1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Libanon

Beirut vuonna nolla – tuhosiko vuosi sitten tapahtunut sataman räjähdys myös Libanonin tulevaisuuden?

Beirutin räjähdyksen uhrien omaiset vaativat yhä syyllisiä oikeuteen. Sataman tuhon itsekin kokenut Kirkon ulkomaanavun koordinaattori Emma Pajunen muistuttaa kadotetusta sukupolvesta: lapset ja nuoret olisi saatava nopeasti kouluun.

Elokuussa 2020 räjähdys tuhosi Beirutin sataman
Elokuussa 2020 räjähdys tuhosi Beirutin sataman

Elokuussa 2020 tuho tuli Beirutiin satamaan. Valtava räjähdys muutti hetkessä vilkkaan alueen rauniokentäksi.

Paineaalto ravisteli myös Kirkon ulkomaanavun koordinaattorin Emma Pajusen kotia kolmen kilometrin päässä. Ikkunat hajosivat, ovet lensivät sisään.

Emma Pajunen kuvailee Ylen puhelinhaastelussa, että ensimmäinen räjähdys oli vaimeampi, toinen iski täydellä voimalla. Hän oli perheineen onnekkaasti talon sisätiloissa.

– Aluksi ei voinut tietää, mitä oli tapahtunut. Tuntui kuin olisi räjähtänyt aivan vieressä, Pajunen muistelee.

Emma Pajunen on Kirkon ulkomaanavun humanitaarisen avun koordinaattori Beirutissa, Libanonissa. Kuva: Saara Mansikkamäki / Kirkon ulkomaanapu

Kovia kokenut Beirut, joka takavuosien uutisissa muodostui loputtoman sisällissodan symboliksi, oli saanut vielä yhden iskun – rauhan oloissa.

Sataman raunioitti sen alueella vuosia säilytetyn ammoniumnitraatin räjähdys. Ainetta käytetään lannoitteiden valmistukseen – mutta terroristit tuntevat sen myös räjähteiden materiaalina.

Beirutin tuhoa pidetään onnettomuutena, jonka aiheutti vaarallisen materiaalin vastuuton varastointi. Yli kaksisataa ihmistä kuoli, ja kolmesataa tuhatta menetti kotinsa.

"Kovat äänet säikäyttävät yhä"

Koettelemus jäi myös Libanonissa kaksi ja puoli vuotta eläneen Pajusen mieleen.

– Se oli aikamoinen kokemus. Kovat äkilliset äänet saattavat säikäyttää vielä tässäkin vaiheessa, sanoo Pajunen nyt, lähes vuosi räjähdyksen jälkeen.

Kun suuronnettomuus iskee talouskriisin, köyhyyden aiheuttamien mielenosoitusten ja koronapandemian ahdistamassa maassa, ei hetki olisi voinut olla huonompi.

Beirutin satama kesäkuussa 2021, lähes vuosi räjähdyksen jälkeen. Kuva: Patrick Baz / AFP

Libanon on poliittisten kompromissien varassa sinnittelevä hajanainen valtio, jota vihollisuudet uhkaavat ja asevoimat jakavat. Naapurimaa Israelista on Libanoniin jo vuosikymmeniä sitten saapunut palestiinalaisia pakolaisia, ja myöhemmin Syyrian sota on tuonut maahan yli miljoonan pakolaista.

Libanonin hallinnon tehottomuuteen ja korruptioon tuskastunut Euroopan unioni on kaavaillut maan johdon painostamista pakotteiden avulla. Bryssel on kuitenkin saanut huomata, etteivät nämä toimet toteudu nopeasti.

Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Myös Beirutin sataman kenttä muistuttaa yhä kuun maisemaa. Alhossa elävä maa on voinut vain vaivoin aloittaa sataman täystuhon korjauksen. Sen ensimerkkeinä liehuvat huoltorakennuksen päällä Libanonin ja Ranskan liput.

"Yli miljoona lasta ilman koulua"

Räjähdys vaurioitti laajalti naapurikortteleita. Koordinaattori Emma Pajunen mainitsee, että koulujakin vaurioitui noin kaksi sataa. Beirutin lapsille tämä merkitsee kouluttomuuden pitkän piinan jatkumista.

Pajunen muistuttaa, että koulut oli maassa pakko sulkea jo vuoden 2019 laajojen mellakoiden vuoksi. Ja juuri kun niitä oli alettu uudestaan avata, tuli myös Libanoniin raju koronaepidemia ja koulut päätettiin pitää kiinni.

– On arvioitu, että yli miljoona oppilasta on ollut ilman koulutusta, sanoo Emma Pajunen.

Talouskriisin varjossa tämä merkitsee monen lapsen joutumista töihin. Kotiväkivalta yleistyy ahtaudessa, ja myös lapsiavioliitot ovat lisääntyneet.

Libanonin valuutan arvo on romahtanut. Kiinni oleva valuutanvaihtopiste Hamra-kadulla Beirutissa maaliskuusa 2021. Kuva: Wael Hamzeh / AOP

Köyhyyden ja huonojen verkkoyhteyksien vuoksi ei etäopiskelukaan ole onnistunut kuin harvoille. Niinpä Kirkon ulkomaanapu painottaa koulutilojen ja ulkoilupaikkojen kohennusta. Koulurakennuksen remontti parantaa noin tuhannen oppilaan koulunkäyntimahdollisuuksia.

– Koulutuksen saaminen luo tulevaisuuden toivoa. Lapsille jo koulussa oleminen luo turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta. Se parantaa hyvinvointia, Pajunen sanoo.

Tuhon muisto on kipeä

Toiveikkuus ei ole Libanonissa vallitseva tunne. Sataman tuhon muisto on edelleen kipeä. Kuolleiden omaiset järjestivät heinäkuussa protestimarssin Beirutissa, raportoi britannialainen Guardian-lehti. (siirryt toiseen palveluun)

Sataman räjähdyksessä kuolleiden omaiset kantavat mielenosoituksessa symbolina tyhjiä arkkuja. Omaiset vaativat räjähdyksen syiden kunnollista tutkimusta, Kuva: Hussam Shbaro / AOP

Oikeudenkäynti onnettomuuden vastuullisten löytämiseksi takkuilee. Yksi tuomari on jo erotettu. Tämän seuraaja Tarek Bitar on vaatinut poliittisten johtajien ja turvallisuuspäälliköiden syytesuojan purkamista.

Virkaatekevä sisäministeri Mohamed Fehmi on torjunut tämän vaatimuksen, mikä sai alkukesästä mielenosoittajat marssimaan hänen talolleen. Vastakkainasettelu johti kahakointiin, ja tyhjiä arkkuja kantava kulkue torjuttiin kyynelkaasulla.

Talouskriisi lamauttaa maan

Talouskriisi on läsnä kaikkialla. Säännölliset sähkökatkot ovat olleet jo kauan arkipäivää. Sähkön saanti on vain vaikeutunut sen jälkeen, kun kaksi suurta kelluvaa voimalaitosta kytkettiin toukokuussa irti verkosta.

Alusten turkkilainen omistaja oli tehnyt päätöksen, kun oli odottanut Libanonin valtiolta rahojaan puolentoista vuoden ajan, raportoi uutistoimisto Reuters (siirryt toiseen palveluun).

Kuuden tunnin sähkökatkojen aikana huutavat generaattorit, mutta myös näiden käyttämästä polttoaineesta on ankara pula.

Hyllyt ovat tyhjillään beirutilaisessa supermarketissa maaliskuussa 2021. Kuva: Wael Hamzeh / AOP

"Ihmisten aika ja voimat kuluvat jonottamiseen"

Beirutilaisen, ulkomaisessa farmakologian yhtiössä asiakkuusjohtajana työskentelevän Nahil Hamdanin näkemys kotimaastaan on lohduton.

– Ihmisillä ei ole mahdollisuuksia eikä voimia kiinnittää huomiota maan tilanteeseen, kun aika menee välttämättömyystarvikkeiden, kuten ruoan, lääkkeiden tai polttoaineen hankkimisen, sanoo Nahil Hamdan Ylen puhelinhaastattelussa.

Bensiiniä pitää jonottaa kaksi tai neljäkin tuntia, ja silloin saa puoli tankillista, Hamdan kertoo.

Asiakkuusjohtaja Nahil Hamdan Kuva: Nahil Hamdan

Hamdan ei säästä sanojaan arvostellessaan maan johtoa. Hän katsoo, että poliitikot ovat korruptoituneita ja ajavat vain omaa etuaan. Esimerkkinä hän mainitsee, että polttoainetta kuljetetaan rekoilla korkeamman hinnan vuoksi Syyriaan, vaikka Libanonissa vallitsee pula.

– Tarvitsisimme uuden hallituksen, joka pysäyttäisi korruption ja varastamisen, Hamdan sanoo.

Saman tylyn arvion Libanonin hallitsevista esitti myös Beirutissa pian sataman räjähdyksen jälkeen käynyt Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Hän vaati ulkomaisen avun koordinointia, jotta se ei päätyisi "korruptoituneisiin käsiin".

"Väki on peloissaan ja moni lähtee maasta"

Ranskan ulkoministerin Jen-Yves Le Drianin mukaan Libanon on käyttäytynyt itsetuhoisesti jo useita kuukausia.

– Nyt on käsillä vakava hätätilanne, kun kansakunta on vaikeuksissa, Le Drian kommentoi The Guardian lehden mukaan.

Ulkopuoliset vaikutusyritykset Libanonin johtoon eivät juuri herätä Nahil Hamdanin toiveita. Hän huomauttaa, että moni beirutilainen epäröi mennä kaduille vaatimaan muutosta.

– Ihmiset ovat peloissaan, Hamdan sanoo

– Armeija ampui jo ilmaan hillitessään mielenosoitusta, hän jatkaa.

Sataman räjähdyksen uhrien omaiset osoittavat mieltään Libanonin sisäministerin virka-asunnon luona Beirutissa 13.7.2021. Kuva: Wael Hamzeh / AOP

Uutistoimisto Reuters raportoi (siirryt toiseen palveluun), että libanonilaisen veteraanipoliitikko Saad al-Haririn kannattajat mellakoivat heinäkuussa Beirutissa. Syynä oli tämän ilmoitus luopua yrityksestä hallituksen muodostamiseksi.

Kansallisten, poliittisten ja uskonnollisten ryhmien perinteiseen vallanjakoon lukkiutunut Libanon ei tunnu löytävän ulospääsyä kriisistä. Silloin ne jotka voivat, tekevät tilanteesta omat johtopäätöksensä.

– On kuin meitä näännytettäisiin vähitellen, huokaa Nahil Hamdan.

– Eräs lapsi kuoli juuri lääkkeiden puutteeseen ja nuori mies sähkön katkeamisen vuoksi. Useimmat lääkärit ja monet minun muistakin ystävistäni ovat jo lähteneet maasta, Hamdan kertoo.

Lue lisää:

Libanon huojuu kaaoksesta toiseen – kukaan ei ota vastuuta tuhoisasta satamaräjähdyksestä ja maan johdossakin on yhä sama mies

Beirutin satamaräjähdyksestä syytteet pääministeri Hassan Diabille ja kolmelle ex-ministerille – Diab: "Omatuntoni on puhdas"

Pelko ahdistaa Beirutin lapsia kuukausi tuhon jälkeen – Korona ja koulujen raunioituminen estävät paluun normaalielämään

Katso myös:

Ulkolinja: Libanonin ruutitynnyri ( julkaistu 12.03.2018 )