1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Saimaannieriä

Suomen uhanalaisin kala sai uutta toivoa – poikaset oppivat syömään eläinplanktonia altaassa

Sukupuuton partaalla sinnittelevän saimaannieriän tulevaisuus näyttää aiempaa valoisammalta, sillä kokonaan uusi kalanistutusmenetelmä eli planktonruokinta altaissa on saanut poikaset vahvistumaan.

Kuolimonjärveen on saatu istutettua muutamia tuhansia kuoriutuneita saimaannieriän poikasia, joita on ruokittu aivan uudella menetelmällä, planktonruokinnalla. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Suomen uhanalaisimman kalakannan, saimaannieriän viimeinen luonnonkanta on kituuttanut sukupuuton partaalla Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan rajamailla Savitaipaleella ja Suomenniemellä sijaitsevassa Kuolimojärvessä. Kalastusrajoitukset ovat osaltaan auttaneet lajia säilymään.

Saimaannieriä rauhoitettiin kokonaan vuonna 2016 voimaan tulleella kalastuslailla Kuolimojärvessä sekä Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella.

Kuolimolla saimaannieriän suojelun tehostamiseksi perustettiin laajapohjainen työryhmä, joka muun muassa laati vuonna 2018 valmistuneen suunnitelman kalastusrajoituksista kannan turvaamiseksi. Työryhmässä käsiteltiin myös saimaannieriän istuttamista ja päätettiin kokeilla uudenlaista pienpoikasten alkukasvatusta, planktonruokintaa ennen istuttamista.

Vuoden 2020 kesällä Kuolimojärven Morruuvuorenselälle istutettiin 55 000 ja tänä keväänä 10 000 vastakuoriutunutta saimaannieriänpoikasta Luonnonvarakeskuksen Enonkosken laitokselta. Myös planktonruokintakokeilun kautta istutettiin muutamia tuhansia saimaannieriän poikasia.

Kaikki istutettavat poikaset ovat vuosina 2013–2015 Kuolimojärvestä pyydystettyjen emokalojen jälkeläisiä.

Saimaannieriän uudessa ruokintamenetelmässä eli planktonruokinnassa kaloille tarjoillaan eläinplanktonia, jossa on esimerkiksi vesikirppuja ja hankajalkaisia. Kuva: YLE/Monica Slotte-Wallenius

Uudenlainen planktonruokinta

Planktonruokintamenetelmä toimii niin, että saimaannieriänpoikaset laitetaan altaaseen, johon johdetaan sekä kylmää että lämmintä vettä. Vedessä on eläinplanktonia eli vedessä eläviä eliöitä, kuten vesikirppuja ja hankajalkaisia.

Saimaannieriänpoikaset olivat kuukauden verran ruokinta-altaissa. Poikasista 7000–8000 oppi syömään planktonia ja ne kasvoivat ja kehittyivät. Niiden aistit terävöityivät, uintikyky kasvoi ja niille tuli pakoreaktioita.

– Niiden voi olettaa selviävän huomattavasti paremmin kuin vasta kuoriutuneiden, vaikka tulevaisuudessa niillä on toki useita vaaroja kuten ahvenet, kertoo Pro Kuolimo -yhdistyksen saimaannieriän elvyttämishanketta vetävä Jukka Kummunsalo.

Tänä kesänä Kuolimoon on istutettu lisää poikasia ja istutukset jatkuvat ensi vuonna.

Poikasia istutetaan Kuolimojärveen useammassa erässä sen mukaan, miten ne ovat kehittyneet ja kuinka paljon niille on käytettävissä tilaa ja ravintoa.

Yksi vaihtoehto pienessä mittakaavassa

Luonnonvarakeskuksen tutkija Irma Kolari suhtautuu planktonruokintaan hieman epäilevästi. Tietoa asiasta ei ole olemassa. Hänen mielestään sitä voi kokeilla pienessä mittakaavassa, jos resurssit ja mahdollisuus siihen ovat olemassa.

– Isossa mittakaavassa se on mahdotonta. Mutta kun Kuolimo on niin tärkeä saimaannieriälle, niin toki tätä kannattaa kokeilla yhtenä vaihtoehtona, Kolari toteaa.

Vastaavaa kasvatustapaa on käytetty pienessä mittakaavassa muun muassa siialle kymmeniä vuosia sitten, mutta Kolarilla ei ole tarkempaa tietoa tuloksista.

– Olen sitä mieltä, että mitä nopeammin poikaset pääsevät järveen ja luonnon hoiviin, sitä paremmin ne tulevat jatkossa pärjäämään. Kyllä laitokselta suoraan istutetutkin osaavat paeta ja piiloutua, Kolari sanoo.

Molemmat Saimaan uhanalaiset lajit eli saimaannorppa ja saimaannieriä hyötyvät verkkokalastuksen rajoittamisesta. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Rinnalla luonnonravinnolla kasvattaminen

Vielä on vaikea sanoa, miten jo istutettujen poikasten kasvaminen on onnistunut, ja miten esimerkiksi helteet vaikuttavat poikasiin. Tuloksia on odotettavissa syksyllä.

Poikaset on merkitty väriaineella, joka imeytyy kalan luuosiin. Jos kala myöhemmin saadaan kuolleena tutkittavaksi, nieriän päästä kaivettavasta kuuloluusta nähdään, onko kala merkitty. Samasta luuosasta määritetään nieriän ikä.

Kuolimossa erilaisten istutusmenetelmien vertailu ei todennäköisesti onnistu, koska saimaannieriä on rauhoitettu ja mahdollisissa emokalapyynneissäkin kalat pyritään säilyttämään elossa ja palauttamaan järveen.

Pro Kuolimo -yhdistyksen saimaannieriän elvyttämishanketta vetävä Jukka Kummunsalo kertoo, että saimaanieriän poikaset ovat oppineet syömään eläinplanktonia altaassa.

– Toiveissa olisi, että niitä olisi tuhat tai ylikin, ja että ne olisivat noin kahdeksan sentin mittaisia. Silloin niillä olisi tosi hyvä edellytys menestyä, Kummunsalo arvioi.

Plantonruokinnan rinnalla Pro Kuolimo -yhdistys kasvattaa nieriänpoikasia myös luonnonravinnolla.

– Vasta syksyllä selviää, kuinka paljon saadaan kasvatettua luonnonravinnolla ruokittuja poikasia, Kummunsalo kertoo.

Saimaannieriän poikasia.
Katso video uudenlaisesta tavasta pelastaa kalanpoikaset vihollisten hampaista. Video on kuvattu kesällä 2020.

Sekä planktonruokinnan että luonnonravinnolla kasvattamisen tarkoituksena on elvyttää saimaannieriä elinvoimaiseksi ja mahdollistaa myös sen kalastaminen tulevaisuudessa.

– Saimaannieriä kutee järveen, joten Saimaalla on loputtomasti kuturannoiksi soveltuvia alueita. Kalastuksessa on huolehdittava, että nieriä ehtii päästä sukukypsyysikään. Saimaannorppakannan vahvistaminen verkkokalastuskiellolla tukee myös saimaannieriän vahvistamista, Kummunsalo toteaa.