1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kyttyrälohi

Norjan lohijoilla raadetaan vieraslajin poiston parissa – Kalastajan mukaan kyttyrälohia on niin paljon, että niitä voi käsin pyytää koskesta

Kyttyrälohien määrä kaksinkertaistanut viime kyttyrälohivuodesta Näätämöjoella. Annijoella puolestaan montakymmentä ihmistä poistaa päivittäin tuhansia kyttyrälohia joesta.

Annijoella on laskettu jopa 15 000 kyttyrälohta muutaman kilometrin matkalla, kertoo paikallinen kalastaja Ari Anttila. Kuva: priivaat

Ennen vapa taipui atlantinlohen painosta, nyt aggressiivinen vieraslaji nappaa herkästi pyydykseen. Vuodesta 2019 asti vieraslaji kyttyrälohi, tai toisella nimellä ryssänlohi, on noussut myös Suomen puolen isoihin lohijokiin Tenoon ja Inarin Näätämöjoelle.

Venäläisten 1900-luvun jälkipuoliskolla Kuolaan istuttamat kyttyrälohet ovat riski atlantinlohelle. Kyttyrälohen pelätään valtaavan kutupaikkoja alkuperäiseltä atlantinlohelta.

Norjan Näätämön kalastuskunnan puheenjohtaja Karl Magne Arvola kertoo, että kyttyrälohia on tänä vuonna paljon enemmän, kuin kolme vuotta sitten.

– Tähän mennessä olemme kalastaneet noin 5000 kyttyrälohta pois. Vuonna 2019 kokonaismäärä oli noin 2500, nyt niiden määrä on kaksinkertaistunut.

Karl Magne Arvolan kesäsuunnitelmiin kuuluu ainakin kyttyrälohien pyynti. Kuva: Tapani Leisti / Yle

Näätämöjoella pyritäänkin kalastamaan kyttyrälohia pois niin paljon kuin vain on mahdollista. Keinoja on monia, verkoista haaveihin.

– Olemme saaneen myös lääninhallitukselta luvan käyttää lohiportaita. Lohiporras onkin ollut tehokkain pyyntitapa, toteaa Karl Magne Arvola.

Kyttyrälohien pyynnistä Näätämöjoella huolehtivat kalastuksenvalvojat. Sen lisäksi kalastuskunta on palkannut lisää ihmisiä avuksi taisteluun vieraslajia vastaan.

Kyttyrälohien saamista ei voi välttää

Inarilainen Leo Aikio on ahkera kalastaja ja hänkin on huomannut kyttyrälohien runsauden Näätämöjoella.

– Tilannehan on aika kauhea, kyttyrälohia on joka kiven takana. Niitä on todella paljon nyt liikkeellä, onkohan koskaan ollut näin paljon. Siellä on todella vaikea löytää oikeita lohia kyttyrälohien seasta.

Aikion mukaan kyttyrälohen saamista ei voi oikein edes välttääkään.

– Niitä on niin paljon, että väkisinkin tarttuvat kiinni. Niitähän saa käsinkin kiinni sieltä joesta, ei tarvitse vapaa edes käyttääkään kun voi käsin napata niskasta kiinni.

Leo Aikion mukaan Näätämössä on niin paljon kyttyrälohia, että niitä voisi pyytää jo paljain käsin. Kuva: Vesa Toppari / Yle

Leo Aikion mielestä pitäisi yrittää löytää tapa, jolla estää kyttyrälohen lisääntyminen ja leviäminen, mutta helppoa se ei ole. Hän on erityisesti huolissaan siitä, millaisia pidempiaikaisia vaikutuksia kyttyrälohella on atlantinloheen ja ekosysteemiin.

– Kyttyrälohi on jo nyt onnistunut lisääntymään hyvin näissä joissa, se on kyllä hankala saada pois. Siihen tarvitsisi paljon resursseja ja eri keinoja, mutta miten se pyynti sitten vaikuttaisi atlantinlohen nousemiseen ja käyttäytymiseen. Se tulee olemaan varmasti hankalaa, kun ne ovat sekaisin siellä joessa, pohtii Aikio.

Norjan Annijoella poistetaan jopa tuhat kyttyrälohta päivässä

Norjan puolella Annijoella Itä-Varangissa on myös ongelma kyttyrälohien kanssa ja paikalliset sekä turistit tekevätkin paljon töitä sen eteen, että kyttyrälohien määrä pysyy hallinnassa. Paikallisen kalastajan Ari Anttilan mukaan niitä on jopa 15 000 yksilöä.

– Kolme päivää sitten sukellettiin ja laskettiin kyttyrälohen määrä ykköskoskelta merelle, se ei ole kuin muutama kilometri niin oli suurinpiirtein 15 000 yksilöä, vaikka silloin oltiin jo poistettu sitä paljon.

Annijoella hyödynnetään myös lohiportaita. Paikalliset tyhjentävät lohiportaat kerran päivässä. He ovat nostaneet lohiportaista noin 250-1100 kyttyrälohta päivittäin. Sen lisäksi siellä pyydetään kyttyrälohta verkoilla ja nuotalla pooleista eli koskien välistä kalastettavilta alueilta.

– Sillä tavalla saatiin kahdesta poolista 850 yksilöä kerralla, se kokonaismäärä, mitä ollaan kalastettu on nyt ylitetty jo 6000 yksilöä, kertoo Anttila.

Kyttyrälohiuros kasvattaa rasvakyttyrän selkään houkutellakseen naaraslohia. Kuva: Tapani Leisti / Yle

Kyttyrälohikannan vahvistuminen ei kuitenkaan tullut yllätyksenä heille. Anttilan mukaan sitä osattiin odottaa, sillä jo vuonna 2019 ennustettiin, että kanta tulee kasvamaan tänä vuonna. Nyt hän toivoo, että vuodelle 2023 valmistauduttaisiin jo nyt.

– Kyttyrälohien määrä on niin iso, että päivittäin pitää olla 20-30 henkilöä töissä sen vuoksi. Haluamme, että hallitus ja muut, joita tämä koskee, laatisivat jo nyt tekemään suunnitelmia vuoteen 2023.

Itä-Varangissa ollaankin suunnittelemassa ansoja, joiden teknologia on kehitelty erottamaan atlantinlohen ja kyttyrälohen (siirryt toiseen palveluun). Ansaa joudutaan kuitenkin odottamaan ainakin ensi vuoteen.

Pyydystetyt kyttyrälohet lahjoitetaan ruokakalaksi

Anttila kertoo, että he ovat myös selvitelleet sen, että syövätkö kyttyrälohet atlantinlohen poikasia. He ovat avanneet yli 600 kyttyrälohen vatsan, eikä yhdenkään vatsalaukusta löytänyt atlanlinlohenpoikasia.

Pyydystetyt kalat eivät kuitenkaan mene hukkaan, sillä paikkakuntalaiset saavat tulla hakemaan niitä ilmaiseksi.

– Se on erittäin hyvä ruokakala silloin, kun se on juuri noussut merestä jokeen. Aika nopeasti siinä tulee se muunnos, että se lopettaa syömisen kun pääsee makeaan veteen ja valmistautuu kutemaan. Kutuaika kasvattaa rasvakyttyrän selkään ja se johtaa siihen, että kala alkaa mädäntymään.

Euroopan parhaimmaksi kutsutulla lohijoella Tenossa, tutkitaan parhaillaan Suomen ja Norjan viranomaisten yhteistyönä kyttyrälohen nousua ja lisääntymistä. Niiden vaelluskäyttäytymistä selvitetään radiotelemetriaseurannalla koko kesän syyskuun puoliväliin asti, jolloin viimeisimmätkin niistä ovat kuteneet ja kuolleet.