1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. varallisuus

Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu kasvaa Suomessa – verotuksen pitäisi tasata tuloja, mutta se onkin yksi syy, joka kasvattaa varallisuuseroja

Suomessa suurituloinen omistaja saattaa maksaa vähemmän veroa kuin ansiotuloa tienaava palkansaaja. Professori Matti Tuomalan mielestä epätasa-arvoinen verotusjärjestelmä on osaltaan johtanut varallisuuserojen kasvuun.

Kuva: Joonas Haverinen / Yle

Varallisuuserot ovat kasvaneet Suomessa jo yli 30 vuotta putkeen ja merkittävä syy kehityksen taustalta löytyy verojärjestelmästämme. Näin sanoo Ylelle Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala. Samaa mieltä hänen kanssaan ovat Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Heikki Hiilamo ja STTK:n ekonomisti Antti Koskela.

Verotuksen yksi tavoite on tasata tulo- ja varallisuuseroja, mutta Suomessa tavoite ei aina onnistu. Kireä ansiotuloverotus tekee työnteolla vaurastumisesta haastavaa, mutta samaan aikaan pääomatulojen verotus on suhteellisen matalaa. Tästä johtuen monien suurituloisten veroaste on matalampi kuin keskituloisten veroaste.

Kesäkuussa Tilastokeskus julkaisi kotitalouksien varallisuustilaston, jonka mukaan varakkain kymmenys omisti vuonna 2019 lähes puolet kaikesta nettovarallisuudesta. Samaan aikaan lähes puolet suomalaisista omistaa yhteensä vain noin 5 prosenttia nettovarallisuudesta.

Tilannetta voi havainnollistaa kuvitteellisella esimerkillä, jossa Suomessa asuisi vain kymmenen henkilöä. Jos nämä henkilöt jakaisivat keskenään suuren pizzan, kaikista varakkain henkilö saisi 10 pizzapalaa, kun taas viisi vähiten varakkainta henkilöä jakaisivat keskenään yhden palasen.

Ero kuulostaa hurjalta: eikö Suomen pitänyt olla suhteellisen tasa-arvoinen maa?

Tässä artikkelissa käsitellään varallisuuden jakautumista Suomessa sekä suomalaista verotusta.

Varallisuuserot ovat huomattavasti tuloeroja suuremmat

Tilastokeskuksen mukaan varallisuuserot ovat kasvaneet Suomessa vuodesta 1987 lähtien. Pohjoismaita ja Suomea pidetään usein suhteellisen tasa-arvoisina valtioina, mutta osa tutkijoista on eri mieltä.

– Myös Suomessa varallisuus on keskittynyt entistä enemmän kaikista varakkaimmille varsinkin 1990-luvun puolivälin jälkeen, kommentoi Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala.

Tuomalan mielestä tulo- ja varallisuuserojen kasvu johtuu Suomessa erityisesti siitä, että suurituloiset voivat nostaa tulonsa matalammin verotettuina pääomatuloina.

– Pääoma- ja ansiotulojen verotuksen eriyttäminen on ollut merkittävä tekijä tulo- ja varallisuuserojen kasvun takana, Tuomala kertoo.

Pääoma- ja ansiotulojen verotuksen eriyttämisellä Tuomala viittaa vuonna 1993 tehtyyn verouudistukseen. Ennen tuota verouudistusta pääomatuloista ja ansiotuloista maksettiin saman verran veroa. Tuomala ehdottaa ongelman ratkaisuksi pääomatulojen ja ansiotulojen eriyttämisen lopettamista.

– Järkevä uudistus olisi siirtyä järjestelmään, jossa ansiotuloista ja pääomatuloista maksetaan sama määrä veroa. Tällä uudistuksella päästäisiin eroon nykyisestä verokikkailusta, Tuomala kommentoi.

Tuomalan ehdotus saa kannatusta myös Helsingin yliopiston Hiilamolta, joka näkee, että aiheesta pitäisi vähintään alkaa keskustella Suomessa.

Voivatko verotulot karata ulkomaille?

Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA) ekonomisti Sanna Kurronen ei pidä varallisuuseroja ongelmana.

– On aivan luonnollista, että esimerkiksi opiskelijoilla on vähemmän varallisuutta kuin keski-ikäisillä, sillä heille ei ole vielä elinkaaren aikana varallisuutta kertynyt. En pitäisi varallisuuseroja suurena ongelmana, sanoo Kurronen.

Kurronen ei ole varma siitä, kuinka paljon pääoma- ja ansiotulojen verotuksen eriyttäminen on vaikuttanut varallisuuserojen kasvuun.

– Sen voisin kuitenkin sanoa, että ilman pääomaverojen kevennyksiä pääomia olisi saatettu siirtää ulkomaille. En oikeastaan usko, että tuolloin 1990-luvulla on ollut edes muita vaihtoehtoja kuin pääoma- ja ansiotulojen verotuksen eriyttäminen, Kurronen kommentoi.

Kurronen ei pidä pääoma- ja ansiotulojen verottamisen yhdistämistä mahdollisena nytkään.

Tampereen yliopiston Tuomala ei pidä verokilpailua riittävänä perusteena epätasa-arvoiselle verokohtelulle. Hän myös näkee, että maailmalta on alkanut tulla signaaleja verotuksen kiristämisestä, mikä saattaisi tulevaisuudessa vähentää verokilpailua.

– Esimerkiksi yritysverotuksen osalta haetaan nyt minimitasoa globaalisti ja muutenkin on nähtävissä, että verokilpailuun ollaan kansainvälisesti puuttumassa, Tuomala sanoo.

Keskituloinen palkansaaja saattaa maksaa enemmän veroja kuin suurituloinen sijoittaja

Palkansaajan verotus on Suomessa monessa tilanteessa tiukempaa kuin pääomatuloja tienaavan. Tämä on johtanut siihen, että monet suurituloiset nostavat tulonsa ansiotulojen sijasta pääomatuloina, Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori ja THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo arvioi.

– On selvästi nähtävissä, että esimerkiksi monet huippuasiantuntijat, kuten juristit, muuntavat tulonsa ansiotulojen sijasta pääomatuloiksi maksaakseen vähemmän veroja, Hiilamo sanoo.

Pääomatulojen vero (siirryt toiseen palveluun) voi korkeimmillaan nousta 34 prosenttiin, kun taas ansiotuloverotuksessa veroprosentti (siirryt toiseen palveluun) voi nousta melkein 60 prosenttiin.

Erityisen suuri ero verotuksessa on listaamattomien yhtiöiden kohdalla (siirryt toiseen palveluun), josta omistajat voivat nostaa vuodessa parhaimmillaan 150 000 euroa osinkoa maksaen pääomaveroa vain 7,5 prosenttia.

– Meidän suurin ongelma on tällä hetkellä listaamattomien yhtiöiden verotus. Siellä on mahdollisuus nostaa erittäin matalalla veroprosentilla pääomatuloja, Hiilamo kertoo.

Hiilamon mukaan listaamattomien yhtiöiden verokohtelu myös haittaa talouden toimintaa ja luo yhtiöille vääränlaisia kannustimia. Nykyinen verokohtelu perustuu yhtiöiden nettovarallisuuteen, mikä kannustaa listaamattomia yhtiöitä kerryttämään rahaa taseeseen.

– Asiantuntijoiden keskuudessa vallitsee yksimielisyys listaamattomien yhtiöiden verokohtelun haitallisuudesta, mutta poliittinen paine ja lobbaus ylläpitävät järjestelmää, Hiilamo kommentoi.

Työnteolla vaurastuminen on Suomessa vaikeaa

Sekä EVAn että STTK:n ekonomistit ovat samaa mieltä siitä, että työnteolla vaurastuminen on Suomessa haastavaa.

– Työllä rikastuminen on vaikeaa ansiotuloverotuksen kovasta progressiosta johtuen, kommentoi EVAn Kurronen.

STTK:n ekonomisti Antti Koskela olisi valmis keventämään ansiotulon verotusta ja kiristämään saman verran pääomatulojen verotusta.

– Pääomatulojen ja ansiotulojen verottaminen samalla tasolla vähentäisi varallisuuseroja pitkällä aikavälillä, Koskela kommentoi.

EVAn Kurronen taas on sitä mieltä, että ansiotuloverotusta voidaan keventää, mutta pääomatuloverotusta ei ole varaa kiristää.

– Pääomatuloverotuksen kiristäminen on hankalaa, koska pääomia on helppo siirtää ulkomaille. Jos ansiotuloverotusta kevennetään, aukkoa voitaisiin ehkä paikata kulutuksen verotusta tai kiinteistöveroja nostamalla, Kurronen sanoo.

Valtiovarainministeriön työryhmät ovat useasti esittäneet listaamattomien yhtiöiden veroedun poistoa

Valtiovarainministeriön vero-osaston osastopäällikkö Terhi Järvikareen mukaan suomalaisessa verokeskustelussa ansiotuloverotus nousee usein esille.

– Verotuksesta keskusteltaessa meillä Suomessa nousee esiin juuri ansiotuloverotuksen kireä progressio, Järvikare sanoo.

Yritysverotuksen osalta listaamattomien yhtiöiden verotuksesta puhutaan myös usein. Esimerkiksi valtiovarainministeriön yritysverotuksen asiantuntijaryhmä (siirryt toiseen palveluun) on suositellut listaamattomien yhtiöiden veroedun muuttamista.

– Valtiovarainministeriössä on ollut useampi työryhmä, jotka ovat esittäneet listaamattomien yhtiöiden veroetuun puuttumista, mutta aihe ei ole edennyt, Järvikare kertoo.

Varallisuuserot saattavat olla tilastoja suuremmat

Varallisuuserojen kasvuun ovat vaikuttaneet verotusjärjestelmän lisäksi muutkin asiat kuten globalisaatio ja asuntojen hintakehitys, joka on ollut nopeampaa kaupungeissa kuin maaseudulla.

– Asuntovarallisuus selittää osan varallisuuserojen kasvusta, mutta varakkailla ihmisillä on nimenomaan paljon rahoitusvarallisuutta. Globalisaatio hyödytti Suomessa varsinkin 90-luvulla erityisesti kaikkein varakkaimpia, kommentoi Tuomala.

Varallisuuseroista keskustellaan mediassa tuloeroja vähemmän, koska varallisuuseroista on vaikeampi kerätä tietoa. Tuomalan mukaan nykyiset tilastot myös aliarvioivat varallisuuseroja, sillä otoksessa ei ole mukana kaikkein varakkaimpia ja lisäksi sieltä puuttuu varallisuutta, jota on juuri kaikkein varakkaimmilla, esimerkiksi ns. vakuutuskuorissa oleva varallisuus.

Tuomala myös näkee, että ellei merkittäviä muutoksia tapahtu, varallisuuserot kasvavat tulevaisuudessakin.

– Jos niihin mekanismeihin, jotka ovat kehityksen taustalla ei puututa, nykyinen trendi jatkuu ja varallisuus kasautuu entistä enemmän kaikista varakkaimmille, Tuomala sanoo.

Aiheesta voi keskustella 22.7.2021 klo 23:een saakka.

21.7. klo 8:54 Korjattu STTK:n lyhenne

21.7. klo 10:00 Lisätty grafiikkaan selitys "suomalaiset kotitaloudet"

Lue lisää:

Vaurain kymmenesosa omistaa jo liki puolet Suomen nettovarallisuudesta

Laaja selvitys vahvistaa: rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat – tutkijat kiristäisivät suurituloisten pääomaveroa

Vasemmistoliiton Li Andersson ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho viilaisivat osinkojen verotusta, mutta aivan eri syistä

VM: Listaamattomien yritysten osinkoverotusta kiristettävä, kannustaisi kasvattamaan yritystä