1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. etätyö

Lähes miljoona työläistä palaa syksyllä konttorille ja nyt sovitaan uusista etätyön ehdoista – jopa tiskaaminen työajalla voidaan kieltää

Etätyö jää osaksi työarkea myös koronan jälkeen. Monessa työpaikassa työntekijät työskentelevät työpaikalla 2–3 päivää viikossa. Mutta työnantajalla on oikeus kutsua työntekijät kokoaikaisesti konttorille.

Taavi Saarelainen vetää viisihenkistä koodaritiimiä lukkotehtaalla. Ryhmä päätti työn luonteen vuoksi työskennellä suurimmaksi osaksi Joensuun toimistolla. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Jopa miljoona suomalaista on syys-lokakuussa palaamassa lähes puolentoista vuoden etätyön jälkeen konttorille ainakin osittain.

Työpaikoilla suunnitellaan ja keskustellaan parhaillaan siitä, miten paluu toteutuu ja missä mittakaavassa etätöitä voidaan jatkaa, jos voidaan.

Luvassa on ääripäitä ja hybridimallia eli osittaista etätyötä, mutta entiseen ei Suomen työelämä palaa.

Joensuulaisessa lukkoyhtiö Abloy Oy:ssä työskentelyä jatketaan koronatilanteen niin salliessa syyskuussa nykyistä enemmän toimistolla. Abloy työllistää Suomessa 770 ihmistä.

– Meillä on suositus, että jokainen tekee etätyöskentelyn lisäksi työpäiviä toimistolla. Määrä voi olla esimerkiksi kaksi tai kolme päivää viikossa, toteaa Abloy Oy:n henkilöstöjohtaja Petri Lempiäinen.

Abloy ei ole ainoa, sillä monilla muillakin työpaikoilla on tavoitteena palata konttorille syksyllä. Töihin ei palata kertarytinällä vaan portaittain, eikä enää kokoaikaisesti kuten ennen koronaa.

Yle kysyi etätyön jatkosuunnitelmista viideltä yksityisen ja julkisen puolen työpaikalta eri puolilta Suomea.

– Laaja etätyömahdollisuus säilyy jatkossakin, mutta pelkästään etänä ei töitä tehdä, kertoo Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus, Palkeiden henkilöstöjohtaja Henrietta Aarnikoivu.

Toki yrityksissä seurataan deltavarianttia ja koronatilanteen kehittymistä sekä noudatetaan valtakunnallisia suosituksia.

– Meillä on ryhmä, joka seuraa koronatilannetta ja reagoimme sen mukaan etätyölinjauksiin, Aarnikoivu kertoo.

Työnantajalla on määräysvalta, mutta etätyöstä sovitaan jopa yksilöllisesti henkilökunnan kanssa

Osa työpaikoista on jo alueen koronatilanteesta riippuen kutsunut tai kutsuu työntekijänsä sataprosenttisesti konttorille. Työnantajalla on lakiin perustuva oikeus määrätä, missä työtä tehdään.

Moni yritys ja julkinen työpaikka määrittelee tulevaa työarkea yhteistyössä henkilökunnan kanssa.

Esimerkiksi Abloylla etätyöstä neuvotellaan jokaisen työntekijän kanssa henkilökohtaisesti työrooliin tai henkilökohtaiseen tilanteeseen perustuen erittäin joustavasti.

– Ihmiset voivat elämäntilanteesta, työn sisällöistä tai muista hyvistä perusteluista muokata työnsä rytmitystä aika vapaasti, kertoo Petri Lempiäinen Abloylta.

Abloylla etätyöskentely kaksinkertaistuu verrattuna koronaa edeltävään aikaan. Lähes kaikki yrityksen yli 300 asiantuntijaa työskentelevät jatkossa keskimäärin 2–3 päivää toimistolla ja loput etänä yleensä kotona.

Mutta poikkeuksiakin löytyy. Lukkotehtaan viisihenkinen koodaritiimi päätti työskennellä työn luonteen vuoksi pääasiassa toimistolla. Vain opiskelu ja muu omaa rauhaa vaativa tekeminen hoituu etänä.

– Meille annettiin ihan vapaat kädet päättää, että miten itse ja tiimi tekee käytännössä töitä. Yksilöitähän tässä kuitenkin kaikki ollaan ja jokaisella on ne henkilökohtaiset ajatukset ja tarpeet ollakin siellä etätöissä tai paikan päällä, kertoo tiiminvetäjä Taavi Saarelainen.

Työnteon yksityiskohdista sopiminen yrityskohtaisesti on työpaikoilla tapahtuvaa paikallista sopimista. Etätyöstä ei ole ainakaan toistaiseksi olemassa lakia tai työmarkkinapoliittisia sopimuksia.

Etätyön määrä kaksinkertaistuu Abloylla koronaa edeltävään aikaan verrattuna, kertoo henkilöstöjohtaja Petri Lempiäinen. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Jopa kotityöt voidaan kirjata etätyösopimukseen

Aiheen tiimoilta riittää varmasti sopimista, sillä lisääntynyt etätyö voi tuntua joistakin työnantajista kontrollin menetykseltä.

15 000 jäsentä edustavan toimihenkilöliitto Erto ry:n puheenjohtaja Juri Aaltonen muistuttaa, että kaikki työ ja työsuhteet perustuvat molemminpuoliseen luottamukseen.

– Jos ei voi luottaa henkilökuntaan, niin organisaatiossa on vakavampia ongelmia kuin etätyön järjestelyt, toteaa Juri Aaltonen.

Aaltosen mielestä lainsäädäntöön olisi syytä kirjata subjektiivinen oikeus osittaiseen etätyöhön, jos työn luonne sen mahdollistaa. Mutta yksityiskohdat eivät kuulu lainsäädäntöön eli esimerkiksi työajan järjestelyistä on sovittava paikallisesti.

Etätyön lisääntyessä on tärkeä erotella, mikä on työaikaa ja mikä on vapaa-aikaa.

– Etätyösopimukseen voi kirjata asioita ihan tarkasti tarvittaessa. Kotityöt eivät ole työaikaa ja silloin esimerkiksi tiskaaminen on kielletty työajalla. Vastaavasti etätyö ei tarkoita, että on tavoitettavissa kellon ympäri.

Aaltonen arvioi, että etätyö voi olla työnantajille mahdollisuus erottautua kilpailussa työntekijöistä.

– Uskon, että työpaikoilla nähdään tämä työn toteuttamisen murros ja ettei entiseen ole enää paluuta. Työnantajat, jotka eivät tätä hahmota tulevat häviämään kilpailun työvoimasta, toimihenkilöliiton puheenjohtaja Aaltonen.

"Ketään ei pakoteta etätyöhön"

Kelalla etätyöasiaa on pohdittu jo kevättalvesta lähtien. Noin 8 000 työntekijästä arviolta noin 6 000 voi tehdä halutessaan töitä etänä. Johtaja Nina Nissilän koronan jälkeiseen aikaan sopivaa etätyöpolitiikkaa on laadittu yhdessä koko henkilöstön kanssa.

Uusi etätyöpolitiikka laadittiin Kelalla yhteistoimintaneuvottelumenettelyin yhdessä henkilöstön kanssa.

Myös Kelalla etätyöhön on tulossa joustoa ja sitä voi tehdä runsaasti.

– Sovimme karkean tason raamit, joiden puitteissa työntekijä ja esimies sopivat yksityiskohdista keskenään. Meillä ei esimerkiksi ole mitään kiinteää talotasoisesti sovittua etätyöpäivien lukumäärää.

Etätyön yksityiskohdat kirjataan sopimukseen.

– Ketään ei pakoteta etätöihin, eikä etätyösopimuksia tehdä vastentahtoisesti. Panostamme myös hyviin työtiloihin.

Kelalla uusi arki alkaa näillä näkymin lokakuussa, jolloin myös rokotuskattavuus on todennäköisesti korkea.

– Positiivinen puoli on, että etätyö helpottaa työelämän ja yksityiselämän yhteensovittamista, Nissilä toteaa.

Yle kysyi etäyöhön liittyvistä suunnitelmista Abloy Oy:ltä, Stora Ensolta, Palkeilta, Joensuun kaupungilta, Metso Outotecilta ja Kelalta sekä Elinkeinoelämän Keskusliitolta, Ertolta ja KT Kuntatyönajantajilta.

Aiheesta voi keskustella 17.7. klo 23:een saakka.

Lue lisää:

Tuore tutkimus: Yli puolet haikailee etätöiden jatkamisesta koronapandemian jälkeen

Enemmistö haluaa jatkaa tehden etätyötä – joukkoon kuuluu opiskelijoitakin kuten Anniina Lehmus, joka oppi etäaikana kaksi arvokasta taitoa

Vuosi etätöissä mullisti elämän: pomoja katosi, mutta sitten osa oppi, että työntekijöitä ei tarvitse aina vahtia kello kädessä

Pääsisipä jo konttorin kahvikoneelle – Ylen kysely: Suurin osa haluaa palata etätöistä työpaikoille, mutta etätyöt ovat tulleet jäädäkseen