1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. veden lämpötila

Saimaa on lämpimin sataan vuoteen, Perämeren vedenlämpö 7 astetta yli normaalin – uimarit nauttivat, mutta luonnolle kuumuudesta on lähinnä haittaa

Pitkään jatkunut lämmin sää on lämmittänyt vesistöt ennätyksellisen lämpimiksi. Jopa Perämerelllä on tehty ennätyksellisen paljon laajoja sinilevähavaintoja. Helle on lämmittänyt jopa suurten järvien vedet ennätyslämpimiksi.

Ennätyslämpimät vedet ilahduttavat uimareita: Smedsin perhe nautti vesileikeistä Kemin Mansikkanokalla
Ennätyslämpimät vedet ilahduttavat uimareita: Smedsin perhe nautti vesileikeistä Kemin Mansikkanokalla

Hellekesä on lämmittänyt Suomen vesistöt ennätyksellisen lämpimiksi.

Perämerellä on heinäkuussa mitattu jopa seitsemän astetta keskimääräistä korkeampia pintavesien lämpötiloja vuosien 1990–2019 keskiarvoihin verrattuna. Saimaan vedenlämpö nousi tänään ennätyksellisen korkeisiin lukemiin sataan vuoteen: 26,2 astetta.

Suomen ympäristökeskuksen hydrologin Merja Pulkkasen mukaan hellelämpötiloja on mitattu Suomen pienemmillä järvillä jo aikaisemmin tänä kesänä. Nyt poikkeuksellista on, että veden lämpötila on noussut hellelukemiin myös isoilla järvillä.

Alvar (takana), Edvin (oik.) ja Pekka Smeds leikkivät Kemin Mansikkanokan uimarannalla. Kemissä meriveden lämpötila rannikolla on noin 21 astetta. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Lämpimästä ja tyynestä säästä johtuen Perämeren rannikolla on tehty havaintoja myös poikkeuksellisen runsaista sinileväkukinnoista. Sinilevähavainnot ovat tyypillisiä Itämeren alueella, mutta Perämerellä niitä ei ole tässä mittakaavassa aikaisemmin nähty.

Sinilevän runsastuminen oli sääolosuhteiden vuoksi odotettavissa, mutta Perämerellä tehtyjen havaintojen määrä yllätti silti Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen sinileväasiantuntijan Henri Sikalan.

– Aikaisemmin näin laajoja sinileväesiintymiä on havaittu paikallisesti erityisen lämpiminä kesinä. Nykyiset esiintymät ovat laajuudessaan harvinaisia ja voidaan puhua täysin poikkeuksellisesta tilanteesta.

Pohjoisimmat runsaat sinilevähavainnot on tehty Iin Pirttiperällä Kuivaniemen rannikkoalueella.

Saimaan vesi nousi ennätyslukemiin

Saimaan Lauritsalassa mitattiin koko paikan 100-vuotisen mittaushistorian korkein veden lämpötila tänään keskiviikkona. Mittarilukema 26,2 astetta on peräti 1,2 astetta korkeampi kuin aikaisempi vuoden 2014 lämpöennätys 25 astetta.

Myös Kallavedellä ollaan lähellä ennätyslukemia, kun veden lämpötilaksi mitattiin keskiviikkoaamuna 25,3 astetta. Ennätysvuonna 1972 vesi oli 25,4-asteista.

Myös merellä olevilla mittausasemilla on tehty ennätyksiä.

Sisältöä ei voida näyttää

Ylen palveluissa voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkista evästeasetuksesi, jos haluat säätää sisältöjen näkymistä Ylen palveluissa. Tarkistamalla evästeasetuksesi voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Lapin ely-keskuksen ylitarkastaja Jarmo Huhtalan mukaan lämpenevät sisävedet saattavat aiheuttaa kesän edetessä kalakuolemia, kun varsinkin matalat, tummavetiset ja rehevöityneet järvet lämpenevät.

Lapin virtavesistä hän on huolissaan varsinkin Simojoen tilanteesta, jonka lohikanta on juuri saatu elpymään.

Vesien lämpeneminen vaikeuttaa varsinkin lohikalojen elämää.

Huhtalan mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttama vesien lämpenemiskehitys on Suomessa huolestuttava.

– Varsinkin täällä Lapissa, jossa ollaan ylpeitä lohikaloista ja siiasta, jotka kärsivät lämpenevistä vesistöistä. Syytä on huolestua, vaikka joidenkin mielestä lämpimät ilmat ovat tervetulleita.

Pintavesien voimakas lämpökerrostuma voi aiheuttaa kalakuolemia myös syksyllä järvissä, kun pintavedet ja mahdollisesti hapettomat pohjavedet sekoittuvat.

Lue lisää:

Palaako lohen kalastus Tenolla ennalleen enää koskaan? Listasimme pohjoisen lohen viisi elämän ja kuoleman kysymystä

Lue lisää: Kymijoen Langinkoski on jo kuudes vesistö, jossa keskeytetään kalastuslupien myynti – syynä lämmenneiden vesistöjen aiheuttama uhka lohikaloille

Pohjoisessa metsätalous kuormittaa

Perämeri on Itämeren alueista vähiten rehevöitynyt. Sen ulapalla ei ole vielä sinilevää havaittu.

Perämeren ulappa onkin Suomen ainoa merialue, jonka tilan voi luokitella hyväksi. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttilan mukaan Perämeren ulapan ravinnesuhde tekee ulapan sinilevähavainnot käytännössä mahdottomiksi.

Rannikolla tilanne on toinen.

Rannikkoalueella harjoitetaan paljon maa- ja metsätaloutta, joista suurin osa Itämeren rannikkoalueen ihmisperäisestä fosforikuormasta on peräisin. Metsätalouden kuormitus on Perämerellä merkittävää.

– On arvioitu, että jopa 90 prosenttia koko Suomen metsätalouden tuottamasta fosforikuormasta tulee Perämereen, Knuuttila sanoo.

Ravinnekuormitus ja lämpö yhdessä mahdollistavat nykyiset sinileväkukinnat.

Lämpö lisää myös rihmalevien ja päällyslevien kasvua, jotka puolestaan vievät tilaa muilta lajeilta ja peittävät niitä alleen. Toisaalta Perämeri on tavanomaisemmissa olosuhteissa liian viileä paikka joidenkin lajien, esimerkiksi näkinpartaisten lisääntymiselle.

– Tänä vuonna voisi olettaa, että kaikki näkinpartaiset pystyvät tuottamaan sukusoluja. Normaalisti Perämeren vesi on liian viileää niiden lisääntymiselinten kypsymiselle, Metsähallituksen meribiologi Essi Keskinen kertoo.

Sinilevän esiintyminen Perämeren ulapalla on käytännössä mahdotonta veden ravinnesuhteen ansiosta. Kuva: Laura Valta / Yle

Vesiensuojelussa parannettavaa

Nykyisten ilmastomallien mukaan Itämeren veden lämpötila nousee 2–4 astetta vuosisadan loppuun mennessä.

Ennuste on sitä suurempi, mitä pohjoisemmaksi mennään eli Perämeren veden lämpötila saattaa vuosisadan loppuun mennessä nousta jopa neljällä asteella.

Sisävesissä veden lämpötilan on ennustettu nousevan ilmastonmuutoksen seurauksena 1–2 asteella vuoteen 2050 mennessä.

Syken hydrologin Merja Pulkkasen mukaan vaikutukset tulevat olemaan merkittäviä, vaikka kaikkia seurauksia ei vielä tiedetä.

Itämeren parissa uransa tehneen Seppo Knuuttilan mukaan tänä vuonna mitattu mittaushistorian lämpimin kesäkuu ja Etelä-Suomen lumeton talvi 2019–2020 ovat kurkistusikkunoita tulevaisuuteen.

– Erityisen huolestuttavaa talvella 2019–2020 oli se, että Etelä-Suomen täysin lumettoman talven kolmen kuukauden fosforikuorma oli suurempi kuin aiemman ennätysvuoden 12 kuukauden yhteenlaskettu kuormitus, Knuuttila sanoo.

Mitä suurempi vesimassan lämpömäärä on loppukesästä, sitä myöhemmäksi jäätyminen siirtyy. Itämeren koko jääpeitteen on ennustettu puolittuvan ja jääpeitteisen kauden lyhenevän kahdella kuukaudella vuosisadan loppuun mennessä.

Ratkaisuja vesistöjen tulevaisuudesta tehdään myös valuma-alueilla. Seppo Knuuttilan mukaan toimenpiteiden pitäisi olla nykyistä tehokkaampia suurimpien kuormituslähteiden kohdalla.

– Maatalouden osalta niitä on näköpiirissä, mutta metsätalouden osalta ei ole vielä paljoa tutkittu, Knuuttila sanoo.

Hydrologi Merja Pulkkanen uskoo, että pienilläkin vesiensuojelutoimenpiteillä on vaikutusta.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 16.7. kello 23 saakka.