1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. metsät

EU julkaisi metsästrategian ja lupailee, että avohakkuita ei kielletä – metsätalousministeri Lepän mukaan strategia on "pelättyä parempi"

Euroopan komissio on julkistanut tänään metsästrategian, joka on laaja kokonaisuus metsiin liittyviä linjauksia, joihin voidaan nojata EU:n ottaessa kantaa metsäkysymyksiin.  Lopullisessa strategiassa todetaan, että avohakkuiden tulisi olla perusteltuja, mutta niitä ei kielletä.

EU-komission uudessa metsästrategiassa ei kielletä avohakkuita. Kuva: Ellen Forsström / Yle

EU-komissio on julkistanut perjantaina uuden metsästrategian, jossa kuitenkin annetaan jäsenmaille vertailukohtaa kestäviksi katsotuista metsänhoitomenetelmistä.

Strategia ulottuu vuoteen 2030, ja se perustuu EU:n biodiversiteettistrategiaan, joka sekin ulottuu vuoteen 2030. Strategian tavoite on auttaa EU:ta täyttämään eurooppalaisen ilmastolain (siirryt toiseen palveluun) mukainen sitoumuksensa poistaa hiiltä ilmakehästä luonnollisten hiilinielujen avulla. Strategia asettaa EU:lle yhteensä 310 miljoonan tonnin CO2-päästöjen vähentämisen tavoitteen vuoteen 2030 mennessä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kommentoi EU-komission julkaisemaa strategian olevan parempi kuin aiemmin julkisuuteen vuodettu versio strategiasta. Myös Eurooppa- ja omistaja-ohjaus-ministeri Tytti Tuppurainen pitää julkaistua strategiaa aiempaa versiota parempana.

Leppä kuitenkin sanoo strategian sisältävän edelleen niitä pääongelmia, joita vuodetusta strategiasta löytyi.

– Tänään julkaistu strategia on parempi kuin aiemmin epäiltiin. Annan komissiolle tunnustusta siitä, että strategiassa ymmärretään nyt paremmin metsäbiotalouden merkitys sekä taloudelle ja työllisyydelle että EU:n ilmastotavotteiden saavuttamiselle. Strategiassa myös luvataan kunnioittaa jäsenmaiden toimivaltaa ja korostetaan yhteistyötä.

Sekä Leppä, Tuppurainen että MMM:n luonnonvaraosaston metsä- ja bioenergiayksikön päällikkö, metsäneuvos Marja Kokkonen kritisoivat strategiaa kuitenkin siitä, että talouden, sosiaalisen ja ympäristön ulottuvuudet eivät ole strategiassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti mukana.

MMM piti perjantaina tiedotustilaisuuden EU:n metsästrategiaan liittyen. Voit katsoa tilaisuuden tallenteen Yle Areenasta.

Strategia ottaa ministereiden mukaan liikaa kantaa kansallisen toimivallan piirin asioihin

– Komission esitys menee liian pitkälle metsänhoitoon ja puumarkkinoihin liittyvissä kysymyksissä, Leppä toteaa.

Myös Tuppurainen pitää strategiaa liian pitkälle kansallisen toimivallan alueelle menevänä.

– EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, mutta EU:lla on toimivaltaa ilmasto-, maatalous- ja ympäristösektoreilla, jotka vaikuttavat myäs metsiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että näiden kautta EU voisi hivuttaa omaa toimivaltaansa sovittua toimivaltaansa pidemmälle, Tuppurainen sanoo.

Positiivisena puolena Leppä pitää sitä, että strategiassa korostetaan puun pitkäaikaista käyttöä.

– Tässä on Suomelle mahdollisuuksia nyt, kun puurakentamista pusketaan voimakkaasti EU:n agendalle. Nyt strategiassa annetaan arvoa myös lyhytikäisille ja kierrätettäville puutuotteille. Toivon komission vielä ymmärtävän., että jokainen markkinoille päätyvä puu ja jae käytetään eniten lisäaravoa tuovaan käyttöön, Leppä sanoo.

Hän pitää kuitenkin erityisen valitettavana EU-komission suhtautumista avohakkuisiin.

Myös Kokkonen pitää pitkäaikaisen käytön korostamista oikeana ratkaisuna. Kokkonen tuo myös esiin mielipiteensä puun energiakäytön ja lyhytkestoisten tuotteiden tukemisen riittämättämyydestä.

– Puun energiakäyttö siellä todetaan, mutta jälleen yksityiskohdissa on tarkemman määrittelyn elkeitä siitä, mitä voisi tapahtua esimerkiksi uusiutuvan energian direktiivin kautta, jos asetetaan rajoja pienimittaisen puun käytölle, Kokkonen sanoo.

Tuppurainen myös muistuttaa, että kyseessä vasta strategia eikä lainsäädäntöehdotus. Hänen mukaansa Suomi tulee ottamaan muiden jäsenmaiden kanssa strategiaan kantaa. otetaan kantaa, tekee kirjeen. Hallitus antaa eduskunnalle e-kirjeen, joka valmistellaan hallituksen EU-ministeriövaliokunnassa alkusyksystä.

Tuppurainen korostaa kansallisten erityispiirteiden esiintuomisen tärkeyttä myös tulevaisuudessa, ja muistuttaa Suomen olevan edelläkävijä kestävässä metsänhoidossa.

Strategian julkaiseminen ei vaadi metsänomistajilta tällä hetkellä mitään toimia.

Suomen vaikutusta vuodetun strategian muuttamiseksi kiiteltiin

Ministeri Leppä lausui kritiikin lisäksi kiitoksen sanoja vuodetun strategian jälkeisistä toimista.

– Sen vaikuttamistyön myötä, josta annan ison kiitoksen pääministeri Sanna Marinille ja kollegalleni Tuppuraiselle, meillä on nyt huomattavasti parempi esitys eurooppalaisesta metsästrategiasta, Leppä toteaa.

Myös Tuppurainen piti Suomen vaikuttamista onnistuneena, joskaan ei koe sen poikkeavan erityisesti Suomen harjoittamasta pitkästä linjasta.

– Me haluamme, että metsäpolitiikkaa käsitellään kansallisena kysymyksenä, tunnustaen ja ymmärtäen sen, että on paljon politiikan lohkoja, jotka toki liittyvät metsiin. - - Sinänsä tämä vaikuttamistyö ei siis erotu tästä Suomen pitkästä linjasta kovin räikeästi, mutta kieltämättä nykyisellä komissiolla on hyvin kunnianhimoiset tavoitteet, ja näihin tavoitteisiin täytyy saada myös suomalainen ääni kuulumaan, Tuppurainen toteaa.

Tuppurainen muistuttaa myös muiden jäsenmaiden antamasta tunnustuksesta Suomen näkemyksille.

Leppä korostaa Suomen peräänantamattomuutta myös tulevaisuudessa.

– Kansallisessa päätösvallassa tulee säilyttää ne asiat, jotka perussopimus määrittelee. Tässä on vielä paljon ykjsityiskohtia, joita joudutaan työstämään jatkossa, jotta tämä toteutuu, Leppä sanoo.

Leppä kommentoi Ylelle myös uuden strategian valmistelun olleen heikkoa.

Valmisteluprosessi oli huono, ja toivottavasti tällaista prosessia ei enää näin isoissa ja merkittävissä asioissa, jotka liittyvät jäsenmaiden kompetenssiin, tule. Pidän tätä myös EU:n itsensä kannalta erittäin vaarallisena. Jos tällainen tapa yleistyy, niin silloin koko EU:n hyväksyttävyys kansalaisten silmissä uhkaa murentua, Leppä sanoo.

EU-maille luvataan edelleen omaa päätäntävaltaa

EU-maat saavat jatkossakin päättää itse, millä tavalla puuta korjataan metsästä, lupaa EU:n ympäristökomissaari Virginijus Sinkevicius. Euroopan komissio on julkistanut tänään metsästrategian, joka on laaja kokonaisuus metsiin liittyviä linjauksia, joihin voidaan nojata EU:n ottaessa kantaa metsäkysymyksiin.

Sinkevicius haluaa välttää vaikutelmaa, että Brysselistä pyrittäisiin sanelemaan metsänomistajille, miten metsiä pitäisi käyttää. Tätä komissio ei hänen mukaansa yritä tehdä.

STT:n mukaan Sinkevicius antoi ympäristökomissaari antoi metsästrategian julkistuksen alla haastattelun pienelle joukolle medioita videopuhelun välityksellä.

– On jäsenmaiden toimivallassa päättää, mitkä metsänhoitomenetelmät toimivat heille parhaiten. Me jätämme sen heille. Mitä komissio tekee, niin annamme vertailukohdan tutkimuksesta, jossa tarkastellaan erilaisia menetelmiä ja korostetaan niitä, jotka ovat parhaita luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja hiilensidonnan varmistamisessa, Sinkevicius kertoo.

Metsästrategiassa komissio tekee kuitenkin näkyviksi menetelmät, jotka eivät ole metsien kestävyyden tai hiilinielujen kannalta parhaita vaihtoehtoja.

Avohakkuita ei kielletä

Strategian valmisteluvaiheessa Suomessa roihahti keskustelu avohakkuista, kun julkisuuteen vuotaneessa varhaisessa luonnoksessa avohakkuut mainittiin menetelmänä, jota tulisi välttää.

Lopullisessa metsästrategiassa tällaista mainintaa ei ole, vaan siinä todetaan, että avohakkuiden tulisi olla perusteltuja. Sinkevicius kuvaa metsästrategiaa yhteiseksi kompassiksi, joka näyttää suunnan mihin kulkea. Perille pääsemiseksi tarvitaan hänen mukaansa kaikkien yhteistyötä, oli kyse sitten metsänhoitajista tai jäsenmaista.

– On myös myönnettävä, että kaikki ei ole hyvin metsissämme. Monet (metsiin kohdistuvista) haasteista ja paineista ylittävät kansalliset rajat ja sen vuoksi meidän on keskusteltava asiasta EU-tasolla, Sinkevicius perustelee metsästrategian tärkeyttä.

Sinkeviciuksen mukaan komissio ymmärtää hyvin sen, että metsät ovat erilaisia eri puolilla EU:ta ja jo yksittäisen jäsenmaan sisällä voi olla monenlaista metsää. Hän korostaa kunnioittavansa suomalaisia metsänomistajia ja ylipäätään kulttuurista sidettä, joka suomalaisten ja metsän välillä on.

Strategiassa kaavaillaan myös korvausjärjestelmiä, joista tuettaisiin metsänomistajia, jotka tarjoavat metsiensä kautta vaihtoehtoisia ekosysteemipalveluja esimerkiksi pitämällä osan metsistään koskemattomina.

Lisäksi korostetaan tarvetta pitää puubiomassan käyttö kestävän kehityksen rajoissa ja kannustetaan puun käyttöön kaskadiperiaatteen mukaisesti, eli puiden hyödyntämisen pääpainon tulisi olla korkeamman jalostusasteen tuotteissa.

"Metsästrategia ei ole EU:n yhteinen metsäpolitiikka"

Vaikka metsästrategian valmistelu on herättänyt tietyissä jäsenmaissa kiivaankin reaktion, Sinkevicius ei kuvailisi vaatimuksia painostaviksi.

– Olemme saaneet paljon rakentavia ehdotuksia, ja se on osa työtä, hän toteaa. Suomessa hallituksen riveistä on esitetty painokkaita kantoja, ettei EU-komissio saa puuttua jäsenmaiden toimivallassa oleviin metsäpäätöksiin. Sinkeviciuksen mukaan metsästrategiassa tehdään hyvin tarkkaan selväksi toimivaltakysymykset ja osoitetaan, että osa metsiin liittyvistä päätöksistä kuuluu pelkästään jäsenmaiden käsiin.

Strategiassa on pyritty ottamaan huomioon kaikkien 27 jäsenmaan näkökulmat ja herkkyydet.

– EU:n metsästrategia ei ole EU:n yhteinen metsäpolitiikka, Sinkevicius tiivistää. Hän muistuttaa, että siitä huolimatta EU:lla on valtaa metsiin ilmasto-, ympäristö- ja maatalouspolitiikan kautta. Suomalaiset vahvasti mukana metsätermien määrittelyssä EU-komissio haluaisi kasvattaa metsien määrää ja laatua EU:ssa.

Strategiassa sitoudutaan suojelemaan tiukasti aarniometsiä ja vanhoja metsiä, ennallistamaan huonontuneita metsiä ja varmistamaan kestävä metsänhoito. Tavoitteen saavuttamiseksi komissio aikoo luoda jäsenmaiden kanssa yhteiset määritelmät muun muassa sille, mitä luonnontilaisella tai vanhalla metsällä tarkoitetaan.

– Suomalaiset asiantuntijat ovat pöydässä, kun keskustellaan esimerkiksi luonnontilaisista tai vanhoista metsistä. Kun määrittelemme näitä termejä, niin sanoisin suomalaisten asiantuntijoiden olevan johtavassa roolissa, Sinkevicius sanoo.

Vanhojen metsien määritelmä on tarkoitus saada valmiiksi vielä tämän vuoden aikana. Suomessa ja Ruotsissa kummastelua herättänyt käsite luonnonläheisestä metsänhoidosta tullaan määrittelemään yhteisesti ensi vuoden loppuun mennessä ja kestävän metsänhoidon kriteerit tulisivat sen jälkeen vuoden 2023 alussa, Sinkevicius arvioi.

– Nämä kaikki ovat tärkeitä, jotta meillä olisi sama ymmärrys siitä, mitä metsä on ja mitä tarkoittaa kestävästi hoidettu metsä. Metsänomistajille tuloja muustakin kuin hakkuista. Metsästrategia seuraa EU:n biodiversiteettistrategiaa ja painottaa metsien suojelun sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tärkeyttä.

Sinkevicius korostaa metsänomistajien roolia luonnon kestävyyden tukemisessa. Suomessa yksityiset metsänomistajat omistavat Luonnonvarakeskuksen mukaan 60 prosenttia metsämaasta ja 70 prosenttia puuston kasvusta. Ympäristökomissaari haluaisi muutoksen siihen, että metsänomistaja hyötyisi taloudellisesti metsästään lähinnä kaatamalla puuta.

Hänen mukaansa metsänomistajille tulisi olla mahdollista saada tuloja myös siitä, että he tukevat metsien suojelua ja ekosysteemejä. Sinkevicius mainitsee, että EU:n uuden yhteisen maatalouspolitiikan myötä metsänomistajien on mahdollista saada julkista tukea erilaisiin hankkeisiin, joissa esimerkiksi kehitetään metsien hiilinieluja.

Tarkempaa tietoa metsistä

Vaikka metsästrategia itsessään ei ole lainsäädäntöä, metsiin liittyviä lakiesityksiä on tulossa EU-komissiolta. Loppuvuonna komission odotetaan julkistavan esitys luonnon ennallistamistavoitteista.

Lisäksi komissio aikoo antaa vuonna 2023 esityksen metsien tietojenkeruusta, jotta eurooppalaisille päättäjille saataisiin ajantasaista tietoa metsistä. Metsiä kartoitettaisiin esimerkiksi satelliittien avulla.

Tällä hetkellä EU:ssa ei ole kovin hyvin koottua tietoa metsistä. Sinkeviciuksen mukaan tietoa kartuttamalla saataisiin nykyistä parempi kuva siitä, millainen vaikutus metsillä on EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.

Samalla jäsenmailta edellytettäisiin suunnitelmia metsien tilasta ja niiden hiilinieluista. Toimivaltaa ei kuitenkaan ujutettaisi komissiolle, sillä suunnitelmia ei alistettaisi komission hyväksynnälle.

Strategiaan liittyy myös suunnitelma kolmen miljardin lisäpuun istuttamiseksi eri puolille Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä.

Voit keskustella aiheesta 17.7. kello 23 asti.