1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. pyöräily

Retkipyöräilijän paratiisi voisi löytyä Lapista, mutta pelkät maisemat eivät riitä – reittien varrelle tarvitaan myös palveluita

Pohjoisesta etsitään omaa Saariston rengastietä eli reittiä, jonka varrella olisi myös palveluita. Kysyntää on niin lounaskahviloille kuin sähköpyörien latauspisteille.

Maisemat palkitsevat pyöräilijän Lapissa – kokeneen kuskin vinkit pyöräretkelle
Maisemat palkitsevat pyöräilijän Lapissa – kokeneen kuskin vinkit pyöräretkelle

Sorapoluilla vilahtelevat maastopyöräilijät ovat tuttu näky Lapin tunturikeskuksissa, mutta pyöräretkikohteena Lappi on vasta aloittelija. Saariston rengastien kaltaista tunnettua jokamiehen reittiä ei Lapissa ole. Sellaista kuitenkin etsitään.

Lapissa on valtavasti potentiaalia, sanovat kokeneet pyöräilijät.

Pohjoisesta löytyy rauhallisia teitä ja ennen kaikkea upeita maisemia. Rovaniemeläinen maastopyöräily-yrittäjä Johannes Perkkiö mainitsee ranskalais-suomalaisen pariskunnan, joka oli pyöräillyt Nelostietä Saariselältä pohjoiseen.

– He sanoivat, että sitä ei voi kuivin silmin edes ajaa, Perkkiö muistelee.

Maisemissa ei ole parantamisen varaa, mutta monessa muussa asiassa on. Palveluiden pitää kehittyä pohjoisessa paljon, toteaa Lappia ristiin rastiin ajanut Timo Veijalainen.

– Joka kuntaan ja keskukseen pitää saada huoltopalvelua, varaosapalvelua ja auki olevia ravintoloita. Retkipyöräilyyn ei myöskään ole vielä tarjolla paljoa vuokrakalustoa, ja pyörien kuljetuspalvelusta on huutava pula, Veijalainen luettelee.

Perkkiö pitäisi isona parannuksena sitäkin, että pyörille löytyisi helposti tilaa junista ja busseista. Tällä hetkellä kaukojunassa on vain muutama pyöräpaikka.

Palveluita epäilemättä ilmaantuu, jos pyörämatkailu kasvaa. Se on tavoitteena EU:n Interreg-ohjelman rahoittamassa ja Luonnonvarakeskuksen johtamassa Stil-hankkeessa, jossa tänä kesänä testataan eri vaihtoehtoja tuotteistetuksi, usean päivän pyöräreitiksi.

Tenojokivarresta kaivataan kotimajoitusta

Utsjoen ja Karigasniemen väliä on moni kehunut yhdeksi Suomen kauneimmista teistä.

– Se on vahva ehdokas, sanoo myös Stil-hanketta vetävä Luken erikoistutkija Seija Tuulentie.

Kuva: Vesa-Pekka Hiltunen / Yle

Hän kävi itse testaamassa reitin ja ajoi Kaamasesta Utsjoen ja Karigasniemen kautta takaisin Kaamaseen. Palveluiden vähäisyys Tenojokivarressa tosin mietityttää. Tuulentie muistaa 60 kilometrin pätkän, jonka ainoa palvelu oli pöytä ja penkit.

– Nyt aletaan kartoittaa, olisiko reitillä saatavissa esimerkiksi kotimajoitusta, Tuulentie kertoo.

Testaajat ovat ajelleet myös Tornionjokilaaksossa, jossa Tuulentie näkee paljon mahdollisuuksia. Palveluita on taajempaan ja ajatus on, että reitti kulkisi myös Ruotsin puolella. Testipyöräilijät ovat ajelleet myös Itä-Lapissa, esimerkiksi Kemijärveltä Kemijoen rantaa kohti Pyhätunturia. (Kartta jutun lopussa.)

Seija Tuulentie ajoi Tenojoen vartta kesäkuussa. Reitti oli mäkinen, mutta liikenne rauhallista. Tuulentie toivoo, että Utsjoen ja Karigasniemen välille saataisiin sähköpyörän latauspiste. Kuva: Seija Tuulentien kotialbumi

Tuulentie ajattelee, että palveluita, kuten ruokailumahdollisuuksia olisi hyvä olla noin 40 kilometrin välein. Timo Veijalainen olisi valmis ajamaan tuplamatkan, mutta oleellista on, että pyöräilijä tietää, mitä matkan varrella on ja mitä ei ole.

– Kattava ja ajantasainen informaatio pitää olla kaikkinensa valmiina ennen kuin reittejä brändätään, Veijalainen toteaa.

Pyöräilijä tarvitsee kartat, reittikuvaukset ja varmasti paikkansa pitävät tiedot siitä, mistä saa ruokaa, yöpaikan ja pyörän kumin, ja mihin aikaan.

Poliisi: Kiire ei ole syy tinkiä ohituksen turvallisuudesta

Lapissa on monia teitä, joilla liikenne on vähäistä. Haasteena on, että pientareet ovat kapeat myös niillä valtateillä, joilla jyräävät norjalaiset kalarekat ja kotimaiset tukkirekat.

Pyöräliiton hallituksessa istuva, Kolarissa asuva Reetta Keisanen toteaa, että valtion on osoitettava lisää rahaa pyöräilyinfraan. Keisanen toimii pyöräliikenteestä vastaavana projektipäällikkönä Ramboll Finland Oy:ssä.

– Se ei aina tarkoita pyöräteiden rakentamista vaan voi olla myös pengerten leventämistä. Tai sitä, että maaliviivaa siirretään, jos autokaistaa on varaa kaventaa. Reiteille pitää saada myös opasteet.

Keisanen muistuttaa, että YK suosittaa 20 prosenttia liikennebudjetista käytettäväksi pyöräilyyn ja kävelyyn. Suomessa ei olla lähelläkään sitä, vaikka määrärahat ovat viime vuosina kasvaneetkin.

Utsjoen ja Karigasniemen välinen tie Suomen päälaella kulkee pitkin Tenojoen rantaa. Pyöräilijän on oltava omavarainen: lounaspaikkoja tai kauppoja ei tuolla välillä ole. Kuva: Seija Tuulentie

Selvää on, että pyörämatkailijan on selvittävä Lapissa pitkiä etappeja ilman pyöräteitä. Johannes Perkkiön kokemus on, että autoilijat eivät ole vielä täysin tottuneet maantien laitaa ajaviin pyöräilijöihin.

– Vielä on opettelua siinä, miten pyöräilijä otetaan huomioon, vaikka Lapin teillä suhteellisen turvallista onkin.

Lapin poliisin tietoon tulleet vaaratilanteet ovat pääosin taajamista eivätkä maanteiltä, kertoo liikenneyksikön johtaja Mika Grönroos. Hän muistuttaa kuitenkin autoilijoita pitämään riittävät turvavälit pyöräilijään. Turvallisin tapa ohittaa on siirtyä kokonaan vastaantulijan kaistalle.

– Pyörällä kulkevan vauhti tai oma kiire ei ole syy tinkiä ohituksen turvallisuudesta. Ei ole iso hidaste se, että jää hetkeksi odottamaan pyöräilijän taakse, Grönroos toteaa.

Majoitusyrittäjä osti pumput, vesiletkut ja työkalut

Saariston rengastien tai Saimaan saaristoreitin kaltaisen matkailumagneetin rakentaminen Lappiin edellyttää pyöräily-ystävällisiä yrittäjiä ja kuntien markkinointiponnistuksia.

Tuulentie kertoo, että keskustelut kuntien ja yrittäjien kanssa käynnistyvät syksyllä sen jälkeen, kun johtopäätökset kesän testiajoista on vedetty.

Utsjoella on innostusta ilmassa. Aurora Holidays -majoitusyrityksen omistaja Tiina Salonen odottaa parhaillaan kymmenhenkistä pyöräilijäjoukkoa syömään.

Salosen yrityksellä on viime vuonna lanseerattu "Tervetuloa pyöräilijä"-merkki, kuten noin sadalla muulla yrityksellä eri puolilla Suomea. Yritykset on koottu Pyörämatkailukeskuksen sivustolle (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun).

Merkki kertoo pyöräilijälle, että hänet on otettu huomioon.

– Pyörille on oma pesupaikka ja rakenteilla on huoltovaja, jossa pääsee tekemään huoltohommia vähän säältä suojassa. Sitten on työkaluja, pumppu ja myytävänä myös varaosia, Salonen kertoo.

Hankinnat olivat yrittäjälle varsin kohtuulliset, Salonen laskeskelee käyttäneensä ostoksiin noin 300 euroa. Vanhastaan vieraiden käytössä ollut pesukone on sekin ilahduttanut monia lihasvoimin saapuneita.

Kuva: Vesa-Pekka Hiltunen / Yle

Ensi vuoden aikana selviää, päätyykö Utsjoen kautta kulkeva reitti brändättäväksi pyörälomakohteeksi, ja kuinka käy Tornionjokilaakson sekä Itä-Lapin.

Kittilässä asuva ja Kittilän kunnalle maastopyöräreittejä suunnitteleva Timo Veijalainen rakentaisi reitin kotikulmilleen eli Kittilän, Levin ja Ylläksen väliseksi rengasreitiksi.

– Se olisi hieno läpileikkaus Länsi-Lapin maisemista.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 18.7. kello 23 saakka.

Lue lisää:

Pyörämatkailu vastaa ajan henkeen: suosion kasvu näkyi viime kesänä Turun saaristosta Lappiin

Vuosikymmenien odotus loppuu – pyöräilijöille avautuu täysin uusi reitti halki Suomen suurimman järven

Keskellä Suomen luontoa oli vuosikausia tavoittamaton helmi – nyt pyöräilijät tulevat Puumalaan tuhansien kilometrien päästä

Houkuttaako polkupyöräily vuoden retkikohteessa? Konkari ja noviisi neuvovat mitä kannattaa ottaa huomioon