1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. poronhoito

Vasanmerkitykset kokoavat sukupolvet yhteen – tutustu videolla Sallivaaran paliskunnan viime öisiin vasanmerkityksiin

Vasanmerkitys on vanha ja edelleen vahva perinne, jolloin keväällä syntyneet poronvasat merkataan omistajansa korvamerkkiin. Poronhoitaja Elli-Saara Äärelälle vasanmerkitykset on kesän kohokohta, jossa sukulaiset ja paliskunnan yhteisö pääsevät tapaamaan toisiaan.

Porojen vasanmerkitys on käynnissä
Porojen vasanmerkitys on käynnissä

Öisen rankkasateen ja painostavan ukkosilman jälkeen Inarin Hirvassalmen poroerotusaidalla muta roiskuu ja vauhtia piisaa. Vielä on jäljellä muutama kymmen poronvasaa merkattavana. Keväällä syntyneet vasat juoksevat roukuen emiensä, eli vaatimien perässä poroaidan sisäpuolella. Vasanmerkitys tapahtuu läpi yön, jolloin on viileämpää ja näin myös pienille vasoille suotuisampaa.

Inarilaiselle Elli-Saara Äärelälle vasanmerkkuu on tärkeä kesätapahtuma.

– Jokaisesta perheestä tulee kaikki paikan päälle tänne. Se on suuri tapahtuma kaikille perheille ja poronomistajille. Täällä on kaikki vauvasta vaariin; lapset ovat pienestä pitäen täällä matkassa. Se on tullut verenperimästä, että lapset ovat täällä työhommissa aina, ottavat vasoja kiinni ja osallistuvat. Tämä on perinne, kertoo Äärelä.

Pohjoisen viileät yöt ovat otollinen aika porovasojen merkkaukselle. Kuva: Sara Wesslin / Yle
Elli-Saara Äärelä kiipeämässä kirnusta eli poroaidasta toiseen. Kuva: Sara Wesslin / Yle

Poronhoito ei lue kalenteria: vasanmerkkaus tapahtuu vasojen ehdoilla

Vasanmerkkaus on hidasta työtä. Aluksi porot on koottava yhteen. Kun porot ovat kirnussa, eli pienessä aidassa, vasojen kaulaan laitetaan numerolaput. Tämän jälkeen vasat emoineen päästetään isompaan aitaan, jossa emä tunnistetaan korvamerkin perusteella. Sitten seurataan, mikä vasa seuraa tätä emää. Vasa taas tunnistetaan kaulaan laitetusta numerolapusta.

Vasanmerkkauksissa vasan kaulan ympärille kiinnitetään numerolappu, josta myhöemmin tunnistetaan, mihin merkkiin vasa kuuluu. Kuva: Sara Wesslin / Yle

Myöhemmin vasan korvaan ikäänkuin kopioidaan emän korvamerkki. Korvamerkin laittaminen ei satuta poroa ja koko vasanmerkkaus tapahtuu säiden ja porojen ehdoilla. Äärelä kertookin, että porotyössä ei voida katsoa kalenteria ja kelloa. Myös tämän vuoden merkkausajankohtaan vaikuttivat paljon sääolosuhteet.

– Kun on ollut kauhean kuumaa ja kuivaa, niin ei ole niin helppo saada poroja kokoon. Ja kun on sääsket ja räkkä, niin se vaikuttaa poron palkimiseen, että miten ne kokoontuu. Eihän sitä voi kalenteriin kirjoittaa, että meillä on sinä päivänä erotukset, täällä ollaan vielä säiden armoilla aika pitkälti, kertoo Äärelä.

Poronhoitoon osallistuvat kaikki lapsista vanhuksiin. Kuva: Sara Wesslin / Yle

Sallivaaran paliskunnalla on ollut vuoden tauko merkkauksissa. Viime vuoden hankalat sääolosuhteet laittoivat porot niin koville, että vasanmerkkaus jouduttiin viime kesänä perumaan. Myös koronapandemia vaikutti poronhoitajien kokoontumisiin.

Tämän vuoden merkkauksiin kokoontuminen on ollut erityisen tärkeää.

– Kauhean mukavaa kun ihmisillä on hyvät fiilikset ja kaikki ovat kokoontuneet tänne. Täällä on semmonen yhteistyö ja yhteenkuuluvuuden tunne. Tietenkin kun vasoja merkitään ja näkee ne porot, se on sellainen kulttuuri, se on siellä sydämessä ja sinne pitää päästä, pohtii Äärelä.