1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kuuba

Suurlähettiläs Pertti Ikonen: Kuuban kommunistihallinto tuskin murenee, vaikka vapauden rajoittaminen ja pula ruuasta on synnyttänyt laajoja protesteja

Kuubassa hallitusta vastaan on osoitettu mieltä poikkeuksellisen voimakkaasti. Ylen aamussa Kuuban tilannetta arvioivat suurlähettiläs Pertti Ikonen ja Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.

Kuubassa protestoidaan hallintoa vastaan
Kuubassa protestoidaan hallintoa vastaan

Kuubassa sunnuntaina alkaneet kommunistisen hallinnon vastaiset protestit ovat olleet suurimmat vuosikymmeniin. Edellisen kerran yhtä voimakkaasti mieltä on osoitettu vuonna 1994 sen jälkeen, kun Neuvostoliiton hajoaminen ajoi Kuuban talouden kriisiin.

Kuuban mielenilmausten taustalla on tälläkin kertaa paheneva taloudellinen kriisi ja voimakkaaksi yltynyt koronaepidemia. Vapautta ja diktatuurin loppua toivovat mielenosoittajat ovat olleet tyytymättömiä maata vaivaavaan elintarvikepulan ja hallinnon koronatoimiin.

Kuuban presidentti Miguel Díaz-Canel on kannustanut tukijoitaan vastustamaan mielenosoittajia ja syyttänyt Yhdysvaltoja protestien järjestämisestä, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sanoo.

– Nyt jännitetään, kuinka vahvaa väkivaltaista tukahduttamista on edessä. Siitä voi tulla kova paikka, jos hallitus lähtee nykyistä väkivaltaisemmin tukahduttamaan mielenosoituksia.

Karibian alueen kiertävän suurlähettilään Pertti Ikosen mukaan on epätavallista, että Kuubassa ihmiset kerääntyvät kadulle mielenosoituksiin hallitusta vastaan. Ikonen toteaa mielenilmaisujen sujuneen tähän asti varsin rauhanomaisissa merkeissä.

Valta on edelleen tiukasti hallinnon käsissä, mutta sosiaalinen media saattaa rapauttaa sitä

Kuuban presidentti Miguel Diaz-Canel kävelee tukijoidensa kanssa San Antonio de los Banosissa 11. heinäkuuta. Kuva: STELLA Pictures / ddp

Ikonen arvioi vallan olevan edelleen visusti Kuuban kommunistihallinnolla, jota tukee sekä poliisi että armeija.

Lisäksi keväällä Kuubassa valittu maan uusi johto on edelleen hänen mukaansa uskollinen Castron perinnölle, joten vielä ei ole syytä odottaa, että Kuuban hallinto olisi murtumassa, Ikonen toteaa.

Teivainen kuitenkin arvioi, että valtiollisen viestintämonopolin heikentyminen muun muassa sosiaalisen median myötä saattaa vaikuttaa Kuuban protesteihin uudella tavalla.

– En usko, että on paluuta ihan samanlaiseen rauhallisuuden illuusioon, joka Kuubassa on ollut, vaan sosiaalinen media auttaa näitä mielenosoittajia verkostoitumaan keskenään.

Muutos näkynyt myös vsiinä, että protestit ovat levinneet aiempaa laajemmalle, kun mielenosoittajat ovat marssineet useissa eri kaupungeissa ja tukimielenosoituksia on järjestetty myös muualla maailmalla.

Pula ruuasta ja lääkkeistä, sähkökatkot kiristävät tunnelmia

Ikonen arvioi kansan olevan tyytymätön Kuuban kehitysvauhtiin, vaikka kommunistinen hallinto on tehnyt viime vuosina joitain myönnytyksiä muun muassa internetin sekä 3G-yhteyksien sallimisen ja yksityissektorin kasvattamisen suhteen.

Erityisesti pula ruuasta ja vanhentuneen sähköverkon vuoksi lisääntyneet sähkökatkot ovat lisänneet kuubalaisten turhautumista maan tilanteeseen. Peräti 80 prosenttia Kuuban ruuasta tuodaan ulkomailta, Ikonen toteaa.

– Kuuba on yrittänyt investoida maatalouteen, mutta tulokset ovat olleet huonoja.

Kuuban talousongelmia on lisännyt myös se, että maa on ollut Yhdysvaltain kauppasaarrossa vuoden 1962 Kuuban kriisistä alkaen. Varsinkin lääkkeistä Kuubassa on ollut pulaa koko koronapandemian ajan.

Kuuban heikentyneeseen koronatilanteeseen voi tuoda helpotusta itse kehittämä koronarokote, jonka maa on hyväksynyt hätäkäyttöön.

Lue lisää aiheesta:

Kuubassa suurimmat kommunistihallinnon vastaiset mielenosoitukset vuosikymmeniin – mielenosoittaja Havannassa: "He vain rakentavat hotelleja ja pitävät meitä nälässä"