1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työelämä

“Pala vaikka loppuun, jos et muuta keksi” – Stressaatko töissä, etkö osaa rauhoittua lomallakaan? Työnohjaaja kertoo, mikä auttaa kestopaniikkiin

Moni jää lomalle väsyneenä. Sitä ruokkii suomalainen työkulttuuri, jossa pöytä halutaan puhtaaksi ennen lomaa, sanoo työnohjaaja Anu Ojanperä. Kaiken valmiiksi tekeminen on kuitenkin monelle mahdotonta nykyään.

Anu Ojanperän mukaan työntekijät olisivat entistä parempia ja tehokkaampia, jos he ottaisivat rennommin. Kuva: Riina Mäentausta

Hidasta. Kävele, istu terassilla ja katsele maisemia tietoisen hitaasti.

Se kertoo keholle ja sitä kautta mielelle, että kaikki on hyvin. Mieltä voi ohjailla kehon kautta.

Näin vinkkaa työnohjaaja Anu Ojanperä töistä stressaantuneille.

Stressaantunut ihminen on hänen mukaansa kestopaniikissa. Sydän lyö tavallista nopeammin, verenpaine kohoaa ja stressihormonitasot ovat korkealla. Jotkut elävät kestopaniikissa kymmeniä vuosia.

– Keho ei tiedä, oletko hengenhädässä vai oletko töissä, Ojanperä sanoo.

“Hallinnan aika on ohi”

Moni on Ojanperän mukaan jäänyt tai jäämässä lomalle todella väsyneenä. Koronavuosi on vienyt voimia, mutta ilmiötä ruokkii myös suomalainen työkulttuuri.

Pöytä halutaan puhtaaksi ja asiat valmiiksi ennen lomaa. Ajatellaan, että teen vielä yhden asian.

– Se ei tänä päivänä oikein toimi, koska hallinnan aika on ohi. Emme pääse sellaiseen hetkeen, jossa kaikki olisi hallinnassa, työt tehty ja pöytä tyhjä. Aina tulee jotain uutta tilalle, Ojanperä sanoo.

Hänen mukaansa ennen lomaa pitäisi toimia aivan päinvastoin. Pitäisi löysäillä ja vähentää työntekoa pikkuhiljaa, jotta keho ja mieli pääsevät palautumaan. Silloin lomalle lähtee levollisin mielin.

– Meidän pitäisi ajaa mieltämme alas kuin paperikonetta. Meidän pitäisi olla armollisia itsellemme, Ojanperä sanoo.

Anu Ojanperä joutuu työssään muistuttamaan, että nykyaikana keskeneräisyys kuuluu työelämään.

“Hyväksy ikävätkin tunteet”

Loman alussa mieleen saattaa nousta ikäviäkin ajatuksia ja tunteita, jos töissä on ollut kiireistä. Saattaa huomata, että on vaikkapa unohdellut tärkeitä asioita.

– Kannattaa rohkeasti hyväksyä kaikenlaiset tunteet, mitä itsessä herää, Ojanperä sanoo.

Ojanperä muistuttaa, että uni, ravinto ja liikunta ovat tärkeitä, kun palautuu lomalla. Ne vaikuttavat aivojen ja kehon jaksamiseen.

Hän kannustaa myös sellaisten asioiden pariin, jotka tuovat itselle mielihyvää. Jotkut voimaantuvat esimerkiksi ihmisten kanssa olemisesta, toiset eivät jaksa ihmisiä ollenkaan.

– Siinäkin kannattaa rehellisesti kuunnella itseään, Ojanperä sanoo.

“Tärkeintä on elämä”

Ihmisen voimavara-akku on työlle ja vapaa-ajalle yhteinen. Eri puolia ei voi Ojanperän mukaan erottaa toisistaan.

Välillä yksityiselämän ongelmat saattavat haukata vaikkapa 60 tai 70 prosenttia akusta, eikä töihin jää kovin paljoa voimavaroja.

– Silloin meidän pitää alkaa tehdä työtä toisella tavalla siinä hetkessä, jotta jaksamme, työnohjaaja sanoo.

Ojanperä haluaisi muuttaa koko yhteiskuntaa vähemmän työkeskeiseksi.

Hänelle tärkeintä on elämä. Hän ajattelee, että käy välillä töissä, mutta palaa aina takaisin vapaaseen.

– Suomalaisessa yhteiskunnassa taas eletään niin, että vapaa-aikakin on työtä varten. Ajatellaan, kuinka voin palautua vapaa-ajalla, että jaksan taas töissä.

Moni on huokaissut helpotuksesta

– Palappa vaikka loppuun, jos et muuta keksi.

Näin Ojanperä saattaa sanoa asiakkaalle. Loppuunpalaminen yleensä herättää.

– Jokin ei vain anna meidän pysähtyä ennen kuin tulemme elämässä kohtaan, että ei ole muuta ulospääsyä kuin keksiä uusi tie. Silloin ihminen huomaa, että jos jatkan tällä tavalla, en enää selviä tästä.

Tänä vuonna moni Ojanperän asiakas on huokaissut helpotuksesta. Korona rajoittaa matkustelua ja tekemisiä, joten lomalla voi levätä luvan kanssa.

– Se kertoo, miten herkkiä olemme suorittamaan myös lomaa, työnohjaaja sanoo.

“Hyvinvoivat ihmiset ovat tuloksentekokone”

Entäpä, jos kaikki työntekijät hidastaisivat tahtia. Romahtaisiko Suomen kansantalous?

Ojanperän mielestä lopputulos olisi aivan päinvastainen ja työntekijät olisivatkin paljon entistä parempia ja tehokkaampia.

– Se on paradoksi. Kun ihminen alkaa työskennellä rajatummin ja omien arvojensa mukaisesti itseään kuunnellen, hän on entistä paremmin yhteydessä omaan maksimipotentiaaliinsa.

Silloin ihminen keskittyy oikeisiin asioihin ja tekee ne hyvin ja tehokkaasti.

– Ihmisestä tulee loistava, kun hän tekee työtä, josta hän tykkää ja jossa hän on hyvä. Hyvinvoivat ihmiset ovat yrityksen tuloksentekokone ja käyntikortti ulospäin, Ojanperä sanoo.