaupungille. Sunnuntaina keräsin itse 18 kassillista tölkkejä ja pulloja. Kaikkea ei kuitenkaan voi edes kerätä: osan tuuli vie pois ja osa uppoaa veteen.

Sisältöä ei voida näyttää

Ylen palveluissa voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkista evästeasetuksesi, jos haluat säätää sisältöjen näkymistä Ylen palveluissa. Tarkistamalla evästeasetuksesi voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Instagramissa

Regatan "häntä" aiheuttaa pöhinää

Hangon kaupungin teknisen johtajan Jukka Takalan mukaan roskaa ei varsinaisesti kerry itse purjehduskilpailusta, vaan kisoja seuraamaan tulleesta yleisöstä. Takalan mukaan Hangon Regatta on ikään kuin kaksiosainen tapahtuma.

– On ne purjehtijat, jotka ajavat kisaa, ja sitten sen ympärillä tapahtuva muu pöhinä, jota me täällä Hangossa kutsumme "hännäksi".

Takalan mukaan nimenomaan "Regatan häntä" heiluu ja aiheuttaa vilskettä. Häntä koostuu rannalle kokoontuvista ihmisistä, jotka ovat tulleet aistimaan Regatan tunnelmaa ja tapaamaan toisiaan.

Takalan mukaan perinne on ilmeisesti ikiaikainen, ja meno on takavuosina ollut nykyistäkin hurjempaa.

– Se sakki ei välttämättä ole veneilystä kiinnostuneita tai siitä mitään ymmärrä, sanoo Takala.

Juhlintaan kuuluu olennaisena osana myös luonnossa majoittuminen. Tällaista karnevaalimaista toimintaa ei Takalan mukaan kukaan kuitenkaan varsinaisesti organisoi, vaan kuivan maan puolella tapahtuva juhlinta on hyvin itseohjautuvaa.

Kääntöpuolena on se, että roskista huolehtiminen putoaa kaupungin vastuulle.

Roskia oli levinnyt laajalle. Kuva: Inkeri Pekkanen

Asenteisiin toivotaan muutosta

Hangon kaupunki joutuu suorittamaan siivoamisen ylitöinä. Takala arvioi, että kaiken kaikkiaan kustannuksiin rahaa kuluu 5 000–10 000 euroa.

– Hangossa ei oikeastaan ole muuta tapahtumaa kesällä, joihin joutuisimme ottamaan säännönmukaisesti tällaisia ylitöinä tehtäviä siivouksia.

Hangon kaupungin puistoesimiehen sijaisen Helena Boström-Mäkelän mukaan tapahtuman aikana siivoamassa oli kuusi työntekijää. Urakkaa riittää kuitenkin myös tälle viikolle.

– Lasia on aika paljon kallioalueilla ja niitä on hankala putsata. Harjakoneella ollaan harjattu lasia ja rannat ajetaan vielä tällä viikolla.

Boström-Mäkelän mukaan roskaa oli tänä vuonna enemmän kuin viime vuosina, tosin takana on ollut muutama hiljaisempi vuosi tapahtuman suhteen, eikä ennätysmäärissäkään liikuta. Roskaa oli kertynyt keskitetysti lähinnä keskusta-alueelle.

– Sellaisina vuosina, kun leiriytyminen on ollut kielletty keskusta-alueelle, on roskaa ollut vähän joka puolella.

Roskia oli kertynyt kasoittain. Kuva: Inkeri Pekkanen

Boström-Mäkelän mukaan kaupunki on kokeillut kaikenlaisia konsteja roskaantumisen hillitsemiseksi. Tapahtumaa ajatellen on hankittu esimerkiksi lisäroskakoreja.

– Kyllä se vain on niin, että roskat tahtoo olla maassa eikä roskiksissa, vaikka mitä keksisi. Se nyt vaan on sellainen se ihmisluonne, hän toteaa.

Samaa harmittelee Inkeri Pekkanen.

– Kaikki lähtee ihmisten omasta asenteesta. Moni sanoo, että roskakoreja pitäisi olla enemmän, mutta jos roskaaja ei siitä huolimatta laita roskiaan roskakoriin, niin tilanteeseen ei ole ratkaisua.

Ja kun yksi aloittaa tapahtumassa roskaamisen, se leviää kulovalkean tavoin, hän on havainnut.

– Olen järkyttynyt, että näin edelleen tapahtuu.

Voit keskustella aiheesta 13.7. kello 23 saakka.

Lue seuraavaksi:

Roskaisuuteen ärsyyntynyt Inkeri Pekkanen aloitti vuosia sitten Hangon rantojen siivoamisen – yksistään tupakantumppeja löytynyt tähän mennessä yli 15 000

Edes lähes sata lisäroskakoria eivät auttaneet – Helsingin puistot täyttyivät roskista heti, kun kesäiset säät koittivat

Suomen rannoilta löytyy yhä tuplasti liikaa roskia – tutkimme siistiltä näyttävän Lehmäsaaren rannan, ja saldo oli surullinen