1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. eläinsuojelu

Päihdekodeista löytyy yhä kurjemmin kohdeltuja lemmikkejä – "Sen kanssa painitaan jatkuvasti tässä työssä", sanoo valvontaeläinlääkäri

THL:n mukaan huumeiden ongelmakäyttö on yleistynyt. Jyväskylässä valvontaeläinlääkäri ja löytöeläinkodin yrittäjä kohtaavat ilmiön seurauksia omassa työssään.

Kissa Viikin löytöeläintalossa Helsingissä. Kuvituskuva. Kuva: Laura Hyyti / Yle

Laiminlyödyistä ja kaltoin kohdelluista lemmikeistä tulee yhä enemmän ilmoituksia kaupungin viranomaisille Jyväskylässä.

Kymmenen Jyväskylän seudun kunnan valvontaeläinlääkäri Mikko Kanasella vahva tuntuma on, että tapausten määrä on viime vuosina kasvanut.

– Pari vuotta on ollut kädet täynnä. Päihteiden ja suoraan sanoen huumeiden vaikutus korostuu. Sen kanssa painitaan jatkuvasti tässä työssä, Kananen sanoo.

Ilmiön on pannut merkille myös Jyväskylän löytöeläinkoti Karajan yrittäjä Katri Raatikainen. Päihteet, kaikenlainen laiminlyönti ja kaltoinkohtelu yleistyvät koko ajan ja tapaukset raaistuvat.

– Koiria saatetaan suorastaan hakata ja tahallaan rääkätä tai sitten jättää hoitamatta. Turkki voi olla huopaantunut, kynnet olla todella pitkät ja hampaat voivat mädäntyä suuhun niin että niitä voi sormin ottaa pois, Raatikainen sanoo.

Raatikaisen mukaan päihdepiireissä myös koirien pompottelu yhden kaverin luota toiselle on yleistä, kun kukaan ei jaksa tai viitsi pitää eläimestä huolta.

Huumeiden ongelmakäyttö on lisääntynyt

Esimerkiksi Helsingistä kerrotaan, että päihdeongelmat tulevat kyllä vastaan valvontaeläinlääkärin työssä, mutta niin on ollut jo pitkään.

– Eivät ne kyllä vähentyneetkään ole, kertoo Helsingin kaupungin valvontaeläinlääkäri Päivi Lahti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan sekä huumekokeilut että huumeiden ongelmakäyttö ovat yleistyneet Suomessa merkittävästi koko 2000-luvun ajan. Etenkin 15–24-vuotiaiden ongelmakäyttö on huomiota herättävää.

Tästä voit lukea, mitä THL kertoo huumetilanteesta Suomessa. (siirryt toiseen palveluun)

Valvontaeläinlääkäri Mikko Kananen kertookin, että päihdekotien huonosti kohdeltujen eläinten omistajat ovat tyypillisesti nuoria ihmisiä, joilla on monenlaisia päihdeongelmia ja muita vaikeuksia elämänhallinnassa.

Kaltoinkohtelu pitää todentaa

Tilanteeseen puuttuminen on kuitenkin korkean kynnyksen takana, sillä viranomaisen pitää itse pystyä todentamaan tilanne. Jälkien pitää olla konkreettisia, eikä pelkkä huolestuneen naapurin ilmoitus riitä.

– Melkein pitää asunnosta löytyä jätöksiä tai koiran pitää olla sellaisessa kliinisessä tilassa, että eläinlääkäri voi todeta sen olevan hoitamaton. Silloin sen pitää olla jo aika huonossa kunnossa. Toki omistajan kunnostakin voi joskus käydä selväksi, että hän ei esimerkiksi koiraa ulkoiluta, Kananen sanoo.

Kananen myös ihmettelee sitä, että kaikenlaiset taistelukoirat ovat yleistyneet Suomessa "älyttömästi". Aggressiivisiksi jalostetut eläimet ovat kenelle tahansa omistajalle vaativia kasvattaa.

Mitä tapahtuu koirille joille ei löydy uutta kotia? Löytöeläinkotiyrittäjä Katri Raatikainen sanoo, että ei osaa sanoa, koska sellaista tilannetta ei toistaiseksi ole tullut vastaan.

Lähinnä hyvin aggressiivisiksi ja vaarallisiksi kasvaneita tapauksia joudutaan Raatikaisen mukaan joskus lopettamaan. Lähes kaikille löytöeläinkotiin päätyneille koirille löytyy uusi koti.

Lue lisää aiheesta:

Huumeisiin kuollaan aiempaa nuorempana – amfetamiinia ja opioideja käyttävien nuorten määrä on kasvanut

Korona-ajan lemmikkibuumi näkyy jo eläinsuojeluilmoituksissa – Eläinsuojeluneuvoja: "Luopumiskynnys on hyvin pieni, kun eläin on otettu harkitsematta"