1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Suomen Pankin Tuomas Välimäki: Meillä ei ole digitaalisia euroja lompakoissamme ainakaan viiteen vuoteen

Digitaalisen euron myötä kuluttajat saisivat suoran mahdollisuuden keskuspankin liikkeellelaskeman sähköisen rahan käyttöön. Hanke on edennyt tutkimusvaiheeseen, jossa määritellään digitaalisen euron ominaisuudet.

Tuomas Välimäki on Suomen Pankin johtokunnan jäsen, joka vastaa markkinaoperaatioista. Kuva: Niklas Fagerström / Yle

Suomen Pankin johtokunnan jäsenen Tuomas Välimäen mukaan digitaalisen euron tulo ei Suomessa olisi kuluttajan kannalta kovinkaan suuri muutos.

– Meillä Suomessa on jo pitkälti totuttu digitaaliseen maksamiseen. Siinä mielessä muutos täällä Suomessa ei olisi niin iso, kuin niissä maissa, joissa jopa yli 80 prosenttia vähittäismaksamisesta tapahtuu käteisenä, hän sanoi netissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Euroopan keskuspankin neuvosto päätti keskiviikkona aloittaa tutkimusvaiheen, jossa suunnitellaan digitaalista euroa ja määritellään sen ominaisuudet. Vaiheen on määrä kestää kaksi vuotta, minkä jälkeen EKP:n neuvosto tekisi uuden päätöksen toteutusvaiheen aloittamisesta. Tässäkin olisi kyse useammasta vuodesta.

– Itse sanoisin, että ei meillä tule olemaan digitaalisia euroja omissa virtuaalisissa lompakoissamme viiteen vuoteen ainakaan, Välimäki totesi.

Toteutuessaan digitaalinen euro olisi silti joiltakin osin hyvinkin merkittävä asia.

"Maksutapa, johon ei liity luottoriskiä"

– Digitaalinen euro toisi mukanaan maksutavan, johon ei liity luottoriskiä, koska keskuspankki pystyy aina hoitamaan velvoitteensa ja se tulee tarjoamaan vahvan yksityisyyden suojan. Vahva yksityisyyden suoja ja luottoriskittömyys ovat tärkeitä ominaisuuksia maksamisessa, hän korostaa.

Nykyisin kuluttajien käytössä olevaa keskuspankkirahaa ovat vain setelit ja kolikot. Digitaalinen keskuspankkiraha on jo pitkään ollut pankkien käytössä. Kuluttajien maksukorteillaan käyttämä raha on niin sanottua liikepankkirahaa.

Perinteinen käteinen ei digitaalisen euron myötä poistuisi.

– Meillä eurojärjestelmässä lähdetään siitä, että digitaalinen euro täydentää nykyisin käytössä olevia keskuspankkirahalla maksamisen keinoja.

Välimäki myös muistuttaa, että vaikka käteisen käyttö on yleisesti ottaen vähentynyt, on eurokäteistä liikkeellä enemmän kuin koskaan.

Jos digitaalisia euroja aletaan laskea liikkeelle, pitää keskuspankin varmistua, että se kykenee myös jatkossa huolehtimaan perustehtävistään.

Ei saa vaarantaa rahoitusvakautta – rahat pääosin käteisestä

– Meidän on pakko varmistaa, että se ei vaaranna rahoitusvakautta eikä heikennä rahapolitiikan toimeenpanon tehoa.

Toinen asia on se, että rahamäärät, jotka digitaaliseen euroon siirtyisivät, eivät saa vaarantaa pankkien rahoituspohjaa.

– Itse näen, että paljon digitaaliseen euroon siirtyvästä rahamäärästä tulisi käteisestä, mutta toki osittain myös pankkien talletuksista. Mutta meidän täytyy varmistaa määrällisin rajoittein, että toteutuessaan digitaaliseen euroon ei siirtyisi sellaisia rahamääriä, jotka vaarantaisivat rahoitusvakautta.

Mutta onko digitaalinen euro sitten keskuspankin vastaisku virtuaalivaluuttoja vastaan?

Välimäki myöntää, että bitcoinit ja muut virtuaalivaluutat ovat olleet herättäjiä siinä, että maksamisen kenttä muuttuu nopeasti.

– Bitcoinia ei ole millään tavalla syytä nähdä maksuvälineenä, hän painottaa.

EKP:n lisäksi myös useilla muilla keskuspankeilla on käynnissä digitaaliseen rahaan liittyviä hankkeita.