1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. aivovauriot

Aivo- ja niskavammainen Sami Vainikka ei pysty edes imuroimaan – työkyvyttömyyden todennut vakuutusyhtiö päätti, että hänen pitäisi mennä töihin

Moottoripyöräonnettomuus lähes seitsemän vuoden takaa hankaloittaa yhä Sami Vainikan elämää. Hän kokee vakuutusyhtiön kohdelleen häntä epäoikeudenmukaisesti, kun se pudotti täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrän puoleen.

Sami Vainikka sai ostettua uuden moottoripyörän vanhan tilalle vakuutuksesta tulleilla rahoilla. Moottoripyörän rassaaminen tuo iloa arkeen. Hän ajaa silloin tällöin pieniä matkoja. Kuvassa on myös Edi-koira. Kuva: Kirsi Lönnblad / Yle

Sami Vainikan rinnassa on tatuointi, jossa lukee "never give up", älä luovuta koskaan.

Lähes seitsemän vuotta sitten tapahtunut moottoripyöräonnettomuus hankaloittaa miehen elämää edelleen päivittäin.

– En pysty esimerkiksi imuroimaan. Se on ihan myrkkyä niskalleni, kertoo Vainikka.

Bitumieristäjän työuransa lisäksi Vainikka on joutunut luopumaan paljosta. Parisuhde kariutui. Monet harrastuksetkin jäivät sikseen, sillä kipu estää kalastuksen ja kuntosaliharjoittelun.

Vainikan aivovamma ei näy päällepäin.

– Moni kuvittelee, että jos on aivovamma, käytännössä aivojen pitää valua korvasta pihalle. Että he näkevät fyysisen vamman, sanoo Vainikka.

Kouvolan Voikkaalla asuvasta Vainikasta on ikävää, että monetkaan ihmiset eivät ymmärrä aivovammoja, ellei niitä ole sattunut itselleen tai lähipiirilleen.

– On tultu sanomaan, että miksi ajoit auton invapaikalle, etkö pysty ajamaan sadan metrin päähän muualle.

Kun pahat kivut ovat päällä, kädet tärisevät niin, ettei kynäkään pysy kädessä.

– Aallonpohjasta pinnalle, mutta ei koskaan harjalle. Tämä on jokapäiväistä taistelua, että saa päivän menemään aamusta iltaan ja illasta aamuun.

Energiaa on viime aikoina vaatinut myös taistelu korvauksista vakuutusyhtiön kanssa.

Sami Vainikka oli syntymäpäivänään vuonna 2014 moottoripyöräajelulla ystäviensä kanssa, kun tiessä oleva töyssy lennätti hänet pois pyörän selästä. Vainikka kertoo tarinansa. Toimittajana Kirsi Lönnblad.

Työkyvyttömyyseläkkeen määrä puolitettiin

Vainikka on ollut sataprosenttisella työkyvyttömyyseläkkeellä vuodesta 2015 eli siitä asti, kun onnettomuuden jälkeinen sairausloma päättyi. Työkyvyttömyyseläkkeen myönsi OP Vakuutus Oy Pohjola, joka toimi tapauksessa liikennevakuutusyhtiönä.

Joulukuuhun 2018 asti Vainikka oli tyytyväinen saamiinsa korvauksiin.

Joulukuusta 2018 eteenpäin vakuutusyhtiö pudotti työkyvyttömyyseläkkeen määrän viiteenkymmeneen prosenttiin.

Tämän seurauksena Vainikan pitää elää käytännössä alle 1000 eurolla kuussa. Hänellä ei ole muita tuloja. Pian päättyy rakennusalan työttömyyskassan soviteltu päiväraha.

– Vakuutusyhtiö vetosi vanhoihin ennen onnettomuutta syntyneisiin vammoihin ja sanoi, etten pystyisi tekemään töitä niidenkään vammojen kanssa. Niiden vammojen tapahtumahetkellä olin vakituisessa työsuhteessa. Samassa firmassa olin kymmenen vuotta töissä, kertoo Vainikka.

Ennen onnettomuutta syntyneitä vammoja on muun muassa selässä, oikeassa nilkassa ja olkapäässä. Oikea nilkka ja olkapää on leikattu. Vainikalla on myös suolistosairaus.

Vaivat eivät kuitenkaan haitanneet hänen työkykyään niissä työtehtävissä, joissa hän työskenteli ennen onnettomuutta.

Vainikka kokee, että vakuutusyhtiö on kohdellut häntä epäoikeudenmukaisesti. Kuva: Kirsi Lönnblad / Yle

Asiaa selvitetään käräjillä

Viime vuoden lopussa Vainikka laittoi oikeudenkäyntiavustajansa kanssa haastehakemuksen Helsingin käräjäoikeuteen. Hän kokee, että OP Vakuutus Oy Pohjola on kohdellut häntä epäoikeudenmukaisesti.

– Olen seitsemän vuoden aikana käyttänyt omia säästöjäni noin 50 000 euroa. Niillä oli tarkoitus remontoida kämppää, mutta ne ovat menneet niin sanotusti hukkaan, kertoo Vainikka.

Hän on maksanut esimerkiksi lääkkeitä ja sairaanhoitokustannuksia itse.

Elämä muuttui moottoripyöräonnettomuudessa

Vainikan elämä muuttui syyskuussa 2014. Oli hänen 37-vuotissyntymäpäivänsä. Hän oli Kouvolassa ajamassa moottoripyörällä Anjalantiellä kohti Koriaa. Alla oli vain kuusi päivää aiemmin valmistunut custom-pyörä, joka oli rakennettu Harley Davidsonin pohjalle.

– Minä ajoin edellä ja kaveri takana, hänellä oli tyttöystävä kyydissä. Oltiin tulossa Kotkasta ja oli iltahämärä. Ajoimme peräkkäin, kertoo Vainikka.

Vainikan moottoripyörä juuri valmistuttuaan. Kuva: Sami Vainikan kotialbumi

Hämärässä hän ei huomannut, että keskellä ajokaistaa oli noin kymmenen senttimetrin korkuinen kohouma. Se oli samaa kokoluokkaa kuin hidastetöyssy. Tien huonosta kunnosta ei varoitettu liikennemerkillä.

Vainikka ajoi kohoumaan ja menetti moottoripyöränsä hallinnan. Etupyörä heittelehti ja hän kulki pyörän päällä noin 80 metriä eteenpäin, kunnes takapyörä osui tiessä olleeseen monttuun ja Vainikka lensi pyörän selästä pää edellä asfalttiin. Vielä tämän jälkeen hän liukui noin 30 metriä, kunnes jäi makaamaan vastaantulijoiden kaistalle.

Syyskuussa 2014 Vainikan kaveri mittasi Anjalantiessä olleen kohouman. Kuva: Sami Vainikan kotialbumi

Kypärä pelasti hengen

Vainikan muistikuvat onnettomuusillan kulusta katkeavat tähän.

– Sen muistan, että ambulanssissa minulta kyseltiin, mikä päivä tänään on. En osannut vastata siihen, vaikka oli minun syntymäpäiväni. Se kertoo, millaisen vamman olin saanut, sanoo Vainikka.

Kypärä halkesi monesta kohtaa. Onnettomuustilanteessa pää hakkasi edestakaisin rintaan ja takaraivoon.

– Kypärä pelasti henkeni. Millin päässä oli neliraajahalvaus ja kahden millin päässä oli, ettei henki lähtenyt.

Moottoripyörään ja kypärään tuli onnettomuudessa paljon vaurioita. Kuva: Sami Vainikan kotialbumi

Sami Vainikka on kokenut moottoripyöräilijä.

Onnettomuustilanteessa hän ajoi 80 kilometrin tuntinopeudella suoralla ja kuivalla tiellä. Moottoripyörä meni lunastuskuntoon.

– Poliisi tajusi heti, että ei se vika johtunut minusta, kun ajetaan suoralla tiellä rajoitusten mukaan. Siinä ei kaadu kukaan, jos tiessä ei ole vikaa.

Moottoripyörä meni lunastuskuntoon. Kuva: Sami Vainikan kotialbumi

Muistiongelmat alkoivat onnettomuuden jälkeen

Onnettomuuden seurauksena Vainikalta murtui niskanikamia ja vaurioitui nivelsiteitä. Hänelle aiheutui myös niskan retkahdusvamma ja keskivaikea aivovamma. Onnettomuuden jälkeisen kolmen kuukauden ajalta muistissa on paljon aukkoja. Myös sen jälkeen hänellä on todettu muun muassa muistiongelmia.

Vainikka loukkaantui onnettomuudessa monin tavoin. Kuvassa jalka onnettomuuden jälkeen. Kuva: Sami Vainikan kotialbumi

Kun Vainikka lähti pian onnettomuuden jälkeen pois sairaalasta, hänelle ei hänen mukaansa tehty kummemmin testejä.

Syksyllä 2014 onnettomuuden jälkeen hän huomasi, ettei kotitöistä tahtonut tulla mitään.

– Kahvinkeitto keittimellä kesti melkein tunnin.

Olo oli muutenkin outo, joten hän kävi yksityisen terveydenhuollon puolella magneettikuvissa ja häntä pyydettiin täyttämään eräs lomake.

– Sanoin, että en voi täyttää sitä, kun en näe, mitä siinä lukee. Sitten tajusin, että en osaa kirjoittaakaan. Sen kuuli joku lääkäri ja kohta olin jo jatkotutkimuksissa Kotkassa.

Tämä hetki on jäänyt hyvin Vainikan mieleen.

– Tajusin asian vakavuuden välittömästi.

Vainikka kokee olevansa työkyvytön

Vakuutusoikeus käsitteli kesäkuussa valituksen, jonka Vainikka toimitti Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariseen. Valituksessaan hän haki muutosta työkyvyttömyyseläkepäätökseen ja vaati täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä. Tämän hän perusteli julkiselta ja yksityiseltä puolelta saamillaan kymmenillä neurologin, neuropsykologin ja lääkärin lausunnoilla.

Vakuutusoikeuden arvion mukaan Vainikan työkyky ei ole heikentynyt täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavasti. Päätöksen mukaan lääkärinlausuntojen eläkkeen myöntämistä puoltavat kannanotot eivät ole vakuutusoikeutta sitovia, vaan vakuutusoikeus ratkaisee asian laissa säädetyn harkintavaltansa nojalla.

Myös eläkevakuutusyhtiö on arvioinut, että Vainikalla on edelleen jäljellä työkykyä osa-aikaiseen työhön.

– Se ei ole mahdollista, koska olen täysin työkyvytön, kertoo Vainikka.

Hän ei pysty myöskään opiskelemaan uutta ammattia.

– Jos luen kolme sivua, en muista enää, mitä ensimmäisellä sivulla on lukenut.

Hän on saanut neurologilta lausunnon, jonka mukaan hän on selvästi ja pysyvästi täysin työkyvytön. Myös neuropsykologin lausunto tukee tätä neurologin lausuntoa.

– Siinä menee asiat aika paljon ristiin Vakuutusoikeuden päätöksen ja vakuutusyhtiöiden arvioiden kanssa. Pohdin, mikä tässä yhteiskunnassa on vialla.

Vainikka käyttää paljon aikaa taisteluun korvauksista vakuutusyhtiön kanssa. Kuva: Kirsi Lönnblad / Yle

Pois kipulääkekoukusta

Vuosien mittaan on kulunut suuri määrä hänelle määrättyjä reseptilääkkeitä. Noin viiden vuoden ajan kului muun muassa opiaattipohjaisia vahvoja kipulääkkeitä, relaksantteja ja nukahtamislääkkeitä univaikeuksiin.

Ajan myötä Vainikka jäi noin kolmeksi vuodeksi pahaan kipulääkekoukkuun. Hän yritti saada apua monelta taholta julkisen terveydenhuollon kautta, mutta asia ei edistynyt.

– En saanut apua, koska minulla oli veressäni huumaavia aineita, jotka olivat minulle määrätyistä reseptilääkkeistä.

Vainikan mukaan oli ongelmallista, että lääkärit määräävät reseptilääkkeitä, mutta niitä käyttävänä hän ei kuitenkaan päässyt avun piiriin.

Kesällä 2020 Vainikka päätti nykyisen avopuolisonsa kanssa etsiä sopivat keinot, joilla pääsee kipulääkekoukusta pois. Avopuoliso oli huolissaan voinnista ja tuki Vainikkaa tilanteessa. Vainikka otti yhteyden hyvään neurologiin.

Vainikka kuvaa vuoden mittaista vaihetta viime kesästä tähän alkukesään "helvetinmoiseksi".

– Puoli vuotta kesti vieroitusoireet. Taistelin niiden kanssa aamusta iltaan. Makasin sängyssä, tuijotin seinää tai kattoa, ajatukset sekoilivat kaikissa asioissa.

Vainikka tiputti lääkemääriä ja kärsi oireista. Hän tiputti lisää ja kärsi lisää. Vieroitusoireiden hävittyä hän opetti itselleen uusia tapoja.

– Opin elämään niin, että en mene ottamaan niitä lääkkeitä.

Hän poltti osan lääkkeistään takassa ja palautti osan lääkkeistä apteekkiin.

– Nyt minä olen tässä ja lääkkeitä menee kymmenesosa siitä, mitä pahimmillaan on mennyt.

Oikeanlaista apua tarvitaan

Vainikka kävi juuri apteekissa, sillä hänelle on määrätty toisenlaisia lääkkeitä.

– Vakuutusyhtiö ei korvaa tänä päivänä lääkkeitä, koska lääkkeet on määrännyt yksityinen taho ja vakuutusyhtiö ei ota kantaa yksityiseen hoitavaan tahoon, kertoo Vainikka.

Vakuutusyhtiö ei enää myöskään korvaa OMT-fysioterapiaa, mitä hän yksityisen terveydenhuollon neurologin lausunnon mukaan tarvitsisi. Myös tavallista fysioterapiaa korvataan vähemmän. Enää vakuutusyhtiö ei myöskään korvaa neurologia eikä neuropsykologista hoitoa.

– He varmaan luulevat, että olen parantunut tästä. Tämä on sellainen juttu, että tästä ei ikinä voi parantua. Tämän kanssa pystyy oppimaan elämään, jos saa oikeanlaista apua. Ilman apua kukaan ei selviä.

Korvaukset perustuvat lääketieteelliseen ja oikeudelliseen arvioon

Pohjola Vakuutus ei lain mukaan voi kommentoida yksittäisiä vakuutustapauksia.

Yle ei saanut Pohjola Vakuutukselta yleiselläkään tasolla suoraa perustelua siihen, miksi sataprosenttisen työkyvyttömyyseläkkeen vuosiansiokorvauksen määrä voidaan pudottaa puoleen aivovammatapauksissa.

– Työkyvyn heikentymän tulee olla syy-yhteydessä korvattavaan vammaan tai sairauteen. Jos vahingoittuneella on esimerkiksi muita vammoja tai sairauksia, jotka vaikuttavat vahingoittuneen työkykyyn, pyritään arvioimaan, minkä verran vahingoittuneella olisi työkykyä jäljellä työtapaturmana korvatun vamman tai sairauden puolesta, kertoo Pohjola Vakuutuksen ajoneuvokorvauspalveluista vastaava johtaja Maarit Lepistö sähköpostitse.

Lepistön mukaan aivovammojen osalta tulee huomioida, että aivovammojen vaikeusaste vaihtelee ja samoin niiden jälkitiloissa on vaihtelua.

Liikennevahingon perusteella maksettava jatkuva ansionmenetyksen korvaus perustuu Lepistön mukaan lääketieteelliseen ja oikeudelliseen arvioon siitä, että vahinkoa kärsinyt on pysyvästi estynyt ansaitsemasta tuloja työskentelemällä.

Sen jälkeen kun työkyvyttömyyseläkkeen korvausaste on vahvistettu liikenne- ja potilasvahinkolautakunnassa, arvioidaan Lepistön mukaan korvausastetta tarvittaessa uudelleen. Vahvistetun työkyvyttömyyseläkkeen muutoksesta on pyydettävä liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan ratkaisusuositus.

Paljon haasteita korvausten saamisessa

Aivovammapotilailla on moninaisia haasteita vakuutuskorvauksien saamisessa. Näin kertoo Suomen Potilasvahinkoavun toimitusjohtaja, varatuomari ja oikeudenkäyntiavustaja Joni Siikavirta.

– Aivovammat ovat aika arvionvaraisia diagnosoida, varsinkin, jos on kysymys hieman lievemmästä aivovammasta, kertoo Siikavirta.

Jos diagnoosin saa, seuraavaksi tulee kysymys syy-yhteydestä: johtuuko aivovamma tapaturmasta vai muusta syystä.

– Sitten tulee myös kysymys aivovamman vaikeusasteesta. Se on aika lailla veteen piirretty viiva, mikä haittaluokka milloinkin on.

Työkykyarvio on keskeistä potilaan kannalta

Työkykyarvio on Siikavirran mukaan kaikkein keskeisin ja samalla ongelmallisin asia.

– Vakuutusyhtiöt tietysti haluavat nähdä, että henkilö on kokonaan tai ainakin osittain työkykyinen, vaikka tosiasiassa hän ei ehkä kykene vammansa puolesta työhön.

Siikavirran mukaan vakuutusyhtiöt tukeutuvat arvioissaan paljon koneellisiin kuvantamistutkimuksiin. Niissä ei välttämättä näy kaikkia vammoja, jotka kuitenkin voivat aiheuttaa vaikeita oireita. Sami Vainikkaa koskevissa päätöksissä vakuutusyhtiö on todennut, että hänen vammansa eivät näy kuvissa.

– Jos tutkimuksessa on vähäisiä löydöksiä, vakuutusyhtiö haluaa nähdä, että henkilö on työ- ja toimintakykyinen, vaikka näin ei välttämättä ole, sanoo Siikavirta.

Kirjallisissa käsittelyissä on Siikavirran mukaan omat ongelmansa, koska niissä ei nähdä tai kuulla ihmistä.

– Käsittely menee puhtaasti papereiden pohjalta. Joskus voisi olla oikeudenmukaisen ratkaisun kannalta tärkeää, että ihminen itse saisi kertoa omasta tilanteestaan.

Pohjola Vakuutuksen ajoneuvokorvauspalveluista vastaavan johtajan Maarit Lepistön mukaan korvausratkaisuja edeltää aina vahinkotapahtuman, asiakkaan terveydentilan ja muiden ratkaisuun vaikuttavien seikkojen huolellinen selvittäminen.

– Jokaisen asiakkaan tilanne on erilainen, minkä vuoksi jokainen korvausratkaisu tehdään aina yksilöllisesti. Hoitavan lääkärin tehtävänä on huolehtia potilaan terveydestä parhaalla mahdollisella tavalla kokonaisterveydentila huomioiden, ja laatia siitä lausuntoja, kertoo Lepistö sähköpostitse.

Lepistön mukaan näitä lausuntoja käytetään korvausratkaisujen perusteena muun muassa viranomaistahoissa, Kelassa sekä työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöissä.

– Vakuutusyhtiön tehtävä on määrittää lausuntojen pohjalta, täyttyvätkö laissa ja oikeuskäytännössä määritetyt etuuden myöntämisen edellytykset.

Aina kannattaa valittaa

Jos potilas kokee vakuutusyhtiön päätöksen olevan väärä, Suomen Potilasvahinkoavun toimitusjohtajan, varatuomarin ja oikeudenkäyntiavustajan Joni Siikavirran mukaan kannattaa aina valittaa.

Toisaalta muutoksenhaku on ajoittain hyvin ongelmallista.

– Kokemukseni mukaan vakuutusoikeudesta saa välillä varsin huonoja ratkaisuja. Ne menevät välillä väärin.

Vakuutusoikeuden päätöksestä ei oikein voi valittaa mihinkään.

– Siinä on teoreettinen mahdollisuus hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, mutta se on teoriaa.

Liikennevahinkopuolella muutosta voi hakea liikennevahinkolautakunnasta ja tapaturmissa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta.

– Näissä muutoksenhakukeinoissa ei ole kuluriskiä.

Jos esimerkiksi liikennevahinkolautakunnasta ei saa myönteistä ratkaisua, ainoana mahdollisuutena on viedä asia käräjäoikeuteen. Se voi puolestaan tulla kalliiksi.

– Käräjäkäsittelyihin liittyvät valtavan isot kuluriskit. Ne ovat aina kymmeniätuhansia euroja.

Työkyvyttömyyseläkkeen määrän pudottaminen yleistä aivovammapotilailla

Pohjola Vakuutuksesta kerrotaan, ettei sillä ole aivovammojen osalta saatavilla tietoa siitä, kuinka paljon vahinkotapauksia, korvausten alentamispäätöksiä tai valituksia on vuosittain.

Suomen Potilasvahinkoavun toimitusjohtajan Joni Siikavirran mukaan on valitettavan tyypillistä, että aivovammapotilas saa tietyn ajan verran täyttä työkyvyttömyyseläkettä, mutta myöhemmin määrää pudotetaan.

– Hyvin usein minun pöydälläni on tällainen tilanne. Tosiasiassa olosuhteissa ei ole tapahtunut mitään muutosta, ihminen on edelleen työkyvytön. Sitten katkaistaan korvaus, sanoo Siikavirta.

Näissä tilanteissa vakuutusyhtiö saattaa Siikavirran mukaan kaivaa sairauskertomushistoriaa pitkälle menneisyyteen.

– Kun ihminen ei toivukaan ja alkaa tulla kalliiksi vakuutusyhtiölle, sitten keksitään, että hän olisi jonkin muun syyn takia vain osittain työkyvytön.

Siikavirran mukaan tällaisessa tilanteessa vakuutusyhtiön pitäisi pystyä näyttämään, että olosuhteissa on tapahtunut muutos, joka oikeuttaa vakuutusyhtiön vähentämään korvausta. Usein kuitenkin vahingonkärsijän taakaksi jää sen näyttäminen, että hän on edelleen oikeutettu täyteen korvaukseen.

Tie korjattiin, mutta erimielisyydet vakuutusyhtiön kanssa jatkuvat

Sami Vainikalla on henkilökohtainen avustaja, joka käy auttamassa häntä muun muassa ruoanlaitossa ja siivoamisessa. Vaikka arjessa moni asia on muuttunut, ihan kaikesta mieluisasta ei kuitenkaan ole tarvinnut luopua.

– Harrastan edelleen jousi-, haulikko-, pistooli- ja kivääriammuntaa. Moottoripyörällä saatan ajaa joskus lenkin, jos on hyvä fiilis ja pystyn siihen.

Vainikka valitti kohtalokseen koituneen Anjalantien huonosta kunnosta ja onnettomuuden syystä moneen paikkaan, muun muassa ely-keskukseen ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.

– Halusin taistella tien kunnostamisen puolesta, ettei kukaan joudu kokemaan samaa kuin minä. Siinä samassa kohoumassa hajosi aikoinaan autoistakin iskunvaimentimia ja muuta, kertoo Vainikka.

Kouvolan Sanomat uutisoi vuonna 2015 (siirryt toiseen palveluun), että ely-keskus korjasi Anjalantiessä olleen kohouman.

Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta kerrotaan, että syksyllä 2015 Anjalantiestä poistettiin kiviä, joita routa nostaa joskus tien pintaan. Samalla tien rumpujen kunto tarkistettiin. Anjalantiessä ollut kohouma johtui pintaan nousseesta kivestä. Anjalantie päällystettiin uudelleen kesällä 2016.

Vainikan ystävä kävi syyskuussa 2015 kuvaamassa Anjalantien korjaamista. Kuva: Tomi Saksa

Vainikka sanoo tietävänsä tapauksia, joissa muitakin motoristeja on osunut töyssyyn ja ajautunut ulos tieltä samassa kohdassa.

– Onneksi heille ei käynyt mitään vakavampaa.

Anjalantien tietyömaalla näkyi suuria kiviä syyskuussa 2015. Anjalantiessä ollut kohouma johtui pintaan nousseesta kivestä. Kuva: Tomi Saksa

Vaikka tien vaurioitunut kohta on todettu, Vainikan mukaan eduskunnan oikeusasiamiehellekään tehty valitus ei johtanut mihinkään hänen korvauksiensa osalta.

– Vakuutusyhtiö on niin vahva vastus. Me tällaiset tavalliset ihmiset emme ole edes kapuloita rattaissa. Me olemme vain hiekanjyviä.

Jutussa on käytetty lähteenä myös Sami Vainikan lääkärinlausuntoja ja vakuutusyhtiöiden tekemiä korvauspäätöksiä.