1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmastonsuojelu

Mitä EU:n ilmastopaketista tiedetään nyt? Ainakin, että siinä on Suomelle kolme isoa ongelmaa

Suomi on joutumassa pian EU-komission kanssa napit vastakkain siitä, kuuluvatko metsänhoitoasiat EU:n toimivaltaan vai eivät. "EU:n ei tule ottaa toimivaltaa asiassa, joka ei sille kuulu", eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoo.

Tytti Tuppuraisen mukaan Suomi tukee lähtökohtaisesti EU:n uutta ympäristölainsäädäntöä, mutta sen pitää kohdella jäsenmaita reilusti ja tasapuolisesti. "Ei voi olla niin, että Suomen metsänieluja lisätään, ja joku muu maa hyötyisi joutumalla tekemään vähemmän toimia", Tuppurainen sanoo. Kuva: Mårten Lampén / Yle

EU-komissio esittelee keskiviikkona jättimäisen lainsäädäntöpaketin, jolla suojellaan ilmastoa ja vähennetään hiilidioksidipäästöjä vuosikymmenen loppuun mennessä alle puoleen vuoden 1990 tasosta.

Vuonna 2050 EU:n on tarkoitus olla täysin hiilineutraali. Se ei onnistu ilman suuria toimintatapojen muutoksia.

EU:lta tulee tällä viikolla valtava toimenpidepaketti, joka voi mullistaa ilmastonmuutoksen torjunnan – lue tämä juttu ja tiedät, mistä on kyse

Heti keskiviikkona Suomen ministeriöissä, eri alojen etujärjestöissä ja kansalaisjärjestöissä alkavat kiivaat laskutoimitukset siitä, mitä iltapäivällä ulos pullahtava esitys kenellekin tarkoittaa. Esityksessä on 12 isoa aihekokonaisuutta, joista keskiviikkona on tiettävästi määrä esitellä yhdeksän.

Neuvotteluista tulee monivuotiset. Komission paketti on niin iso ja moniuloitteinen, että kaikkien maiden pitää todennäköisesti lopulta joustaa tavoitteistaan.

Suomi suunnittelee etsivänsä liittolaisia eri kysymysten ympärille. Esimerkiksi metsäasioissa linjat ovat yhteneväiset Itävallan ja Ruotsin kanssa, kun taas energiakysymyksissä löytyy paljon yhteistä Ranskan kanssa.

Jo nyt tiedetään, että Suomella on paketissa useita ongelmia, mutta hyvin suuria ja vaikeita niistä on kolme.

Erimielisyyksiä on luvassa myös hallituksen sisällä. Vihreät ovat esimerkiksi olleet SDP:n ja keskustan kanssa eri mieltä hallituksen metsälinjasta Brysselissä.

1. Miten merenkulun lisäkulut korvataan?

Yksi iso asia suomalaisille on se, että päästökauppaa laajennetaan ennakkotietojen mukaan muun muassa merenkulkuun.

Päästökauppa on osoittautunut erittäin tehokkaaksi tavaksi vähentää hiilidioksidipäästöjä. Ilmakehän saastuttamisesta on tullut viime aikoina selvästi kalliimpaa teollisuudelle, kun päästöoikeuksien hinta on noussut. Keskiviikon esityksessä on virkamiesten mukaan satoja sivuja päästökauppaan liittyviä teknisiä yksityiskohtia.

Tässä asiassa on taloudellisesti paljon menetettävää laivanvarustajamailla, kuten Kreikalla, Kyproksella ja Tanskalla, mutta myös Suomella, jossa vienti ja tuonti kulkevat valtaosiltaan meriä pitkin. Meillä talven jäät aiheuttavat lisäkustannuksia, joita tulee päästökaupassa lisää.

Jää tuo suomalaiseen merenkulkuun EU:n päästökaupassa suuremman laskun kuin monille muille maille. Kuva: Igor Sinitsyn / AOP

Komissio aikoo laajentaa päästökauppaa myös liikenteeseen ja rakennusten lämmitysmuotoihin. Kaavailuissa on, että liikenteen osalta bensanjakelijat eli huoltoasemat maksaisivat päästöoikeuksista.

Tämä nostaisi polttoaineen hintoja bensapumpuilla. Luvassa onkin iso poru kansalaisten parissa. Siitä on saatu esimakua viime vuosina Ranskan keltaliiviliikkeen myötä, joka protestoi polttoaineiden veronkorotussuunnitelmia.

Joidenkin esitysluonnosten mukaan komissio ehdottaisi, että vaikutuksia loiventamaan perustettaisiin uusi rahasto. Sillä tuettaisiin aloja ja kansalaisryhmiä, joihin uudistus iskisi pahiten.

2. Saako EU puuttua Suomen metsänhoitoon?

Ilmastolakipakettinsa ohessa komissio esittelee keskiviikkona uuden metsästrategian. Se ei siis ole vielä esitys laeiksi, mutta strategia ohjaa tulevien vuosien lainsäädäntöä.

Määräily ärsyttää – Suomalaiset metsänomistajat turvautuneet "aavistushakkuisiin" vastavetona EU:ssa valmisteltavalle metsästrategialle

Yksi Suomen EU-väännön suurimpia aiheita on tulevina vuosina metsänhoidon pelisäännöt. Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan komissio ylittää toimivaltansa, kun se puuttuu jäsenvaltioiden metsäpolitiikkaan.

– Me olemme muistuttaneet komissiota siitä, että metsäpolitiikka on kansallista, eikä EU:n tule ottaa toimivaltaa metsäpolitiikan kysymyksistä tavalla, joka ei sille kuulu, Tuppurainen sanoi tiistaina Ylen haastattelussa.

Uusimmissa luonnosesityksissään komissio aikoo esittää esimerkiksi painorajoja metsäkoneille. Kuva: Elina Niemistö / Yle

Komissio on ollut toisilla linjoilla. Vaikka EU:ssa ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, tämä ei komission mielestä tarkoita, että toimivalta metsäasioissa olisi vain jäsenmailla.

Lissabonin sopimuksessa metsiensuojelu on "jaettu kompetenssi". EU-tuomioistuimen päätösten mukaan tämä jaettu kompetenssi soveltuu EU:n toimiin esimerkiksi ekosysteemien suojelemiseksi.

Komission peruste uudelle metsästrategialle on se, että Euroopan on lisättävä metsiensä ja kosteikkojensa varastoimaa hiilimäärää saavuttaakseen vuoden ilmastotavoitteensa. Euroopan metsien kyky imeä hiilidioksidia on heikentynyt vuosien varrella.

Metsien imukyky on komission mukaan saatava palaamaan entiselleen, jos Eurooppa haluaa tulla ilmastoneutraaliksi ja säilyttää samanaikaisesti luonnon monimuotoisuuden.

Metsien ja kosteikkojen imukykyä mitataan hiilinieluilla. Tiettävästi komissio haluaa kasvattaa varastoituvaa hiilimäärää noin kuudesosalla vuodesta 2018 vuoteen 2030 mennessä.

Suomen metsätalouden kannalta ongelma on nielujen laskutapa: voivatko Suomen nielut korvata Saksan hiilidioksidipäästöjä?

Ursula von der Leyenin johtaman EU-komission mielestä uusi metsästrategia ei voi tulla Suomelle yllätyksenä. Komissio on edistänyt sekä vihreän siirtymän että luonnon monimuotoisuuden strategiaa heti nimityksestään asti yli kaksi vuotta sitten. Kuva: Olivier Hoslet / EPA

3. Onko biomassa kestävä tapa tuottaa energiaa?

Kolmas avainkohta Suomelle on uusiutuvan energian direktiivi keskiviikon lainsäädäntöesityksessä. Sillä määritetään muun muassa tavoite uusiutuvan energian osuudelle kaikesta energiasta vuonna 2030.

Komissio aikoo nostaa tavoitetta nykyisestä 32 prosentista "huomattavasti" virkamieslähteen mukaan.

Suomen kannalta olennainen kohta on Tuppuraisen mukaan se, jossa määritellään energian kestävyyskriteerit. Millainen puupohjainen energia lasketaan uusiutuvaksi keskiviikon esityksessä?

Voit keskustella aiheesta 13.7. kello 23:30:een saakka.

Lisää aiheesta:

Avohakkuut tyrmänneestä EU:n metsästrategiasta alkoi vääntö – Suomi ja joukko muita maita vetoaa komissioon: metsiä ei saisi "alistaa" ympäristönäkökohdille

Selvitys: Ei puuta energiantuotantoon – rajalliset bioresurssit tulisi ohjata mahdollisimman pitkälle jalostettuun käyttöön

Näin energiayhtiöt aikovat korvata ilmastonmuutosta kiihdyttävät polttoaineet – tarkoittaako muutos kaupunkilaisille isompaa lämmityslaskua?