1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmastopolitiikka

Analyysi: EU:n ilmastopaketista pitäisi nyt löytää kansallinen yksituumaisuus, mutta keskiviikon ministeri-info paljasti edessä olevan kivisen tien

Hallituspuolueet vakuuttivat uskovansa yhteisymmärryksen löytymiseen, mutta painotuserot kuulostivat tutuilta, kirjoittaa politiikan toimittaja Jyrki Hara.

Hakkuuaukea Isolaella Keski-Suomessa näytti vuosi sitten tältä. Edessä aukesi Ruokoselkä. Kuva: Markus Asikainen

EU:n massiivinen ilmastopaketti on viimein nähnyt päivänvalon, mutta keskiviikkona esitelty työkalupakki ilmastokriisin torjumiseksi on sittenkin vasta kokoelma komission esityksiä.

Poliittiset ensireaktiot ovat olleet varovaisen positiivisia. Varovaisuus on ymmärrettävää: laajan ja monipuolisen esityksen yksityiskohdista on ensin otettava ministeriöissä, etujärjestöissä ja puolueissa kunnolla selvää. Hyvät ilmastotavoitteet sinänsä jaetaan varsin laajasti.

Viimeistään eduskunnan kesätauon jälkeen käynnistyy kuitenkin parivuotinen neuvotteluprosessi, jossa jäsenvaltiot muodostavat kantansa esityksiin ja alkavat yhdessä EU-elinten kanssa jalkauttaa uutta ilmastolainsäädäntöä lopulliseen muotoonsa.

Matkassa tulee olemaan mutkia ja poliittista vääntöä myös hallituksen sisällä. Jo ensimmäisissä ministeritason arvioissa oli selviä painotuseroja.

Etukäteen Suomessa tosin on riidelty eniten EU:n tulevasta metsästrategiasta, joka julkistetaan vasta myöhemmin.

Vihreät ja vasemmistoliitto: Hyvä, mutta liian vaatimaton

Kolmen ministerin tiedotustilaisuudessa SDP:n eurooppaministeri Tytti Tuppurainen, vihreiden ympäristöministeri Krista Mikkonen ja keskustan elinkeinoministeri Mika Lintilä loivat varovaisia katseita paketin kipukohtiin omista näkökulmistaan.

Ympäristöministeri Krista Mikkonen painotti, että EU:n päästöjen leikkaaminen 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta on vasta minimisuoritus.

Mikkosen mukaan uusilla toimenpiteillä tulee pyrkiä ylittämään tuo tavoite, eikä vain yltää siihen rimaa hipoen.

Mikkonen varoitteli myös, että jäsenvaltioiden ei pidä vesittää pakettia erityisvaatimuksillaan. Jos jokin maa esittää lievennyksiä yhteen kohtaan, sen tulee kertoa samalla, mistä kohdasta voidaan vastaavasti kiristää.

Myös vihreä meppi Ville Niinistö twiittasi, ettei komission paketti ole vielä uskottava ilmastokriisin torjumiseksi.

– EU voi tehdä enemmän. Tavoitevuosia tulisi aikaistaa, sitovuutta lisätä. Hiilinieluja ja luontoehtoja lisää, Niinistö kirjoitti.

Opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson puolestaan twiittasi, että ilmastopolitiikassa alkaa "vihdoin olla iso vaihde silmässä".

– Totuus on kuitenkin, että tahtia olisi saatava kiristettyä vielä lisää, jotta tekisimme osamme ilmastokriisin ratkaisemiseksi, Andersson kirjoitti.

Anderssonin mukaan Suomen on jatkovalmistelussa varmistettava, että ilmastopaketista saadaan vahva.

SDP:n Tuppurainen: Suomen valvottava etuaan

SDP:n Tytti Tuppurainen totesi, että komission esitys on lähtölaukaus intensiiviselle neuvottelujaksolle. Hän nimesi heti useamman Suomen kannalta hankalan kohdan esityksessä.

Sellainen on esimerkiksi päästökaupan ulottaminen merenkulkuun ilman, että Suomen talvisia olosuhteita on otettu huomioon.

Lisäksi Tuppurainen sanoi kantavansa huolta siitä, että Suomen mittavat hiilinielut luettaisiin myös toisten jäsenvaltioiden hyväksi. Myös komission käsitykset biomassan kestävyyskriteereistä sekä hiilitullien kohdistuminen sähkön tuontiin vaativat jatkotyötä.

Demariministeri ei myöskään innostu uudesta, päästökaupan ja hiilitullien tuotoilla luotavasta rahastosta, jonka EU perustaisi kompensoimaan vähävaraisten ilmastotaakkaa.

Tuppurainen muistutti, että nämä tuotot on ollut tarkoitus ohjata elpymisvälineen luomiseksi otetun lainan takaisinmaksuun.

Kasassa on siis ainekset uuteen otteluerään myös EU:n yhteisistä varoista, veloista ja elpymispaketista.

Keskustan Lintilä: Paketista uhkaa tulla tilkkutäkki

Keskustalainen elinkeinominsiteri Mika Lintilä totesi yhtyvänsä Tuppuraisen huoliin. Lisäksi hän arvosteli esitysten kokonaisuutta.

– Pelkään, että tästä on tulossa aikamoinen tilkkutäkki. Vähän kuin suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä: paikka paikan päälle.

Lintilän pelkona oli hallinnointikustannusten nousu ja byrokratian lisääntyminen niin julkisella puolella kuin yrityksissäkin. Myös avoinna olevien kysymysten vaikutus investointeja pohtiviin yrityksiin mietitytti Lintilää.

Lintilän mukaan yrityksiä ei voi jättää kahdeksi vuodeksi pohtimaan, millaisiksi investointien kannattavuuteen vaikuttavat ilmastosäännöt muodostuvat.

Kysyttäessä ministerit Mikkonen, Tuppurainen ja Lintilä arvioivat, että yhteisymmärrys Suomen hallituksen sisällä on löydettävissä ja löytyy.

Perussuomalaisten Tavio: Brysselin hännystely jatkuu

Myös poliittinen oppositio tulee kertomaan vielä moneen kertaan käsityksensä ilmastopaketin sisällöstä ja Suomen neuvottelutavoitteiden asettamisesta. Hallitus ei tule saamaan paljon pisteitä kummastakaan, kun seuraavat eduskuntavaalit lähestyvät.

Yksityiskohdissa riittää purtavaa koko jäljellä olevaksi hallituskaudeksi ja ylikin.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah ennakoi edessä olevan kovaa vääntöä, kun päästökaupan laajentuminen lisää Suomen kustannusrasitusta.

Esimakua perussuomalaisten perusasennosta tässä keskustelussa antoi puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio pian esitysten tultua julki.

– Brysselin hännystely jatkuu Suomessakin niin kauan kun Keskusta pysyy osana vihervasemmistoa.

Lue lisää:

EU haluaa uusista autoista päästöttömiä 14 vuodessa, päästökaupan autoiluun ja asumiseen sekä tukea köyhille – täältä löydät ilmastopaketin sisällön sekä eri tahojen reaktiot

Näin EU:n ilmastopaketti näkyy suomalaisten arjessa – kokosimme viisi elämänalaa, joihin toimet vaikuttavat eniten

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen odotti ilmastopaketilta enemmän, mutta pitää radikaalina tavoitetta vaihtaa autokanta päästöttömäksi

Polttomoottoriautojen valmistus EU-markkinoille loppunee vuonna 2035 – Autoliitto ennakoi ilmastopaketista lisäkustannuksia autoilijoille