1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vaalit

Puolueet aloittivat aluevaaliehdokkaiden keruun ja toivovat ääniharaviksi kansanedustajia – tutkijan mukaan vaarana on roolien sekoittuminen

Suurin osa Ylen selvitykseen vastanneista puolueista on aloittanut aluevaaliehdokkaiden keräämisen. Puolueet värväävät ehdokkaita erityisesti kesän kuntavaalien ehdokkaista kuten kansanedustajista, mutta myös uusia tulokkaita halutaan mukaan.

Ronja Sallinen äänesti Grundskolan Norsenilla Helsingissä kuntavaalien vaalipäivänä 13. kesäkuuta. Kuvituskuva. Kuva: Silja Viitala / Yle

Kuntavaaleista on ehtinyt kulua vasta reilu kuukausi, mutta puolueiden huomio on jo tammikuun aluevaalien ehdokashankinnassa.

Ylen selvityksen mukaan keskusta, kokoomus, perussuomalaiset ja SDP tavoittelevat täysiä ehdokaslistoja. Yle kysyi ehdokasasettelusta kuuden suurimman puolueen puoluesihteereiltä.

Pienimmillä alueilla listoille mahtuu noin 70 ehdokasta ja suurimmilla noin 110. Puolueet keräävät ehdokkaita etenkin kesän kuntavaalien ehdokkaista ja valituista.

– Perussuomalaiset sai kuntavaaleissa 1 350 valtuutettua, ja meillä oli vaaleissa lähes 6 000 ehdokasta, joten tästä joukosta varmasti saadaan valtaosa aluevaalien ehdokkaista kerättyä, puoluesihteeri Simo Grönroos sanoo.

Myös vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen kertoo, että ehdokashankinnan painopiste on aluksi jäsenistössä, kuntavaaleissa ehdolla olleissa ja mahdollisesti valtuustopaikan saaneissa henkilöissä.

Puolueet arvioivat, että tuleviin vaaleihin löytyy ehdokkaita korona-ajasta ja kuntavaalien läheisyydestä huolimatta.

– Ehdokashankinta on aina työläs vaihe vaalityötä, mutta se on myös hyvin palkitsevaa. Kyllä siinä työtä riittää, että saadaan maakuntavaaleihin riittävät ehdokkaat kasaan, mutta keskustan järjestöväki suoriutuu tästä tehtävästä, puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen sanoo.

Kesäkuun kuntavaaleissa keskustan, SDP:n ja vasemmistoliiton ehdokasmäärät laskivat hieman neljän vuoden takaisista vaaleista. Ehdokasmääriään kasvattivat perussuomalaiset, kokoomus ja vihreät.

Eniten ehdokkaita (siirryt toiseen palveluun) oli keskustalla, kokoomuksella ja perussuomalaisilla.

Ensimmäiset aluevaalit järjestetään erillisinä vaaleina, mutta jatkossa ne toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa. Kuva: Hilma Toivonen / Yle

Aluevaalit tuo mukanaan kolmoisroolit

Suomessa yli 86 prosenttia kansanedustajista (siirryt toiseen palveluun) toimii samanaikaisesti kotipaikkakuntansa kunnanvaltuutettuna. Ensi vuodesta lähtien myös kaksoisrooli kuntapäättäjänä ja aluevaltuutettuna tai kolmoisrooli esimerkiksi kansanedustajana, kunnallisvaltuutettuna ja aluevaltuutettuna on mahdollinen.

Politiikan tutkija Petri Koikkalainen Lapin yliopistosta näkee päättäjien kaksois- ja kolmoisrooleissa kahdenlaisia ongelmia, joista ensimmäinen on eri roolien sekoittuminen ja sen kautta päätöksenteon läpinäkyvyyden väheneminen.

– Jos eduskunnan pitää säätää koko maata koskevaa lainsäädäntöä, mutta osalla päättäjistä on vahvoja alue-etuja ajettavinaan, voi koko maan tai esimerkiksi aluehallintojärjestelmän kokonaisedun hahmottaminen olla vaikeampaa.

Koikkalaisen mukaan kansanedustaja-kuntapoliitikot ovat usein myös kuntapolitiikassa johtavissa rooleissa, kuten puheenjohtajina. Tällöin heille syntyy tehtävänsä puolesta vahva velvoite edistää kuntansa asioita, mikä voi joissain kysymyksissä aiheuttaa vaikeasti ohitettavia jännitteitä.

– Toinen ongelma on yksinkertaisesti ajankäytöllinen. Kuntapolitiikka vaatii paljon aikaa jo rivivaltuutetulta tai lautakunnan jäseneltä. Kansanedustajavaltuutetut harvoin tyytyvät rivirooleihin, Koikkalainen sanoo.

Poliitikkojen työmäärän nosti viime viikolla esille myös oikeusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson, joka ehdotti STT:n haastattelussa, etteivät puolueiden puheenjohtajat ja ministerit asettuisi ehdolle aluevaaleissa.

Päättäjien kaksoisroolit ovat kiellettyjä joissain Euroopan maissa, mutta eivät kaikissa. Belgialaisyliopiston tutkijoiden raportoimat tiedot kertovat (siirryt toiseen palveluun), että erityyppisiä kaksoisrooleja löytyi ranskalaisen tutkimuksen mukaan noin puolesta tutkimuksen kohteena olleesta 29:stä Euroopan maasta.

Tutkimuksen mukaan määrällisesti eniten kunta- ja kansallistason päättäjinä samanaikaisesti toimivia oli Suomessa, Ranskassa, Belgiassa ja Luxemburgissa.

Politiikan tutkija Petri Koikkalainen sanoo, että nykyisen lainsäädännön puitteissa on puolueiden etujen vastaista olla rekrytoimatta kansanedustajia alemman tason vaalien ehdokkaiksi, koska he ovat lähes aina ääniharavia. Kuva: Raimo Torikka / Yle

"Ehdokkaat pohtivat itse ajan riittävyyttä"

Valtaosa Ylelle vastanneista puoluesihteereistä ei näe ongelmaa päättäjien roolien sekoittumisessa, mutta osa nostaa esille ajankäytön ongelmat.

Esimerkiksi keskustan Riikka Pirkkalainen kertoo, että puolueessa on pohdittu niiden henkilöiden ajan riittävyyttä, jotka toimivat usealla päätöksenteon tasolla.

– Lopulta jokainen ehdokkuutta harkitseva tekee oman päätöksensä ehdokkuudesta ja pohtii, riittääkö aika ja muut resurssit uuteen mahdolliseen luottamustehtävään, Pirkkalainen sanoo.

Vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen kertoo, että vihreissä on pidetty esillä ajatusta lainsäädännöstä tai yhteisistä pelisäännöistä, joiden mukaan sama henkilö voisi toimia päättäjänä vain kahdella päätöksenteon tasolla yhtä aikaa.

– Toisaaalta Suomessa on totuttu toimimaan usealla [päätöksenteon] tasolla samaan aikaan. Tällä hetkellä eri tasoilla toimiminen ei ole ongelma, mutta kun tasoja tulee lisää niin eittämättä täytyy kysyä, olisiko päällekkäisyyksiin jotkut perälaudat asetettava, Liikanen sanoo.

SDP:n puoluesihteerin Antton Rönnholmin mielestä päällekkäisiä rooleja koskevaan keskusteluun olisi järkevää palata sitten, kun ensimmäiset aluevaalit on käyty.

– Jos ehdolle asettumiseen olisi tulossa rajoituksia, keskustelu pitäisi käydä kaikkien puolueiden ja kansalaisyhteiskunnan kesken, Rönnholm sanoo.

Kansanedustajat keräävät puolueille ääniä

Moni puoluesihteeri nostaa esille sen, että kansanedustajina toimivilla on kokemusta ja asiantuntemusta, jota tarvitaan aluevaltuustoissa.

– Moni kansanedustaja on innoissaan lähdössä vaaleihin, koska heillä on laaja tuntemus omasta alueestaan sekä sote-uudistuksen yksityiskohdista, kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko sanoo.

Tutkija Petri Koikkalainen ei pidä kansanedustajien asiantuntemusta korvaamattomana kunnissa ja alueilla.

– Tiedonkulku olisi syytä turvata muuta kautta niin, ettei kaikki tieto olisi yksillä henkilöillä. Kansanedustajien lukumäärä koko maan valtuutettujen joukossa on kokonaisuutena niin pieni, etten usko, että asiantuntevien päättäjien rekrytointi on riippuvaista kansanedustajista.

Koikkalaisen mukaan on kuitenkin ymmärrettävää, että puolueet asettavat alue- ja kuntavaaleihin kansanedustajaehdokkaita. He ovat ääniä kerääviä poliitikkoja, jotka vetävät perässään monia muita ehdokkaita valtuustoihin.

– Ymmärrän, että puolueet kokevat, ettei heillä ole muita vaihtoehtoja kuin käyttää kaikki käytettävissä olevat voimat niin kauan kuin lainsäädäntö sen sallii.

Jutun viimeistä faktalaatikkoa on täydennetty klo 15.28: Helsingissä ei järjestetä vaaleja, koska kaupunki ei ole hyvinvointialue eikä kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen.

Aiheesta voi keskustella tiistai-iltaan 20.7.2021 klo 23

Lue lisää:

Historiallinen sote-uudistus hyväksyttiin eduskunnassa – katso täältä, miten kansanedustajat äänestivät

Tämän harva äänestäjä tietää: kuntavaalit ovat Helsingissä myös maakuntavaalit – muu Suomi valinnee maakuntavaltuustot tammikuussa