1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmastonmuutos

Suomalaiset talot on suunniteltu entisaikojen säiden perusteella, ja siitä voi tulla ongelma – kehitys uhkaa trendikkäitä mustia taloja

Ilmastonmuutos lisää sateita Suomessa, ja rakennuksilta vaaditaan entistä parempaa kosteuskestävyyttä. Pitkät hellejaksot puolestaan nostavat sisälämpötiloja etenkin vanhoissa kerrostaloissa. Rakennussuunnitteluun on tehtävä muutoksia, sanovat asiantuntijat.

Uusia puutaloja Helsingin Maununnevassa. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sateet pistävät rakennusten ulkopinnat koville. Puutaloissa tärkeää on asiantuntijoiden mukaan suojata runkorakenteet. Ulkoverhous on säälle altis, mutta sitä voi maalata, vaihtaa ja suojata helpommin jälkikäteen. Kuva: Markku Rantala / Yle

Entistä tukalampiin helleaaltoihin ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sään ääri-ilmiöihin on alettava varautua myös rakentamisessa, sanovat alan asiantuntijat.

Ilmastonmuutos kuormittaa rakennuksia monella tavalla.

– Lämpötilat nousevat, sademäärät ja viistosateet rakennusten julkisivuille lisääntyvät. Kuivumiskyky hidastuu, kun pilvisyys lisääntyy ja auringon suora kuivausvaikutus vähenee, luettelee Tampereen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha.

Isoimman haasteen muodostavat lisääntyvät sateet, jotka vaativat rakenteilta nykyistä parempaa kosteuskestävyyttä. Se pitäisikin Vinhan mukaan huomioida rakennusmateriaalien valinnassa.

Rakennusfysiikan professori Juha Vinhan mukaan kosteus tulee aiheuttamaan ongelmia Suomessa etenkin syksyllä ja keväällä. Kuva: Minna Vinha

Tiiliverhoillussa puutalossa voi piillä riski

Esimerkiksi kivirakenteinen talo on paitsi viileä, myös kestää hyvin kosteutta. Puuverhous on Vinhan mukaan hyvä ratkaisu puutalolle, mutta tiiliverhoiltu puutalo puolestaan on riskialttein vaihtoehto, sillä tiili kerää helposti kosteutta.

– Sadevesi sitoutuu tiileen ja pyrkii kuivumaan myös rakenteeseen sisälle päin, missä voi olla herkemmin vaurioituvia osia. Esimerkiksi tiiliverhoiltua puurunkoista ulkoseinärakennetta on meillä Suomessa todella paljon, Vinha sanoo.

Siksi runkorakenteet on sadesäiden lisääntyessä suojattava nykyistä paremmin ja rakennuksen ulko-osan on kestettävä kosteutta, Vinha kitetyttää.

– Kivipohjaisia ja kestäviä materiaaleja rakenteiden ulko-osiin, ja puupohjaiset herkemmin vaurioituvat rakenteiden sisäosiin. Varsinkin kantavien puurakenteiden ulkopuolelle olisi lisättävä lämmöneristystä, niin että ne olisivat paremmin suojassa, hän sanoo.

Toimitusjohtaja Ilkka Salo Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:stä nostaa esiin myös sadevesien pois johtamisen.

– Esimerkiksi hulevesiä tulee olemaan enemmän, ja ne täytyy saada johdettua pois niin, etteivät ne painu rakenteisiin, Salo sanoo.

Yuan Shin puutalossa värivalintaan vaikutti paitsi oma mieltymys, myös lämpösäteilyn vaikutus. Paitsi että vaaleansininen kuvastaa asukkaan mieltymystä siniseen taivaaseen ja järviin, se ei myöskään ime niin paljon auringon lämpöä. Kuva: Markku Rantala / Yle

Helle piinaa korkealla asuvia

Kovista helteistä puolestaan kärsivät ennen kaikkea vanhojen asuinkerrostalojen yläkerrokset. Kuumuus ei aiheuta suoraa riskiä rakenteille, mutta sisälämpötilat nousevat tukaliksi.

Lämpöä valuu sisään esimerkiksi ikkunoiden kautta. Lisäksi Suomessa talojen hyvä eristys osaltaan estää asumisesta syntyvän lämmön poistumista rakennuksesta.

Jos ulkona on lämpimämpi kuin sisällä, ei ikkunoita kannattaisi avata päiväsaikaan ollenkaan, ja sälekaihtimet olisi syytä pitää kiinni, sanoo Ilkka Salo.

– Se voi tietysti tuntua suomalaisittain vähän oudolta. Omakoti- ja rivitaloasujilla on helpompi saada ristivetoa aikaiseksi iltasella ja öisin, mutta kerrostaloissa tämä on hieman vaikeaa. Silloin on tietysti erilaisia jäähdytysratkaisuja, joita voi viritellä, Salo sanoo.

Sini Kahilampi asuu mustassa puutalossa Helsingissä. Talon värissä painoi ennen kaikkea henkilökohtainen mieltymys ja materiaalissa ekologisuus. Kesäkuumalla Kahilampi pitää ikkunat ja ovet kiinni. Kuva: Markku Rantala / Yle

Musta julkisivu ei ole optimi hellesäällä

Myös rakennuksen ulkopinnan värillä on väliä, sillä vaaleapintaiset talot eivät ime auringon lämpösäteilyä yhtä tehokkasti kuin tummat pinnat.

– Suomessa julkisivuissa suositaan tällä hetkellä hyvin tummia pintoja. Auringon säteily jää niihin tehokkaammin ja lämpötilat nousevat, ja säteilyn rapauttava vaikutus on vaaleita pintoja suurempi, sanoo Juha Vinha.

Vinhan mukaan tukalat helteet tulisikin huomioida rakentamisessa esimerkiksi auringon lämpösäteilyltä suojaavilla ikkunoilla ja ulkoisilla suojauksilla, kuten kaihtimilla tai markiiseilla.

Paljon voi tehdä jo suunnitteluvaiheessa, sanoo puolestaan Ilkka Salo.

– Lämpötilalle on paljon tehtävissä passiivisilla ratkaisuilla lähtien siitä, mihin suuntaan rakennuksen ikkunat ovat. Suunnittelijan ruudulla näitä on helppoa ja halpaa pyöritellä, mutta jälkikäteen se on kallista ja vaikeaa, Salo toteaa.

Rakennussuunnittelun "testisää" kaipaa päivitystä

Ilkka Salon mukaan yksi ongelma nykyrakentamisessa on, että rakennussuunnittelun apuna käytetään pitkälti 1980–2010-lukujen säätietoja, niin sanottua testisäätä.

– 2000-luku on ollut huomattavasti lämpimämpi kuin viime vuosituhannen loppupuoli. Kun suunnitelmissa käytetään testisäätä vuosilta 1980–2010, ei hyödynnetä kaikkia mahdollisia keinoja lämpötilan hallintaan, Salo sanoo.

Saman toteaa Juha Vinha.

– Myös rakennusfysiikan puolella on huomattu, että testivuodet eivät enää vastaa nykyistä tilannetta. Meillä on jo nyt sellaisia rakenteiden toimintaa rasittavia olosuhteita, joita piti olla vasta vuonna 2050.

Vinhan mukaan sekä talotekniikan että rakennusfysiikan käyttämiä testivuosia ollaan parhaillaan päivittämässä ympäristöministeriön kanssa.

Jos rakennussuunnittelun pohjana käytettäisiin tuoreempaa säädataa, tulisi helteiden ja äärisäiden vaikutus huomioitua jo suunnitteluvaiheessa, arvioi Ilkka Salo.
Talotekniikan asiantuntija Ilkka Salo ja rakennusfysiikan professori Juha Vinha olivat Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastateltavina maanantaina. Voit kuunnella haastattelun tästä.

Juttua muokattu 13.7. kello 18:50: Korjattu Sini Kahiluodon nimi Sini Kahilammeksi.

**Lue myös:
**

Lämpöpumppu viilentää ihanasti, mutta talon rakenteille voi koitua yllättäviä seurauksia – professori varoittaa riskeistä tietylle talotyypille

Vanhan kerrostalon viilennys vaatisi kalliin remontin – ilmalämpöpumppujen lisääntyminen parvekkeilla jättää osan asukkaista helteen armoille