1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rokotteet

Ärhäkkä deltavariantti jyllää jopa rokotettujen välityksellä – koronarokotteet suojaavat siltä kehnommin kuin muilta muunnoksilta, kertoo tuore selvitys

Rokotteet suojaavat hyvin vakavalta, sairaalahoitoa vaativalta taudilta virusvariantista huolimatta. Silti alentunut teho lievempiä tartuntoja vastaan huolestuttaa THL:n ylilääkäriä. Hän painottaa, että koronavarotoimia tarvitaan edelleen.

Deltavariantin torjuminen vaatii reilusti enemmän vasta-aineita kuin muilta virusmuunnoksilta suojautuminen. Siksi rokotteet eivät ole yhtä tehokkaita sitä vastaan. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Koronarokotteet suojaavat kehnommin deltavariantilta kuin alfavariantilta ja alkuperäiseltä Wuhanin virukselta, selviää tuoreesta isobritannialaisesta selvityksestä (siirryt toiseen palveluun). Tällä hetkellä valtaosa Suomen tartunnoista on ärhäkkäästi leviävää deltamuunnosta.

– Tämä tarkoittaa, että koronavarotoimet ovat edelleen tarpeellisia, jotta voimme pysäyttää tartuntaketjuja, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek.

Julkisissa tilaisuuksissa pitäisi hänen mukaansa käyttää vielä maskeja. Maski tulisi laittaa kasvoille myös silloin, kun rokotettu on tekemisissä rokottamattoman tai osin rokotetun kanssa.

Vakavilta, sairaalahoitoa vaativilta oireilta rokotteet antavat yhtä hyvän suojan variantista riippumatta.

– Huolta aiheuttaa se, että deltavariantti pääsee leviämään osittain rokotetuissa ihmisissä helpommin kuin alfa tai Wuhanin kanta. Kaksi rokoteannosta saatuasi olet itse erinomaisessa suojassa vakavalta taudilta, mutta huonolla tuurilla voit välittää virusta eteenpäin, sanoo Nohynek.

Deltan torjunta vaatii paljon vasta-aineita

Israelissa deltatartuntaketjut ovat jatkuneet jopa kahden rokoteannoksen läpi, Nohynek kertoo.

Samankaltainen tilanne koettiin myös Kanta-Hämeen keskussairaalassa, jossa 17 ihmistä kuoli koronaketjun seurauksena.

Sairaalan työntekijä sai tartunnan kahdesta rokoteannoksesta huolimatta ja levitti sitä tietämättään osastolla. Valtaosa tartunnan saaneista oli ottanut ensimmäisen rokotteen ja monen oireet olivat lieviä.

Deltavariantin torjunta limakalvoilla vaatii jopa kolme ja puoli kertaa enemmän vasta-aineita kuin muilta virusmuunnoksilta suojautuminen. Sen vuoksi rokotteet tehoavat siihen kehnommin kuin toisiin variantteihin.

Ensimmäinen koronarokote antaa 49 prosentin suojan alfavariantin aiheuttamaa oireista tartuntaa vastaan, mutta vain 35 prosentin suojan deltavarianttia vastaan, kertoo tuore selvitys. Alkuperäiseltä virukselta ensimmäinen annos suojaa yli 60 prosenttisesti.

Toinen pistos nostaa suojan variantteja vastaan 89 ja 79 prosenttiin. Alkuperäiseltä virukselta se suojaa jopa 99 prosenttisesti.

Pitääkö koronarokote ottaa jatkossa säännöllisin väliajoin, kuten joka vuosi? Hanna Nohynekin mielestä kaksi annosta riittää hyvin tämänhetkisen tiedon valossa, koska rokoteohjelman tarkoitus on ehkäistä vakavia tartuntoja ja kuolemia. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Ensimmäinen rintama limakalvoilla

Koronarokotteet suojaavat Nohynekin mukaan lieviltä ja oireettomilta tartunnoilta hieman heikommin kuin vakavilta taudeilta riippumatta virusvariantista.

Se johtuu siitä, että elimistö hyökkää virusta vastaan useilla erilaisilla keinoilla.

Koronavirus tunkeutuu ihmisen kehoon limakalvojen kautta. Vasta-aineet saattavat pysäyttää matkan alkuunsa.

Virus pääsee elimistöön, jos limakalvoilla ei ole tarpeeksi vasta-aineita. Silloin tiedossa on ainakin oireeton tai lievä tauti.

Solutason puolustus kehittyy yhtä hyvin

Elimistössä virusta vastaan hyökkäävät solutason puolustusmekanismit, jos tunkeilija pääsee limakalvoilta eteenpäin. Solut käynnistävät tulehdustiloja, joilla elimistö torjuu virusta. Jos tämä puolustus pitää, korona ei pääse aiheuttamaan vakavaa tautia.

Solutason puolustusmekanismit toimivat Nohynekin mukaan yhtä tehokkaasti kaikkia nyt liikkeellä olevia variantteja vastaan.

Koronavirus ei siis ainakaan vielä ole kehittänyt muunnosta, joka voisi murtaa nykyisten rokotteiden tarjoaman solutasoisen vastustuskyvyn.

– Sellaista varianttia on pelätty, mutta toistaiseksi sitä ei ole tullut. Toki se on mahdollista. Tämä on virusten evoluutiota, joka etenee hyvin sattumanvaraisesti, Nohynek sanoo.

Pitääkö rokote ottaa joka vuosi?

Jossain vaiheessa markkinoille saattaa tulla uusia koronarokotteita, jotka torjuvat erilaisia virusvariantteja nykyisiä tehokkaammin.

Silloin saatetaan pohtia, pitäisikö uusi koronarokote hakea säännöllisin väliajoin, kuten joka vuosi.

Vastaus riippuu Nohynekin mukaan siitä, miten nopeasti virus muuntuu ja mitä rokottamisella halutaan estää.

Nykyiset rokotukset voivat hänen mukaansa riittää pitkäänkin, jos tavoitteena on estää vakavia tauteja ja kuolemia sekä pitää terveydenhuollon kapasiteetti kunnossa. Mikäli tavoitteena on estää kaikki tartunnat, rima on paljon korkeammalla ja tarvitaan ehkä uusia rokotteita ja tiheämpiä annoksia.

Varianteista ja rokotteiden tehosta ei Nohynekin mielestä vielä tiedetä riittävästi, joten yksiselitteistä vastausta ei ole.

– Yhdellä annoksella ei saa yhtä hyvää limakalvosuojaa delta- ja betavariantteja vastaan. Minusta se ei sinällään ole riittävä syy antaa kolmansia annoksia, koska rokotusohjelman päämäärä on estää vakavia tauteja ja kuolemia. Siihen kaksi annosta nykyisiä rokotteita näyttävät toimivan hyvin, Nohynek sanoo.

Hän kertoo, että Suomeen on varattu rokotteita, jotta tehosteannoksia voidaan antaa. Se on vielä auki, kuka niitä saisi.

– Tarvitsemme vielä enemmän näyttöä ja pohdintaa siitä, että kenelle ne ovat tarpeen ja koska.

Lue lisää:

Saitko jo koronapiikin tai onko sinun vuorosi pian? – Katso miten rokotteet toimivat ihmisessä ja miten niitä on testattu