1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek: Loka-marraskuussa 12–15-vuotiaat voisi olla rokotettu – kysyimme 15 kysymystä nuorten rokotuksista

THL antoi lausuntonsa kaikkien 12–15-vuotiaiden rokottamista jo kesäkuun loppupuolella. Asiaa koskeva asetus on parhaillaan valtioneuvostossa lausuntokierroksella. On epävarmaa, ehditäänkö yläkouluikäisten rokotuksia aloittaa ennen koulujen alkua.

Vielä ei ole tiedossa, mitä suojatoimia kouluissa syksyn alussa tarvitaan. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Yläkouluikäisten rokotusten alkamisaikaa ei ole tarkkaan tiedossa. Vielä ei ei vielä pystytä arvioimaan myöskään sitä, mitä suojatoimia kouluissa syksyn alussa tarvitaan ja mistä voitaisiin jo luopua.

Tällä hetkellä monessa kunnassa ovat käynnissä 12–15-vuotiaiden riskiryhmiin kuuluvien nuorten rokotukset. Heitä on arviolta 30 000. Perjantaihin mennessä heistä noin 13 prosenttia oli saanut ensimmäisen rokotusannoksen. Kaikkiaan ikäryhmässä on alle 250 000 nuorta.

Ensimmäisen rokoteannoksen saaneita 12–19-vuotiaita on THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan kunnasta tai sairaanhoitopiiristä riippuen noin 19–20 prosenttia.

Kysyimme Hanna Nohynekiltä 15 kysymystä nuorten rokotuksiin liittyen. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

1. Miten 12–15-vuotiaiden rokotukset ovat käynnistyneet?

– 12–15-vuotiaiden rokotukset riskiryhmiin kuuluville on jo alkaneet. Rokotuskattavuustilastojen perusteella 12–17-vuotiaista jo vajaa 20 prosenttia on rokotettuja. Riskiryhmiin kuulumattomien 12–15-vuotiaiden lasten rokottaminen riippuu valtioneuvoston asetusmuutoksen valmistumisesta. Ehdotus on nyt lausuntokierroksella. Jos asetusmuutos saadaan läpivietyä elokuussa, niin rokottaminen voisi alkaa jo silloin.

2. Miten tärkeää olisi, että tämä ikäryhmä ehditään rokottaa syksyllä, kun koulut ja oppilaitokset avautuvat?

– Olisi tietysti tarpeellista, että he saisivat rokotteen niin pian kuin mahdollista ja rokotukset päästäisiin aloittamaan mahdollisimman pian rokotteiden riittävyyden ja asetuksen etenemisen ehdoilla. Jo yhdelläkin rokotteella saadaan erittäin hyvä suoja vakavaa tautia vastaan. Samaan aikaan kuitenkin tiedetään, että rokotteen suoja deltaviruksen limakalvoinfektiota vastaan ei ole vielä paras mahdollinen, vaan siihen tarvitaan kaksi annosta.

3. Deltamuunnokseen liittyen on ristiriitaisia tuloksia ja tietoja, miten hyvin rokote suojaa tartunnalta. Mikä syy on, miksi asia voi olla eri tavalla eri maissa?

– Pitää kysyä aina, mitä on tutkittu. Onko tutkimuksessa katsottu infektiota vai viruksen aiheuttamaa vakavaa tautia. Tiedämme, että kaikki käytössä olevat rokotteet suojaavat erittäin hyvin vakavalta taudilta oli se sitten alfan, betan, gamman tai deltan aiheuttama. Kun katsotaan limakalvoimmuniteettia, eli miten virus pääsee tunkeutumaan elimistöön, niin rokotteiden teho ei ole sen suhteen paras mahdollinen, eli virus pääsee vasta-ainesuojan alta infektoimaan ihmisen. Sellaisen limakalvoimmuniteetin syntymiseen, joka täysin pysäyttää deltaviruksen, tarvitaan paljon enemmän vasta-aineita, kuin mitä nämä nykyiset rokotteet pystyvät meille antamaan. Jos tutkimuksessa on verrattu esimerkiksi näitä infektiomääriä vakaviin tauteihin, niin tutkimusten välisessä vertailussa on voitu mennä sekaisin.

4. Mitä väliä on pidemmällä rokoteannosten välillä? Onko tässä havaittu hyviä vaikutuksia?

– Mitä pidempi aikaväli kahden rokoteannoksen välillä on, sitä paremmin immuunijärjestelmä kypsyy. Jos taas halutaan estää infektioita mahdollisimman nopeasti, silloin pitkä aikaväli ei ole paras ratkaisu. Jälleen terveysviranomaisten täytyy kysyä, mikä on tavoitteemme. Suomessa strategiamme on ollut, että haluamme pääasiassa estää vakavia tauteja, tautitaakkaa ja kuolemia sekä ylläpitää terveydenhuollon kantokykyä.

5. Onko ilmennyt jotain poikkeavaa tai rokotehaittoja ikäryhmässä 12–15-vuotiaat?

– Lasten kohdalla on tullut samanlaisia haittaraportteja kuin aikuisillakin, eli kuumetta, lihaskipua ja väsymystä, mutta tarkempia yksityiskohtia pitää kysyä Fimeasta, joka vastaa rokotehaittojen viranomaisseurannasta.

6. Millainen rokotusmyönteisyys on tuohon ikäryhmään kuuluvien vanhemmilla?

– Valtioneuvosto on tutkinut Kansalaispulssi-kyselytutkimuksella vanhempien halukkuutta ottaa lapsille rokotus. Toukokuun puolessa välissä ja kesäkuun alussa on tehty kysely, joihin on vastannut runsaat kolmesataa aikuista vastaajaa. Ihmisiltä on kysytty, että jos rokote tulisi saatavaksi, ja jos sitä heidän lapsilleen suositeltaisiin,, niin antaisivatko he lapsensa ottaa rokotteen. Vastaajista noin 75 prosenttia on sanonut, että kyllä, he ovat joko täysin samaa mieltä tai lähestulkoon samaa mieltä.

7. Onko 75 prosenttia paljon vai vähän?

– Kolme neljästä on mielestäni aika hyvä. Jos kaikki nämä vanhemmat sitten antavat luvan lapsensa rokottamiseen, niin silloinhan me saavutetaan hyvä 75 prosentin rokotuskattavuus.

8. Milloin arviosi mukaan kaikki 12–15-vuotiaat on rokotettu?

– Määrällisesti heitä on runsaat 200 000 ihmistä. Paljon riippuu siitä, miten rokotevalmistajien toimitukset pitävät kutinsa ja pidetäänkö kiinni 12 viikon aikavälistä vai mennäänkö lyhyemmällä annosvälillä. Ollaan todennäköisesti loka-marraskuussa, kun ne kaikki 12–15-vuotiaat, jotka rokotesuojan haluavat, ovat saaneet kaksi annosta.

9. Pfizerin rokotteella on havaittu harvinaisia sydänlihas- ja sydänpussin tulehduksia. Onko tämän suhteen syytä huoleen lasten ja nuorten kohdalla?

– Nämä Yhdysvalloista ja Israelista eniten raportoidut tapaukset ovat tulleet esiin erityisesti nuorilla miehillä toisen annoksen jälkeen ja yleensä noin 7–14 vuorokauden kuluttua siitä toisesta annoksesta. Näiden tapausten joukossa on ollut myös lapsia. Se on mahdollista, mutta hyvin harvinaista eli keskimäärin 18 tapausta miljoonaa rokotettua kohden 12–15-vuotiaiden ikäryhmässä.

10. Modernan rokote on parhaillaan Euroopan lääkevirastossa EMAssa arvioitavana 12–15-vuotiaiden myyntiluvan osalta. Miten merkittävä tämä rokote on Suomen rokotusohjelmassa?

– Kaikkien rokotteiden myyntiluvan laajentaminen nuorempiin ikäryhmiin on tietysti tärkeää. Jos yksi rokote ei sovi tai sitten sitä ei saada, niin silloin meillä on vaihtoehtoja siinä mielessä. Se on olennaista epidemian torjunnan kannalta.

11. Miten tärkeä tämän ikäryhmän rokottaminen on syksyn ja epidemian jatkumisen kannalta?

– Tiedetään, että 12–15-vuotiaiden keskuudessa on infektioita ja he pystyvät välittämään infektioita eteenpäin. Esimerkiksi alle 10-vuotiaiden rooli tartuntaketjujen ylläpidossa ei ole yhtä selvä. 12–15-vuotiaiden ikäryhmässä infektioilla on merkitystä myös heidän itsensä kannalta. Lapsilla on myös vakavia sairastumisia, vaikka ne ovatkin harvinaisia. Kukaan meistä ei vielä tiedä, mikä on pitkittyneen koronataudin merkitys lapsilla pitkässä juoksussa. Kaikista näistä syistä johtuen Suomessa asiaa pohtinut työryhmä pitää tärkeänä, että tämä ikäryhmä tulee saamaan myös oman rokotteensa.

12. Millainen suojaustaso tarvitaan kouluissa syksyllä, jos rokotukset tässä ikäryhmässä alkavat syksyllä? Mistä suojatoimista voidaan luopua ja mistä täytyy yhä pitää kiinni?

– Nämä ovat juuri niitä kysymyksiä, joista tällä hetkellä käydään neuvonpitoa. Milloin on saavutettu rokotuskattavuus niissä ikäryhmissä, joille rokotus on tarpeellista ja milloin sitten voidaan luopua suojatoimista. Minulla ei ole tähän suoraa vastausta, mutta sen eteen nyt tehdään töitä, että ymmärrettäisiin, mikä on tarpeellista ja mistä voidaan pikkuhiljaa luopua sitten, kun valtaosa väestöstä on saanut kaksi rokoteannosta.

13. Ovatko 12–15-vuotiaat viimeinen ikäryhmä, joka tullaan rokottamaan?

– Tällä hetkellä valtioneuvoston asetuksen muutos tulee keskittymään 12-vuotiaista 15-vuotiaisiin, mutta tiedetään, että lääkefirmat kehittävät rokotteita myös nuoremmille lapsille. Sitten kun rokotteet ovat saaneet myyntiluvan, on kansanterveysihmisten aika pohtia tarvitaanko niitä, millä ehdoilla ja kenelle niitä tarvitaan. Sen aika ei ole ihan vielä.

14. Millainen epidemiatilanteen olisi oltava, että nuorempienkin eli alle 12-vuotiaiden rokotuksia suositeltaisiin?

– Rokotuspäätös on aina hyödyn ja haitan välinen suhde. Joudumme pohtimaan, kuinka vakava tauti on alle 12-vuotiaille, kuinka tehokas ja turvallinen rokote heille on ja millainen rooli heillä on tartuntaketjussa. Päätös koostuu kaikista näistä tekijöistä. Kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän alayöryhmä tulee pohtimaan tätä asiaa syksyn aikana.

15. Millaisessa rokotustilanteessa syksyllä tullaan olemaan?

– Lokakuuhun mennessä toivottavasti kaikki suomalaiset 16:sta ikävuodesta ylöspäin ovat saaneet kaksi annosta ja silloin saadaan valtaosa väestöstä hyvään suojaan. 12–15-vuotiaiden rokottamisessa, jos aloitamme elo-syyskuussa, niin ehkä rokottaminen heidän kohdallaan jatkuu vielä lokakuusta eteenpäin. Tätä nuorempien rokotussuojaus riippuu siitä, koska valmistajat saavat Euroopan lääkeviranomaisten myyntilupien laajennukset kattamaan myös nuoremmat lapset.

Lue lisää:

Ylen jatkuvasti päivittyvään artikkeliin kootaan uusimmat tiedot koronasta Suomesta ja maailmalta