1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. uni

Hikiset yöt voivat näkyä univelkana – uni- ja nestevaje saattavat olla huolestuttava yhdistelmä, mutta unen stressaaminen ei silti auta

Yön lämpötilat ovat olleet useita asteita tavanomaista korkeampia. Jo kolmen huonosti nukutun yön jälkeen univaje voi vaikuttaa esimerkiksi muistiin ja reagointikykyyn. Pienikin tuulenvire helpottaa nukkumista ja päiväunet auttavat univelkaan siinä missä yöunetkin.

Lämmin makuuhuone heikentää unta ja palautumista. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Tänä kesänä on rikottu hellekauden pituusennätys, mutta myös trooppisia öitä on mitattu kesän aikana useita. Tällä hetkellä trooppiset yöt ovat jatkuneet reilun puolentoista viikon ajan heinäkuun alusta alkaen ja niitä mitattiin myös kesäkuussa.

Pienikin lämpötilan nousu heikentää ja lyhentää unta, ja jos kuumuus jatkuu pitkään eikä palautumista tapahdu öisin, ihminen väsyy. Kuumassa esimerkiksi sydän joutuu (siirryt toiseen palveluun) koville pumpatessaan verta iholle ja raajoihin.

Työterveyslaitoksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) unen heikkenemiselle helteiden aikana ovat alttiita erityisesti naiset, kaupungeissa asuvat ja herkkäuniset. Myös vanhuksilla kuumuus heikentää unta, sanoo psykologian professori Anu-Katriina Pesonen, joka johtaaHelsingin yliopiston Sleep & Mind -tutkimusryhmää.

– Kun lämpötila nousee, keho yrittää viilentää itseään ja yöllä se tapahtuu hikoilemalla. Usein herätään sitten hikoiluun.

Tällä hetkellä vuorokauden alimmat lämpötilat ovat noin 3–5 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, sanoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi. Viikonloppuna Kotkassa mitattiin alimmaksi yölampötilaksi 24,2 astetta, ja tämä sivusi lämpimimmän yölämpötilan ennätystä vuodelta 2003.

Univaje näkyy jo kolmen yön jälkeen – stressi ei silti auta

Professori ja neurologi Markku Partisen mukaan jos makuuhuoneessa on yli 27 astetta lämmintä, nukkuminen käy hankalaksi. 26 astetta on hänen mukaansa korkein lämpötila, jossa ihminen pystyy nukkumaan.

Yksi huonosti nukuttu yö ei vielä aiheuta suurta univajetta, mutta tutkimusten mukaan kolmen huonosti nukutun yön jälkeen esimerkiksi reaktionopeus hidastuu. Unen puute uuvuttaa, Partinen sanoo.

– Jos ihminen ei saa riittävästi syvää unta esimerkiksi muistin toiminta sekä keskittymis- ja havainnointikyky kärsivät. Moni oire saattaa johtua univajeesta, mutta sitä ei välttämättä havaita, Partinen sanoo.

– Lisäksi unen aikana otsalohko, joka meitä jarruttaa, elpyy. Jos on univajetta, alkaa lentää sammakoita suusta ja tulla ärsyyntyneisyyttä.

Partisen mukaan univaje yhdistettynä nestetasapainoon horjumiseen eli riittämättömään juomiseen saattaa olla varsinkin ikääntyneille vaarallinen yhdistelmä. Silloin keho kuivuu, eikä pääse univajeen takia palautumaan.

– Univajeessa aivot eivät saa energiaa ja kuona-aineet eivät poistu kehosta. Nestevajeessa suolatasapaino häiriintyy ja se häiritsee myös aivojen toimintaa. Näiden kahden yhdistelmää ei olla tutkimuksella todennettu, mutta pelkkä kuivuminen itsessään on vaarallista etenkin iäkkäille, samoin kuin pitkään jatkunut univaje, Partinen sanoo.

Keskiviikkona rikottiin perättäisten hellepäivien ennätys. Kouvolassa mitattiin 27. hellepäivä peräkkäin. Kouvolassa helleraja ylittyy Ylen meteorologin mukaan ainakin sunnuntaihin asti. Kuvassa hellepäivän viettäjiä Helsingin Marjaniemen uimarannalla keskiviikkona 14. heinäkuuta. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Professori Pesonen sanoo, että pienikin univaje estää elimistön täydellistä palautumista. Toisaalta esimerkiksi kesälomalla voi nukkua myös päiväunia, eikä ainoastaan yöunen määrä ratkaise.

Hänen mukaansa univajetta ei kannata kuitenkaan stressata, sillä elimistö yrittää automaattisesti korjata vajetta.

– Jos vajetta kertyy, ihminen nukkuu pidempään tai syvempään sen jälkeen. Unta ei voi pakottaa, vaan elimistö huolehtii siitä, että tulee palauttavaa unta tilalle. Turha stressi unesta vain pahentaa unta.

Pienikin tuulen vire tai tuuletus helpottaa elimistön lämmönsäätelyä, Pesonen huomauttaa. Tukalin yhdistelmä on kuuma ja kostea ilma.

Myös esimerkiksi viileälle suihkulla, liikunnan ja mausteisten ruokien välttäminen sekä makuuhuoneen viileänä pitäminen voivat auttaa parempaan uneen.

Miten nukumme tulevaisuudessa, jos kesät lämpenevät?

Ilmastonmuutoksen ja yhä lämpimämpien kesien vuoksi unen saanti tulee nousemaan merkittäväksi kysymykseksi tulevaisuudessa, sanoo professori Anu-Katriina Pesonen. Tutkimusten mukaan jos päivät kuumenevat, kuten Kanadassa ja Kaliforniassa on lähiaikoina nähty, ihmisten vuorokausirytmi siirtyy myöhemmäksi, Pesonen kertoo.

– Silloin päivällä toimiminen alkaa käydä vaikeaksi ja työnteko siirtyy iltaa kohti ja vuorokausirytmi voi siirtyä.

Tällöin vuorokausirytmi siirtyisi sellaiseen aikaan jossa valoa on vähemmän. Se muuttaisi Pesosen mukaan arkea hyvinkin paljon sillä luonnonvalo päivisin auttaa meitä nukahtamaan iltaisin ja säätelee melatoniinin erityksen ajoittumista.

Unen muutokset ja ongelmat taas heijastuvat kokonaisvaltaiseen terveyteen, esimerkiksi diabetekseen ja mielenterveyteen, Pesonen sanoo.

– Unella on merkittävä kansanterveydellinen vaikutus, Pesonen summaa.

Miten sinä saat unta helteillä? Jaa vinkkisi! Voit keskustella aiheesta alla.

Lue seuraavaksi:

Helle paahtaa – näin sinä, ihosi, lapsesi, lemmikkisi ja kotisi selviätte kuumuudesta helpommin

Univaje ei olekaan pahentunut – suomalaisten aikuisten unta seurattiin yli 30 vuotta, uni lyheni vain vähän