1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmastopolitiikka

Näin EU:n ilmastopaketti näkyy suomalaisten arjessa – kokosimme viisi elämänalaa, joihin toimet vaikuttavat eniten

EU:n esittämien ehdotusten tavoitteena on saada unioni hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Suomi on asettanut omaksi aikarajakseen vuoden 2035. Lue, millaisia vaikutuksia ilmastopaketilla on toteutuessaan suomalaisten arkeen.

Hellepäivän viettoa keskiviikkona Helsingissä Marjaniemen uimarannalla. Kuvituskuva Kuva: Tiina Jutila / Yle

EU:n keskiviikkona esittelemät ehdotukset unionin ilmastopäästöjen vähentämiseksi koskevat laajasti eri sektoreita. Mukana ovat teollisuuden päästöt, liikenne, asuminen, maatalous, uusiutuva energia, energiatehokkuus sekä metsien käyttö hiilinielujen ja biomassan kannalta.

Myös tie- ja meriliikenne ovat mukana, sekä hiilinielujen maakohtaiset tavoitteet. Keskiviikkona paketista käsiteltiin osa. Kokosimme tähän ilmastopaketin vaikutuksia kuluttajien kannalta.

Autoilu

Bensa- ja dieselautoilu kallistuvat, kun liikkujia ohjataan vähäpäästöisempiin kulkuneuvoihin.

Henkilö- ja pakettiautojen päästörajoja kiristetään. Bensan hinta voi nousta, kun bensanjakelijat eli huoltoasemat joutuvat maksamaan päästöoikeuksistaan.

Autojen päästörajoihin on luvassa muutoksia. EU komissio esittää, että kaikkien rekisteröitävien uusien autojen on vuodesta 2035 alkaen oltava päästöttömiä. Tämä tarkoittaisi sitä, että käytännössä uusien polttomoottoriautojen myynti loppuisi EU:ssa vuonna 2035.

Jos on esimerkiksi sähköpolttoaineita, niin se ei tarkoita sitä, etteikö polttomoottoriautoja voisi käyttää. Mutta uusista autoista ei saa vuoden 2035 jälkeen tulla päästöjä.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan autoilun kustannuksissa ei hyvässä tapauksessa tapahdu olennaista muutosta. Se, miten paketti näkyy tavallisen ihmisen elämässä, riippuu muun muassa siitä, miten liikenteen kustannukset kehittyvät ja kuinka nopeasti päästötön liikenne tulee.

Puhtaisiin käyttövoimiin siirtyminen tapahtuu vaiheittain eli sitä mukaa, kun ihmiset ostavat autoja. EU-maille tulee tiukempia vaatimuksia sähköautojen latausverkoston ja muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkon rakentamiseen. Suomessa sähköautojen latausverkkoa on laajennettu tänä vuonna runsaasti eri puolilla maata.

Suomalaiset rekisteröivät maaliskuussa liki 3 000 täyssähkö- ja hybridiautoa. Tämä on lähes 70 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020 samaan aikaan. Henkilöautoista noin kahdeksan prosenttia oli täyssähköautoja ja 20 prosenttia ladattavia hybridejä. Kuvituskuva. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Asuminen ja lämmitys

Asuntojen lämmittäminen fossiilisella energialla kallistuu, kun rakennukset liitetään ehdotuksen mukaan päästökauppaan. Päästöoikeuksien hinnannousu lisää fossiilisten energianlähteiden hintojen nousupainetta.

Energiayhtiöt joutuvat jatkossa ostamaan päästöoikeuksia sitä enemmän, mitä enemmän ne käyttävät fossiilisia polttoaineita, eli kivihiiltä, maakaasua, turvetta ja öljyä. Näitä käytetään paljon erityisesti Helsingissä.

Esimerkiksi Helsingissä kiinteistöjen lämmityksessä käytetään yhä paljon fossiilista energiaa. Uusi ilmastopaketti uudistaa lämmityksen päästökauppaa. Kuvituskuva Kuva: Silja Viitala / Yle

Lämmityskulut noussevat esimerkiksi öljylämmitteisissä rakennuksissa. Odotus on, että jatkossa lämmitys hiilineutraaleilla energialähteillä tulisi olemaan samanhintaista tai edullisempaa kuin fossiilisilla lähteillä.

Kulutustavarat

Joidenkin kulutustavaroiden hinnat kallistuvat. Tähän vaikuttaa muun muassa se, onko tuotteen valmistuksessa tai sen materiaalien prosessoinnissa käytetty uusiutuvaa energiaa vai ei.

Uusilta tuotteilta vaaditaan lisää energiatehokkuutta. Energian verotuksen nousu saattaa siirtyä raaka-aineiden ja tuotteiden hintoihin.

Meriliikenne otetaan mukaan päästökauppaan. Se tarkoittaa, että Suomelle elintärkeä rahtiliikenne kallistuu.

Koska tavoitteiden kiristäminen nostaa kustannuksia, EU:n ulkorajoilla otettaisiin käyttöön hiilimaksut vuodesta 2026 alkaen suojaksi halpatuonnilta ja tietyiltä runsaspäästöisiltä tuotteilta.

Niitä peritään yrityksiltä, jotka tuovat EU-alueelle viiden eri alan tuotteita: sementin, lannoitteiden, raudan ja teräksen, alumiinin sekä sähkön tuottajilta.

Hiilitullien maksajiksi joutuvat esimerkiksi Kiinasta ja Venäjästä tuovat yritykset. Venäjän tuontisähkö on tärkeää Suomelle. Koska sitä tuotetaan valtaosin fossiilisilla polttoaineilla, Venäjältä tuleva sähkö todennäköisesti kallistuu.

Hiilitulleja kerätän jatkossa tietyiltä runsaspäästöisiltä tuotteilta. Tämä voi nostaa tuotteiden kuluttajahintoja. Kuvituskuva Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Tukea pienituloisille

Kuluttajahintojen nousu osuu erityisesti pienituloisiin. Heidän tilanteensa helpottamiseksi komissio esittää erillistä tukirahastoa, jonka on tarkoitus auttaa kotitalouksia lisäkustannusten kattamisessa.

Vuosina 2025–2032 tästä "sosiaalisesta ilmastorahastosta" jaettaisiin rahaa yli 72 miljardia euroa kotitalouksille, matkustajille ja mikroyrityksille, tuettaisiin investointeja rakennusten energiatehokkuuteen sekä rahoitettaisiin nolla- ja vähäpäästöisen liikenteen käyttöä.

Sosiaalisen ilmastorahaston kautta voitaisiin tukea vähävaraisia esimerkiksi lämmitysjärjestelmien uusimisessa.

Rahasto on toistaiseksi ehdotuksen asteella, eikä sitä ole EU:n jäsenmaissa vielä hyväksytty.

Työpaikat

Uudet teknologiat voivat vähentää tarvittavan työvoiman määrää, mutta toisaalta muutos tuo myös uusia työpaikkoja teollisuuteen.

Meriliikenteen mukaantulo päästökauppaan lisää rahtiliikenteen kustannuksia. Kuvituskuva Kuva: Petteri Bülow / Yle

Toisaalta komissio laskee, että uusia työpaikkoja syntyy uudistusten ansiosta esimerkiksi rakennusalalle ja teollisuuteen jo tällä vuosikymmenellä miljoona.

Uudistus voi tuoda lisää työpaikkoja, kun rakennuskantaa uusitaan. Esimerkiksi Espanjassa lasketaan, että vihreä rakentaminen (siirryt toiseen palveluun) voi synnyttää satojatuhansia uusia työpaikkoja.

Milloin tämä kaikki toteutuu?

Keskiviikon julkistuksen jälkeen EU komission ehdotukset siirtyvät Euroopan unionin neuvoston ja EU-parlamentin käsittelyyn. Suuri osa paketissa esitettävistä muutoksista vaativat molempien hyväksynnän.

Kokonaisuudessaan neuvottelujen arvioidaan kestävän parin vuoden ajan.

Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Miksi päästövähennyksiä tarvitaan?

Päästöjä vähentämällä pyritään hillitsemään maapallon lämpenemistä. Jotta maapallon lämpeneminen voitaisiin rajoittaa 1,5 asteeseen, on hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä keskeistä.

Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että kaikki syntyvät hiilidioksidipäästöt olisi kyettävä sitomaan ilmakehästä takaisin luontoon. Tämänhetkisellä päästöjen tasollä takaisinsitominen ei ole mahdollista, sen vuoksi päästöjä on vähennettävä merkittävästi.

Ilmaston lämpeneminen näkyy ääriolosuhteiden yleistymisenä Euroopassa ja koko maailmassa. Maapallon lämpenemisen seurauksia ovat merenpinnan tason nousu, valtamerien happaneminen ja luontokato.

Täydennetty 15.7. klo 10:05: Lisätty tieto, että paketti menee seuraavaksi myös EU-parlamentin käsittelyyn.

Lue myös:

Analyysi: EU:n ilmastopaketista pitäisi nyt löytää kansallinen yksituumaisuus, mutta keskiviikon ministeri-info paljasti edessä olevan kivisen tien

Hiilinielut, talvimerenkulun kustannukset ja uusi rahasto hiertävät Suomea ilmastopaketissa, mutta paketti vauhdittaa kansallisia tavoitteita – näin ministerit kommentoivat

Täältä löydät ilmastopaketin sisällön sekä eri tahojen reaktiot