1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

EU julkistaa keskiviikkona puhutun hiilitulliesityksensä – Perussuomalaiset on kannattanut hiilitulleja jo vuosia, mutta Laura Huhtasaari ei innostu komission suunnitelmista

Euroopan komission julkaisee keskiviikkona valtavan ilmastopakettinsa, johon kuuluu myös esitys hiilitulleista. Perussuomalaiset on linjannut, että Suomen tulisi edistää hiilitullien käyttöönottoa. Ylen meppisarjan haastattelussa ollut europarlamentaarikko Laura Huhtasaari (ps.) näkee komission suunnitelmissa kuitenkin isoja ongelmia.

Europarlamentaarikko Laura Huhtasaaren mukaan hiilitullimekanismi iskisi Suomen talouteen
Europarlamentaarikko Laura Huhtasaaren mukaan hiilitullimekanismi iskisi Suomen talouteen

Hieno idea, mutta käytännössä vaikea toteuttaa.

Näin voi tiivistää yleisimmät kommentit hiilitulleista. Komissio esittelee keskiviikkona ehdotuksensa toimista, joiden avulla ilmaston lämpeneminen saataisiin pysymään alle kahdessa asteessa. Hiilitullimekanismi on yksi paketin puhutuimmista kohdista.

Sen perusajatus on yksinkertainen. Hiilitullit ikään kuin määrittelisivät saastuttamiselle hinnan. Tietyille EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille asetettaisiin lisämaksu sen perusteella, kuinka paljon niiden valmistuksessa on syntynyt hiilidioksidipäästöjä.

Europarlamentaarikko Laura Huhtasaaren (ps.) mukaan hiilitullit ovat “ideana kannatettava”. Huhtasaari toimi oman ryhmänsä varjoesittelijänä parlamentin keväällä tekemässä hiilitullimietinnössä.

– Kysymys on siitä, että haluamme kilpailla tasavertaisesti, Huhtasaari sanoo Ylen meppisarjan haastattelussa.

Ongelmaksi on muodostunut, että joillakin löyhemmän ympäristösääntelyn maista tulevilla tuotteilla on unionin alueella kohtuuton kilpailuetu. Eurooppalaiset tuotantolaitokset kuuluvat päästökaupan piiriin ja pääasiassa maksavat hiilidioksidipäästöistään. Tämän takia unionin ulkopuolella valmistetut, paljon saastuttavat tuotteet voivat olla eurooppalaisia halvempia.

EU:ssa on myös huolta siitä, että eurooppalaiset tuotantolaitokset siirtyvät sellaisiin maihin, joissa saastuttamiselle ei ole määritelty hintaa. Hiilitullien tarkoituksena on estää tämä niin sanottu hiilivuoto, tasoittaa pelimerkkejä ja kannustaa kauppakumppaneita siirtymään vähähiilisempään teollisuuteen.

Mistä tuotteiden päästötiedot saadaan?

Huhtasaaren puolue perussuomalaiset on jo vuosia kannattanut hiilitulleja juuri siksi, että ne suojelevat eurooppalaista teollisuutta ja työpaikkoja. Puolueen vuoden 2019 alussa julkaistussa EU-politiikan ohjelmassa sanotaan (siirryt toiseen palveluun), että “Suomen tulee olla mukana kannattamassa hiilitulleja käyttöön yleisenä EU:n vaatimuksena”.

Huhtasaari ja perussuomalaisten toinen europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen kuitenkin äänestivät parlamentin hiilitullimekanismia koskevaa päätöslauselmaa vastaan. He olivat vähemmistössä, sillä parlamentti hyväksyi maaliskuussa (siirryt toiseen palveluun) päätöslauselman ja kannatti hiilitullien käyttönottoa.

– Piru piilee yksityiskohdissa, Huhtasaari perustelee äänestyspäätöstään.

Hänen mielestään yksi suurimmista ongelmista on se, mistä tietoja tuotteiden päästöistä saadaan kerättyä.

– Kuka sitä [päästödataa] hallinnoi ja mitkä ovat hallinnointikustannukset?

EK:n asiantuntijan mukaan hiilitullijärjestelmä on turha

Huhtasaaren mielestä suomalaiset yritykset ja Suomi joutuvat lopulta hiilitullijärjestelmän maksajiksi, jos sellainen päätetään ottaa käyttöön. Huhtasaaren huoli on, että Suomen ulkomaankauppa vaikeutuisi hiilitullien myötä, sillä suomalaiset vientiyritykset tarvitsevat tuotannossaan paljon muualta tulevia välituotteita.

Onko huoli perusteltu?

Elinkeinoelämän keskusliiton johtavan asiantuntijan Kati Ruohomäen mukaan on. Hiilitullit koskisivat tiettyjä tuontituotteita, todennäköisesti ainakin sementtiä, terästä ja lannoitteita, ilmenee julkisuuteen vuodetuista ennakkotiedoista. Hiilitullit nostaisivat näiden perusvälituotteiden hintoja, Ruohomäki arvioi.

– Meille tulee myös paljon sähköä Venäjältä eli jos siihenkin tulee hiilitulli, se saattaa nostaa sähkönhintaa myös Suomessa. Tässä on vaikea nähdä hyötyjiä.

Suurin hiilitullimekanismin ongelma liittyy silti kauppapoliittisiin suhteisiin. Hiilitullien pelätään vahvistavan protektionistista liikehdintää. Ne rajoittavat vapaakauppaa. Uhkana on vastatoimet, joihin EU:n kauppakumppanit saattaisivat hiilitullien seurauksena tarttua.

– Vastatoimet saattavat kohdistua ihan mihin toimialaan tahansa. Näin hiilitullien negatiivinen vaikutus saattaa levitä yrityksiin, jotka eivät mitenkään liity hiilitulleihin, Ruohomäki sanoo.

Hänen mielestään hiilitullijärjestelmä on turha. Tällä hetkellä hiilivuotoa pyritään ehkäisemään päästökaupan ilmaisilla päästöoikeuksilla. Ne myös toimivat kilpailuasetelman tasaajina, Ruohomäki sanoo.

Suomen ympäristökeskus Syken ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallion mukaan suorat päästövähennykset jäänee EU:n hiilitullimekanismissa vähäisiksi, sillä tullit koskisivat hyvin rajattua toimialaa. Mekanismin arvo on siten pikemminkin symbolinen.

– Se pakottaisi muita maita ottamaan käyttöön esimerkiksi päästökaupan kaltaisia ilmastotoimia, Soimakallio sanoo.

Ennakkotiedot: Kerätyillä maksuilla lyhennettäisiin yhteistä lainaa

Julkisuuteen vuodetun arvion mukaan hiilitulleilla saataisiin kerättyä vuosittain noin 9 miljardia euroa. Talouslehti Financial Timesin (siirryt toiseen palveluun) mukaan komissio aikoo esittää, että tulot käytettäisiin EU:n elpymispaketin myötä otetun yhteisen lainan maksamiseen. Tästä Laura Huhtasaari ei pidä.

– Varjoesittäjinä esitin sitä, että varat pitäisi antaa jäsenmaille. Yhteinen EU-kukkaro ei johda hyvään.

Financial Times -lehden mukaan komission tavoitteena on saada hiilitullimekanismi voimaan jo vuonna 2023, mutta täydessä vauhdissa järjestelmä olisi vuonna 2030.

Laura Huhtasaari osallistui keväällä 2019 Lega-puolueen järjestämään tilaisuuteen Milanossa. Kuva: Matteo Bazzi / EPA

Huhtasaari toivoisi, että EU:n sijaan hiilitullimekanismia pyrittäisiin edistämään Maailman kauppajärjestö WTO:n pöydissä. Näin se tulisi laajempaan käyttöön, hän arvioi.

– Toivoisin, että hiilitullit olisi osa sellaista tarinaa, että niistä päästäisiin myöhemmin eroon.

Huhtasaari viittaa siihen, että parhaimmillaan hiilitullit kannustaisivat maailmaa siirtymään vähäpäästöiseen teollisuuteen, jolloin tulleille ei käytännössä olisi enää tarvetta.

Tästä alkaa vääntö

Vuonna 2050 EU:n tavoitteena on täysi hiilineutraalisuus ja vuoteen 2030 mennessä päästöjä on tarkoitus vähentää vuoden 1990 tasosta 55 prosenttia. Komission keskiviikkona julkaistavassa paketissa on kyse keinoista, joilla komissio katsoo, että vuoteen 2030 asetettu tavoite voidaan saavuttaa.

Kyse on vasta esityksistä.

Tämän jälkeen alkavat neuvottelut komission, jäsenmaiden ja parlamentin kesken. Nämä neuvottelut kestävät arviolta 1–2 vuotta, ja vasta sen jälkeen selviää millaisiksi säädökset lopulta muovautuvat.

– Tästä tulee kova vääntö, europarlamentaarikko Huhtasaari sanoo.

Perussuomalaiset menossa uuteen oikeistoryhmään

Parlamentin ryhmittymässä tapahtuu nyt liikehdintää.

Heinäkuun alussa 16 oikeistopopulistista eurooppalaispuoluetta teki julkilauselman uuden parlamenttiryhmän muodostamisesta. Mukana ovat muiden muassa Unkarin pääministerin Viktor Orbánin Fidesz, italialainen Mattero Salvinin johtama Lega ja ranskalainen Marine Le Penin johtama Kansallinen liittouma. Myös perussuomalaiset ovat liittymässä tähän ryhmään.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ryhmä oli tarkoitus perustaa jo vuonna 2019, mutta silloin se ei onnistunut, Huhtasaari sanoo. Unkarin Fidesz kuului aiemmin kokoomuksen kanssa samaan EPP-ryhmään, mutta se irtautui siitä maaliskuussa. Tämän jälkeen alkoi Huhtasaaren mukaan pohdinta, saataisiinko nyt isompi ryhmä muodostettua.

– Me olemme EU-kriittinen ryhmä eli se meitä yhdistää.

Erottaviakin tekijöitä on.

– Kaikilla mailla on erilainen histroria, oli kyseessä sitten suhtautuminen Venäjään tai johonkin muuhun.

Ryhmästä on tällä tietoa tulossa parlamentin kolmanneksi suurin noin 115:lla mepillä, mutta tilanne elää yhä, Huhtasaari sanoo. Hän ei osaa sanoa, milloin ryhmä olisi aloittamassa. Tarkoituksena on odottaa ainakin Saksan syyskuisten vaalien tulos.

Entä miten ryhmässä suhtaudutaan EU:n ilmastotavoitteisiin?

– Siinä olemme eri mieltä. Totta kai Puola haluaa, että Suomi maksaa heidänkin teollisuuden modernisoinnin.