1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Dj:t ja tuottajat

Luvattomat teknobileet valvottavat helsinkiläisiä kesäyössä – nyt ulkoilmajuhlien järjestäjät kertovat intohimostaan ja siitä, miksi kemut jatkuvat

Yön yli jatkuvat epäviralliset ulkoilmakemut ovat nousseet korona-aikana Helsingin suosituimpien illanviettotapojen kärkeen. Niitä on syytetty äänisaasteesta ja roskaamisesta.

Teknobileet taivasalla
Teknobileet taivasalla
DJ Kasumisu eli Jannica Tapanainen soitti levyjä Hernesaaressa perjantaina. Kuva: Jukka Lehto / Yle

DJ Kasumisu alias Jannica Tapanainen soittaa Hernesaaren rujossa miljöössä teknoa pikkuhiljaa kasvavalle yleisölle. Kello on perjantaina hieman yhdentoista jälkeen illalla ja ihmiset tanssivat, juttelevat ja juovat.

Contti Barille saapunut väki on niin vaihtelevaa iältään, tyyliltään ja käytökseltään, että konemusiikin tahtiin hytkymisen lisäksi yhdistäviä tekijöitä ei juuri ole.

Contti Barin bileet eivät ole varsinaisesti open air -tapahtuma vaan baarin kanssa järjestetyt viralliset kemut.

Hernesaaressa tanssittiin alkuillasta lähtien. Kuva: Jukka Lehto / Yle

Virkavalta keskeytti edellisenä viikonloppuna useita luonnonhelmassa järjestettyjä epävirallisia tansseja, mikä on saanut bilejärjestäjät kokeilemaan uusia yhteistyökumppaneita ja asutuksesta syrjäisempiä sijainteja, kuten Hernesaarta.

– Ulkoilmabileet on mahdollista järjestää myös vastuullisesti, vuodesta 2014 levyjä pyöritellyt Tapanainen sanoo.

Tapanainen on soittanut klubi- ja ulkoilmatapahtumissa kauan, mutta näkee suosion räjähtäneen viime vuosina.

Erityisesti korona-ajan kesinä nuorten yöt ovat kuluneet kantakaupungin liepeillä ulkoilmabileissä, missä pumpataan konemusiikkia reippaasti auringonnousun yli.

Tästä on seurannut varmasti paljon uusia tuttavuuksia, iloa sekä unohtumattomia kesäöitä. Tämän lisäksi äänisaastetta ja tolkuttomasti roskaa muiden kaupunkilaisten harmiksi.

Keskustelu kaupunginosien Facebook-ryhmissä käy välillä vilkkaana. Kalasatamassa asukkaat valittavat Mustikkamaalta tulevasta melusta, joka valvottaa alkuyöhön asti. Musiikin takia yöunensa menettäneet arvailevat, mistä päin Helsinkiä jyly meren ylitse kulkee.

Helsingin Sanomat kertoi (siirryt toiseen palveluun) teknobileiden metelin ärsyttäneen lähialueiden asukkaita jo viime kesänä.

Toisaalta moni myös puolustaa ihmisten oikeutta viihtyä ja kuuluttaa sietokyvyn perään. Ehkä onkin hyvä kysyä itse bileitä järjestävältä henkilöltä, mistä viikonloppuöiden musisoinnissa on varsinaisesti kyse.

Simo Pukkinen, alias DJ Gary Grande tai DJ Simo Pukkinen tapahtumasta riippuen, on järjestänyt niin kutsuttuja open air -kemuja vuodesta 2016.

Simo Pukkinen järjestää ulkoilmajuhlia. Kuva: Veikko Eromäki / Yle

Pukkinen järjestää teknobileitä eri ystäväporukoiden kanssa. Kaksi viime kesää ovat olleet paljon nähneelle tiskijukalle kemujen järjestämisen kannalta poikkeuksellisia.

– Näistä on tullut De Facto -bileet Helsingissä. Ihmiset ajattelevat että aina on jossain open airit, ihan sama kuka järjestää, Pukkinen sanoo.

Tapanainen näkee open air -ilmiön myös välttämättömän hengenravinnon asiana.

– Ihmiset tarvitsee kulttuuria, ihan mielenterveydenkin kannalta. Jos rakastaa tanssia ja musiikkia, niin kävijöitä riittää ja tekijät tekee.

Bileiden kävijäkunta on kuitenkin hieman muuttunut aikaisemmasta. Kun ei ole muuta tarjolla, niin paikalle saapuu aikaisemman jotenkuten tiiviin teknoporukan sijasta kaikenlaista väkeä.

– Heillä ei välttämättä ole käyttäytymissäännöt niin hyvin selvillä, Pukkinen sanoo.

Hernesaaren Contti Bar sijaitsee tyhjällä tontilla vanhojen teollisuusrakennusten ympäröimänä. Kuva: Jukka Lehto / Yle

Teknobileet ovat Pukkisen mukaan tanssietiketin kannalta hieman individualistisempia kuin muut bileet. Ihmiset tanssivat yksinään ja keskittyvät musiikkiin. Bileiden suosion mentyä katosta läpi paikalle on tullut enemmän väkeä, joka ei välttämättä tajua antaa ihmisille omaa rauhaa.

Jannica Tapanaisella on omakohtaista kokemusta huonosta käytöksestä.

– Settini loputtua kolme poikaa tuli kehumaan tukkaani ja sen jälkeen ottivat perseestä kiinni. Tämä ahdisti minua paljon.

Tapanaisen mukaan tilanne tuli kuitenkin bileväen tietoon ja kolmikko saatiin lähtemään tapahtumasta. Järjestäjät myös tiedottivat seuraavan päivänä somessa, että ahdistelijat eivät ole tervetulleita tapahtumiin.

Häiriökäyttäytymisen lisäksi toinen ongelma on roskaaminen.

– Vastuulliset järjestäjät siivoavat itse roskansa. Mutta Helsingin kaupunki saisi kyllä lisätä roskisten määrää, Tapanainen sanoo.

Pukkisen mukaan on täysin oikein valittaa roskaamisesta bileiden yhteydessä. Ongelma ei kuitenkaan johdu pelkistä bileistä.

– Menee mustikkamaalle uimaan, niin on sata kertakäyttögrilliä ja kananluita siellä kallioilla, aika saastaista joka paikassa. Onko se tämä helle, kun huono puistokäyttäytyminen on eskaloitunut?

Meluhaitan suhteen Pukkinen kertoo järjestäjien yrittävän suunnata äänentoiston niin, että se kuuluisi tanssijoille kovaa ja muille ei juurikaan. Tapanainen komppaa: jos bileet järjestetään meren äärellä, olisi hyvä huolehtia, ettei ääni jymise suoraan lahden yli muiden korviin.

Vaikka ratkottavia ongelmia on monia, näkevät järjestäjät plussaa ulkona olemisessa.

– Ehkä koronaa miettien tämä on silti turvallisempi muoto kuin että oltaisiin yksityisasunnoissa 40 ihmisen kesken, Pukkinen mietiskelee.

Helsinkiläinen Hysein Muradli vietti iltaa Hernesaaressa ja näki ulkoilmakemujen eduiksi hyvän meiningin lisäksi suhteellisen koronaturvallisuuden. Kuva: Jukka Lehto / Yle

Bileet kestävät kymmenen tuntia

Bileiden järjestämisen Simo Pukkinen aloitti alun perin konemusiikin fiilistelyn kautta. Ystäväporukan DJ:t soittelivat toisilleen kunnes halusivat päästä esittämään musiikkia yleisölle, joten he alkoivat järjestää juhlia.

Belgiassa nuoruutensa viettänyt Pukkinen tutustui jo nuorena konemusiikkiin ja rave-kulttuuriin. Isä kuunteli Kraftwerkia ja Jean-Michel Jarrea, konemusiikki on ollut luonnostaan läsnä.

90 prosenttia touhusta on Pukkisen mukaan musiikin kuuntelemista ja hyvien biisien etsimistä. Loput on järkkäämistä.

– Vuokrataan äänentoisto ja joskus soittimet, vuokrataan generaattorit. Sitten seuraa helvetillinen roudaaminen, ajelua ympäri ämpäri ja bilemestoille pitää iskeä aikaisessa.

Ajoissa oleminen on avain. Parhaille paikoille pyrkiviä soittajaporukoita on joskus useita. Koska bileet tapahtuvat usein esimerkiksi Helsingin laitamilla olevissa saarissa, sähköt pitää järjestää itse generaattorin ja parin jerrykannun avulla.

Bileet kestävät yleensä noin kymmenen tuntia. Koko prosessi kestää kuitenkin huomattavasti pidempään: yleensä paikalle mennään kahdelta iltapäivälle, kasataan laitteet, aletaan soittaa illasta ja bileet päättyvät joskus aamukuuden jälkeen. Sitten kasataan kamat ja aletaan taas roudaamaan.

– Aamulla kasin aikoihin mäkkärin kautta himaan. Sitten vaan suihkuun, nukkumaan ja aamulla töihin. Muuta neuvoa ei tule, Pukkinen naurahtaa.

Esiintymissetin pitää myös olla mobiili. Jos bileet keskeytetään virkavallan toimesta, eli "tulee shutdown" kuten Pukkinen asian ilmaisee, kamppeet pitäisi saada purettua nopeasti ja siirrettyä uuteen paikkaan tai palauttaa vuokraajalle.

Helsinkiläinen Pyry Muuri kertoi konemusiikin olevan lähellä sydäntä: "Kannattaa tulla kunnolla kokeilemaan reivi-ilta ja heittäytyä." Kuva: Jukka Lehto / Yle

Koko touhu maksetaan omista taskuista. Pukkisen mukaan bileet maksavat "useita satoja" tai "vielä useampia satoja". Joskus kolehdin keräämällä saa puolet omista rahoistaan takaisin, mutta voitolle open air -kemuista ei pääse koskaan.

– Kyllä tähän saa kulumaan rahaa, ja me ei edes mennä isolla budjetilla.

Miksi Pukkinen käyttää satoja euroja vain päästäkseen roudaamaan, kasaamaan ja valvomaan päivän putkeen, olettaen siis, että kemuja ei keskeytetä?

– Onhan tämä helvetin hauskaa, ei sitä voi muuten perustella. Soitan musaa, kuuntelen kun frendit soittaa, heitän läppää frendien kanssa ja tutustun uusiin ihmisiin. Se on sosiaalinen kokemus kaikille, ei sinne pelkästään ryyppäämään mennä.

Jannica Tapanainen sanoo tanssijoiden hymyn oikeuttavan soittamiseen kuluvan ajan ja rahan. Pukkinen puhuu tunnelatauksesta.

– Kun näkee, että muilla on hauskaa, niin tuntuu, että on onnistunut jossain asiassa elämässään.

Jannica Tapanainen uskoo, että ulkoilmakemut ovat tulleet jäädäkseen Helsinkiin. Kuva: Jukka Lehto / Yle

Jannica Tapanainen uskoo, että open air -kulttuuri on tullut jäädäkseen. Yksi syy on se, että klubit ovat vähentyneet keskustasta niin paljon viime vuosikymmenten aikana, ettei kaikille tiskijukille löydy soittopaikkoja.

– Tämä ilmiö ei varmaan tule katoamaan niin kauan kuin on kulttuurin ystäviä. Vaikka laitettaisiin kaikki paikat säppiin, niin jostain löytyy tanhut.

Pukkinen veikkaa, että loppukesän aikana bileet tulevat vain kovenemaan. Koronan helpottaessa asiat tulevat palaamaan entisiin mittasuhteisiin.

– Tämä on Pandoran lipas, joka on nyt avattu. Porukka tulee olemaan kesän ajan ulkona, talven tullessa meteli loppuu. Helsingistä tulee haudanhiljainen ja kaikki ovat taas yksin.

Voit keskustella ulkoilmajuhlista tiistaihin kello 23 asti.

Juttua korjattu 19.7.2021 klo 14.58 Jannica Tapanainen on aloittanut keikkailun jo vuonna 2014, eikä 2016, kuten jutussa aikaisemmin luki.

Lue lisää:

Pandemia räjäytti roskaamisen pääkaupunkiseudulla – Helsinki yrittää hillitä miljoonakuluja

Helsingin Sompasaaressa on niin suosittu sauna, ettei lieveilmiöiltä vältytä: tänä vuonna tulivat vorot ja reviirivääntö teknoväen kanssa