1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tanssilavat

Tanssikansan jalka vipattaa parketilla ja maanteillä – koronarajoitusten hellitettyä hyvien lavatanssien perässä ajetaan jopa satoja kilometrejä

Koronarajoitusten höltyminen on avannut tanssilavakauden, ja harrastajat ottavat nyt takaisin epidemian aikana menetettyjä tanssitilaisuuksia. Innokkaimmat pyörähtelevät parketilla jopa kuutena päivänä viikossa.

Helmat hulmuavat ihmisten tanssiessa Niemenharjun lavalla Pihtiputaalla. Taustalla Teemu Roivainen laulaa Energia-yhtyeen säestyksellä.
Pihtiputaan Niemenharjun keskiviikkotanssien käynnistyminen päätti pitkän piinan, jollaiseksi tanssikärpäsen puremat kuvaavat koronarajoitusten aikaa. Video: Jaana Polamo / Yle

Koronaepidemia on rajoittanut ihmisten elämää monin tavoin puolentoista vuoden ajan. Tänä kesänä rajoitusten purku on ilahduttanut muun muassa lavatanssiharrastajia.

Tanssilavat eivät ole tänä kesänä täyttyneet aivan entiseen malliin. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Pihtiputaan Niemenharjulla keskiviikkotanssit aloitettiin kesäkuun lopussa. Ensimmäisellä kerralla lava koki yleisöryntäyksen, mutta pari seuraavaa tanssi-iltaa on kerännyt väkeä hieman odotettua vähemmän.

Syynä on helle, ei korona, arvelee pitkän uran ohjelmatoimistoalalla tehnyt Seppo Kahilainen Pihtiputaalta.

Seppo Kahilainen arvelee, että vielä ei tiedetä, mitkä koronan lopulliset vaikutukset lavatansseihin ovat. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Kahilainen seuraa edelleen tarkkaan etenkin Niemenharjun tilannetta, ja hän on huomannut, että ihmisten tanssinnälkä on pitkän pakollisen tauon jälkeen kova.

Hellekään ei pidä ahkerimpia harrastajia pois parketilta. Kuumalla lavalla pärjää, kun pitää välillä kunnon taukoja ja muistaa nesteytyksen, toteaa pihtiputaalainen Pirjo Laitinen.

Laitinen sanoo, että hyvien tanssien takia voi ajaa pitkänkin matkan, jopa 200 kilometriä.

Pirjo Laitinen kertoo käyvänsä nyt harvemmin tansseissa kuin ennen koronaa, ja hän myös miettii tarkemmin tanssipaikan valintaa, vaikka sanookin, ettei pelkää koronatartuntaa lavalla.

– Tärkeintä on, ettei kukaan tule tänne sairaana muita tartuttamaan, Laitinen sanoo.

Pirjo Laitinen (vas.) ja Tuija Hackar iloitsevat siitä, että pääsevät pitkän koronatauon jälkeen taas harrastamaan tanssia. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Korona-aikaan yhä useampi lähtee tansseihin tutun ja turvallisen tanssipartnerin kanssa, mutta lavalle tullaan myös ilman vakituista tanssittajaa.

Pirjo Laitinen ja viitasaarelainen Tuija Hackar ovat huomanneet, että tanssiseuraa riittää, vaikka lavalle tulisikin ilman seuralaista.

Hackar käy kesäisin tansseissa pari, kolme kertaa viikossa, talvella vain lauantaisin. Koronan tuoma pakollinen tauko harrastukseen otti lujille.

– Se oli pitkää piinaa. Kyllä tätä on odotettu, että pääsee taas nauttimaan tanssimisesta täysin siemauksin, Hackar iloitsee.

Korona-ajan tansseissa suurin osa tulee lavalle vakituisen tanssipartnerin kanssa, mutta yksintulevallekin riittää hakijoita. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Korona ei siis nitistänyt tanssipaikkoja, mitä Seppo Kahilainen vähän ihmetteleekin. Hän tosin arvelee, että vielä ei tiedetä, mikä on epidemian pitkäaikaisempi vaikutus lavakulttuuriin.

Kahilainen toteaa, että kulttuuri on parin viime vuosikymmenen aikana muuttunut muutenkin paljon. Lavatanssista on tullut liikuntaa, ja harrastajat liikkuvat pitkiäkin matkoja hyvien tanssien perässä.

– Enää ei ketään näy halkopinon takana. Eikä järjestyshäiriötä ole enää ollenkaan, Kahilainen toteaa.

Tanssipaikalle tullaan nykyään tanssimaan, ja meno on siistiä. Alkoholi ei enää kuulu lavakulttuuriin. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Kuopiosta Tampeerelle parhaillaan muuttoa tekevä Hannu Happonen on harrastanut tanssia aktiivisesti jo 15 vuotta.

Kesälomallaan mies käy lavatansseissa jopa kuutena iltana viikossa, ja mittaa tanssimatkalle voi tulla parisataa kilometriä suuntaansa.

– Jos on hyvä porukka, niin voidaan ajaa 300 kilometriä hyvälle tanssipaikalle, Happonen kertoo.

Hannu Happonen hioo tanssitaitojaan jatkuvasti kursseilla, mutta hän sanoo, että lavatansseihin kaikki ovat tervetulleita taidoista riippumatta. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Happosen mielestä lavatanssit olisi Suomelle hyvä matkailuvaltti ja siitä voisi tehdä myös vientituotteen.

– Jos muualla maailmalla tietäisivät, miten hyvällä tasolla suomalainen lavatanssikulttuuri on, niin tänne tunkisi isolla joukolla porukkaa, Happonen hymyilee.