1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. veneet

Veneilykin on siirtymässä hybrideihin ja sähkömoottoreihin, vaikka päästörajoja ei tulekaan – polttomoottorikieltoja on jo monessa maassa

EU-ohjaa venevalmistajia parempaan polttoainetehokkuuteen, mutta veneiden koon kasvuun se ei vaikuta. Veneala arvioi, että sähkö, kaasu ja tuuli vahvistavat asemiaan veneilyn tulevaisuudessa. Päästöjen rajoittaminen jää jäsenmaiden päätettäviksi.

Venevalmistajille huvivenedirektiivi on asettamassa tiukempia vaatimuksia siitä, kuinka paljon vene saa kuluttaa polttoaineitta suhteessa hevosvoimiin. Kuva Lauttasaaresta Helsingistä. Kuva: Markku Rantala / Yle

EU-maat ovat kiristämässä tieliikenteen päästöleikkauksia entisestään, mutta veneiden päästöihin on otettu toinen linja.

Valmistelussa oleva huvivenedirektiivi vaatii venevalmistajilta parempaa polttoainetehokkuutta, mutta ei aseta veneille varsinaisia päästörajoja. Suomessa venealan järjestö Finnboatissa tilannetta on seurattu tarkasti.

– Käytännössä tulevaa kehitystä pidemmällä ajalla ohjataan polttoaineen hinnoilla, sanoo Finnboatin tekninen asiantuntija Markku Hentinen.

Finnboatin teknisen asiantuntija Markku Hentisen mukaan venevalmistajia ohjataan sääntelyllä, kuluttajia polttoaineen hinnalla. Hän uskoo sähkö-, hybridi-, kaasu- ja purjeveneiden osuuden kasvuun. Kuva: K. Lammela

Venevalmistajille huvivenedirektiivi on asettamassa tiukempia vaatimuksia siitä, kuinka paljon vene saa kuluttaa polttoaineitta suhteessa hevosvoimiin. Hentisen mukaan sillä ei ole vaikutusta veneiden kokoon.

– Veneiden pitää olla turvallisia ja kokoonsa nähden tehokkaita, hän tiivistää uusien sääntöjen ydinajatuksen.

Uudet säännöt määrittelevät myös sen, miten veneen kulutus ja päästöt lasketaan. Tiedolla on ratkaiseva merkitys, kun eri EU-maat asettavat omia rajoituksiaan veneiden päästöille.

Tiukinta linjaa veneiden päästöille edustavat Sveitsi ja Hollanti. Esimerkiksi Amsterdamin kanaaleissa alkaa polttomoottorin käyttäminen olla mahdotonta. Myös Sveitsin järvillä päästöille on selvät rajat. Sisävesillä on polttomoottorikieltoja myös Saksassa ja Italiassa.

Peter Green pohtii jo missä vaiheessa sähkövene alkaa tulla järkeväksi. Kuva: Markku Rantala / Yle

Käytännössä eri maiden asettamat rajoitukset tarkoittavat siirtymistä sähkö- tai hybridi-veneisiin.

Hentisen mukaan Suomessa ja Pohjoismaissa ei ole ainakaan vielä vireillä rajoituksia sille, kuinka paljon vene saa kuluttaa ja aiheuttaa päästöjä. Todennäköisesti pitkään jatkunut kehitys suurimpien veneiden koon kasvusta jatkuu.

– Jos isoille veneille on kysyntää, valmistaja voi niitä tehdä.

Mutta muutoksiakin voi ennustaa, sillä veneilijöiden ja veneen ostajien käyttäytymistä ohjataan tutulla keinolla, polttoaineen verotuksella.

Helsingin Lauttasaaressa venettään tankannut Miro Markkanen sanoo, että seuraava vene tulee olemaan pienempi.

Miro Markkanen on pannut merkille, että kun veneeseen tulee lisää metrejä kulutus harppaa äkkiä, eivätkä kulut ole enää marginaalisia. Kuva: Markku Rantala / Yle

– Kyllä näin on, silloin ei täydy miettiä pajonko on rahaa takataskussa, vaan voi aina lähteä. Silloin kulutuksessa puhutaan kympeistä, ei satasista.

Nykyisin keskimääräisen, runsaan kaksi tuhatta kiloa painavan matkamoottoriveneen kulutus on 50 - 60 litran luokkaa tunnissa eli 100 - 150 litraa 100 kilometriä kohti, Finnboatin Hentinen laskee.

Lauttasaaren St1-veneaseman pitäjä Tomi Taarin mielestä polttoainekustannukset eivät kuitenkaan ole ongelma.

– Kun veneellä ajetaan keskimäärin 50-100 tuntia vuodessa, niin puhutaan noin 2 000 eurosta. Se ei ole hirveän suuri kustannus veneilyn kaikista kustannuksista.

Tulevaisuuden visio vesille: sähköä, kaasua, tuulta

Hentisellä on selvä näkemys veneiden tulevien vuosien kehityksestä.

Hänen mukaansa pienehköt perämoottoriveneet säilyttävät suosionsa nykyisellään. Isommissa veneissä kaasu- ja hybridimoottorit tulevat nykyisten polttomottorien rinnalle. Pienissä kalaveneissä äänettömät sähkömoottorit vahvistavat asemiaan.

Lauttasaaren St1-veneaseman pitäjä Tomi Taarin havaintojen mukaan polttoaineen hinta ei vaikuta veneiden käyttämiseen. Pääasia, että pääsee harrastamaan, hän sanoo. Kuva: Markku Rantala / Yle

Myös purjeveneiden suosio nousee jälleen kun polttoaineen hinta nousee ja eri maiden päästörajoitukset kiristyvät.

Viime vuosina uusien rekisteröitävien purjeveneiden määrä on ollut vaatimaton. Vene on rekisteröitävä jos sen pituus on vähintään 5,5 metriä tai moottorin teho yli 20 hevosvoimaa.

Veneiden ensirekisteröinnit:

2018201920202021
Moottorivene2715277333612845
Purjevene12252115

Tuulivoiman lisäksi Hentinen näkee kasvumahdollisuuksia kaasulle. Jo nyt tarjolla on perämoottoreita, joihin kytketään polttoainetankin sijasta vaikkapa kesämökiltä tuttu kaasupullo. Suuremmille veneille tarvitaan suuremmat kaasusäiliöt ja myös tankkausverkosto, jota ei ole ainakaan toistaiseksi Suomeen syntynyt.

Sähkön käyttö veneilyssä on alkanut perämoottoreista ja laajentumassa vähitellen ainakin purjeveneisiin, joissa suurin osa matkasta taittuu tuuivoimalla.

Nyt valmistelussa oleva huvivenedirektiivin lainsäädäntö on määrä vahvistaa ensi vuonna ja kahden vuoden siirtymäajan jälkeen se tulisi voimaan vuonna 2024.

Samaa direktiiviä on päivitetty jo aiemmin. Päästökysymykset otettiin mukaan direktiiviin vuonna 2003. Sen seurauksena joidenkin heikon hyötysuhteen dieselmoottorien ja kaksitahtiperämoottorien valmistus lopetettiin ja päästöjä leikattiin noin neljäsosa.

Hentinen arvioi, että tällä kertaa kehitykseen ei tule enää näin suurta hyppäystä. Uudet säännöt parantavat kuitenkin kaasu-, sähkö- ja hybridiveneiden asemia.