1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työelämä

Hoitaja menetti tuhansia euroja keikkavuoron takia – emeritusprofessori vaatii virheen korjaamista: "Sopimus on kohtuuton, jopa moraaliton"

Ex-lähihoitajan hyvää hyvyyttään tekemä työvuoro mitätöi isot palkkasaatavat. Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen arvioi, ettei sopimus kestäisi oikeudessa.

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen ihmettelee, miksi Eksoten palkkarästien korvauksista neuvotelleet osapuolet vetoavat siihen, että sopimusta on vaikeaa enää avata. Kuva: Arash Matin / Yle

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen kummeksuu tapaa, jolla Eksoten palkkarästejä korvattiin määräaikaisille työntekijöille.

Koskisen mukaan lähtökohta on, että kaikki virheellistä palkkaa saaneet työntekijät ovat samassa asemassa riippumatta työsuhteen muodosta, ja kaikilla on yhtäläinen oikeus saada maksamatta jääneet palkkansa.

Yle kertoi eilen Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä (Eksote) kotihoitajana työskennelleestä Päivi Kortelaisesta, jolle muutama irtisanoutumisen jälkeen tehty työvuoro tiesi isojen palkkasaatavien mitätöitymistä.

Kortelainen on yksi niistä 4 500:sta työntekijöistä, jotka saivat Eksotelta korvauksen vuosien ajan virheellisesti maksetuista palkoista. Entisten kollegoidensa tapaan Kortelainen odotti nelinumeroista summaa, mutta saikin vain reilut neljä euroa.

Kortelainen oli irtisanoutunut vuonna 2019, mutta tehnyt sen jälkeen työnantajan pyynnöstä vielä muutaman yksittäisen työvuoron keikkalaisena.

Eksote korvasi virheellisiä palkkoja työntekijöille viiden vuoden ajalta, mutta määräaikaisille korvaus maksettiin viimeisimmän työsopimuksen pohjalta. Niin ollen Kortelainen sai korvauksen vain viimeiseksi jääneeltä määräaikaiselta työvuoroltaan, vaikka oli ollut samalla työnantajalla vuosia.

Emeritusprofessori: "Oikeudellisesti kestämätön ratkaisu"

Koskisen mukaan kyse on ennen kaikkea maksamatta jääneestä palkasta, joka ei mitätöidy, vaikka työntekijän vakituinen työsuhde päättyisi ja hän tekisi muutaman työvuoron määräaikaisena.

– Periaate on aivan selvä: jokaiselle maksetaan palkkarästit ansainnan mukaan. Kyse on ansaitusta palkasta, saatavasta, joka henkilölle on syntynyt, ja jonka hän on oikeutettu saamaan. Ei myöhempi määräaikaisuus tee aiempaa ansaintaa mitättömäksi, Koskinen toteaa.

Eksoten palkkarästit alkoivat kertyä vuonna 2011, kun kuntien työntekijöitä siirrettiin juuri perustetun sote-piirin leipiin, mutta niin sanottu palkkaharmonisointi jäi tekemättä.

Ongelma havaittiin viisi vuotta Eksoten perustamisen jälkeen. Palkkojen uudelleenlaskemisen yksityiskohtia koskevan sopimuksen neuvottelivat kunta-alan työnantajia edustava KT ja työntekijäjärjestöt, kuten lähi- ja perushoitajaliitto Super.

Järjestöt päätyivät neuvotteluissaan kompromissiin siitä, että työntekijöille korvataan vuodesta 2016 eteenpäin maksamatta jääneet palkkarästit. Rästejä ei maksettu ensimmäiseltä viideltä vuodelta lainkaan.

Koskisen mukaan neuvotteluiden osapuolet voivat sopia tietyin perustein ajanjakson, jolta korvauksia maksetaan.

– Sopimuksen arviointiin vaikuttaa se, millainen virhe palkanmaksussa on alkujaan tapahtunut. Se oikeuttaa kuitenkin arvioimaan vain ajankohtaa, eli mistä lähtien rästissä olevat palkat maksetaan. Se ei oikeuta vahinkoa kärsineiden erilaiseen kohteluun.

Lähi- ja perushoitajien liitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola kertoo liiton perehtyvän tapaukseen. Tarkemmin hän ei ota asiaan tällä haavaa kantaa. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

"Pandoran lipas" pitäisi avata epäkohdan korjaamiseksi

Ylen eilisessä jutussa Eksoten pääluottamusmies Mervi Löppönen arvioi, että Kortelaisen kaltaisessa tilanteessa olisi ainakin kymmenkunta määräaikaisuuksissa työskennellyttä.

Samassa jutussa sekä työnantajan edustaja että ammattiliitto Superin edustaja eivät pitäneet mahdollisena, että sopimusta voitaisiin lähteä enää avaamaan uudelleen ainakaan yhden henkilön tapauksen perusteella.

Työoikeuden emeritusprofessori on toista mieltä.

– Minusta tämä pitää korjata. Tämä on oikeudellisesti kestämätön ratkaisu. Sopimus on tältä osin kohtuuton, jopa moraaliton.

Lukkoon lyötyä sopimusta on jo kerran raotettu ja kohtuullistettu, keikkavuoroja eläköitymisen jälkeen tehneiden työntekijöiden kohdalla. Emeritusprofessori Seppo Koskisen mukaan Pandoran lipas tulisi reiluuden nimissä avata myös määräaikaisten osalta.

– Tässä nyt näyttäisivät sopijapuolet menevän sen taakse, että sopimus olisi vaikea avata. Tietysti määräaikaisista tulee lisää kustannuksia, mutta jos Pandoran lippaan avaa oikein – kuten eläkeläisten kohdalla avattiin – niin kyllä se pitää avata oikein myös määräaikaisen kohdalla, Koskinen toteaa.

– Mielestäni järjestön edustajien olisi pitänyt ymmärtää, että he edustavat kaikkia aikaisemmin työssä olleita ja heidän tulee edustaa työntekijöitä yhdenmukaisesti.

Jos järjestöt ja työnantaja eivät suostu muuttamaan sopimusta määräaikaisten kohdalta, työntekijällä on vaihtoehtona hakea tuomioistuimelta ratkaisua kohtuuttomuusperusteella, sanoo Koskinen.

– Myös kantelun voi tehdä valvoville viranomaisille, esimerkiksi oikeuskanslerille, koska sopimuksessa osapuolena on kunta.

Super: Aiomme selvittää, mitä on tehtävissä

Lähi- ja perushoitajien liitto Super aikoo paneutua tapaukseen ja selvittää, mitä asialle on tehtävissä, kertoo liiton puheenjohtaja Silja Paavola.

Eksoten palkkaharmonisointi on liitolle tuttu tapaus, sillä Super on ollut osapuolena neuvottelemassa sopimuksia siitä, miten virheellisesti maksettuja palkkoja hyvitetään. Tuoreeltaan Paavola ei kuitenkaan halunnut ottaa enempää kantaa yksittäistapaukseen.

– Tarkastamme liitossa, mitä on tapahtunut ja miten voidaan estää se, että tällaista tapahtuisi tulevaisuudessa, Paavola toteaa ensialkuun.

Superin viestintäjohtaja Päivi Jokimäki muistuttaa, että Eksoten palkkaharmonisointi oli suuri prosessi, ja sen taustalla oli uuden sote-piirin muodostuminen.

– Ammattiliitot ovat tehneet kovan työn neuvotellessaan 4500 työntekijälle takautuvia palkankorotuksia. Kun kyse on näin suuresta neuvottelukokonaisuudesta, ei ole mahdollista että kaikki yksittäiset rajatapaukset tulisivat etukäteen huomioiduksi, valitettavasti, Jokiniemi kirjoittaa sähköpostitse.

Voit keskustella aiheesta 14.7. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Irtisanoutunut lähihoitaja meni hyvää hyvyyttään vielä yhdeksi päiväksi töihin – se vei häneltä tuhansien eurojen palkkasaatavat: "Kukaan ei varoittanut"

Minna Kivimäki huomasi palkkalaskelmassaan jotain outoa – selvisi, että 4 000 työntekijän palkat olivat jääneet osin maksamatta

Kun kolme ihmistä valitti palkoistaan, aukenivat rahahanat 4 500 muullekin työntekijälle: "Vähän kuin tulisi joululahja etuajassa"

Sote-piirin palkkamoka voi tuoda työntekijälle jopa 11 000 euron potin – osa ammattiliitoista ei suostu kertomaan summia: "Ihan hikikarpalo kohoaa otsalle"