1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmasto

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat täällä ja on aika kääriä hihat – terveysriskeinä ovat uudet infektiosairaudet ja sisäilman pilaantuminen

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessakin yhä tukalampina helteinä. Asiantuntijoiden mukaan vaikutuksiin on syytä ruveta varautumaan monella alalla, esimerkiksi terveydenhuollossa, pelastustoimessa sekä liikenne- ja rakennussuunnittelussa.

Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Heikki Tuomenvirta sanoo, että Suomessa pitää varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin laaja-alaisesti esimerkiksi luonnonvara-alalla, maa- ja metsätaloudessa, liikenne- ja energiasektorilla ja pelastustoimessa. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Tänä kesänä Suomessakin on koettu ennätyshelteitä, rajuilmoja ja kuivuutta. Euroopassa taas tulvat ovat vieneet reilusti toistasataa ihmishenkeä.

Pitkäkään hellekausi ei ole Suomessa uusi ilmiö, mutta ilmastonmuutoksen takia helle on ollut entistä tukalampi.

– Ilmastonmuutos etenee, ja siihen liittyy, että korkeampia lämpötiloja esiintyy useammin kuin aiemmin. Konkreettisesti se koetaan, kun ollaan lämpötilojen kuumimmassa päässä, niin kuin nyt viime viikkoina, sanoo Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Heikki Tuomenvirta.

Ilmastonmuutos näkyy siis jo "lisänä" suomalaisten lämpömittareiden lukemissa. Asiantuntijoiden mukaan nyt olisikin ryhdyttävä konkreettisiin toimiin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumisessa.

Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa? Esimerkiksi liikenteessä tulviin tulisi varautua esimerkiksi viemäreiden ja kuivatusjärjestelmien toimivuudella. Myös teiden kantavuuden vahvistamiseen tulisi varautua roudan vähetessä. Pelastustoimessa taas tulisi kehittää varoitusjärjestelmiä, ja myös rakentamisessa on varauduttava ilmaston ja sään ääri-ilmiöihin.

– Koko yhteiskunta pitää saada ilmastokestäväksi tähän uuteen ilmastoon, jotta se sietää häiriöitä ja toipuu vaurioista. Tämä vaatii toimia ja yhteistyötä sekä yksityiseltä että julkiselta puolelta.

Grafiikassa kuvattuna hellepäivät Suomessa 1961 vuodesta lähtien. Vuoden 2021 tilastossa on päivät lauantaihin 17.7. asti. Kuva: Anne Borgström / Yle

Uusia epidemioita, infektiosairauksia ja sisäilmaongelmia

Helle kuormittaa erityisesti vanhuksia ja pitkäaikaissairaita. Tänä kesänä päivystykset ovat ruuhkautuneet esimerkiksi Uudellamaalla helteiden takia.

Yleistyvät ja voimakkaammat helteet ovat yksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista, jotka kuormittavat varsinkin terveydenhuoltoa. Tämän lisäksi uhkana on, että esimerkiksi uudet taudit leviävät yhä pohjoisemmille alueille, sanoo erikoistutkija Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

– Helleaaltojen lisäksi ilmastonmuutos voi lisätä esimerkiksi vesivälitteisiä epidemioita, vektorivälitteisiä infektiosairauksia ja rakennusten kosteusvaurioihin liittyviä sisäilmaongelmia. Ilmastonmuutos tulee kuormittamaan terveydenhuoltoa uudella tavalla, ja siihen täytyy varautua.

Terveydenhuollon laitoksissa tulisi esimerkiksi olla viileitä tiloja helleaaltojen varalle. Tämän lisäksi tulisi kehittää varoitusjärjestelmiä, ohjeistuksia työntekijöille sekä pystyä varautumaan helteisiin hoitolaitoksissa esimerkiksi viilentäville ilmastoinneilla, Meriläinen luettelee esimerkkejä.

Helteiden terveysriskeihin herättiin vuonna 2003, jolloin helteisiin kuoli Ranskassa 15 000 ihmistä. Vuonna 2018 Ranskassa helle tappoi noin 1 500 henkeä (siirryt toiseen palveluun).

– Suomessa hellejaksoina kuolleisuuden on huomattu nousevan muutamalla sadalla ennenaikaisella kuolemalla per helleaalto. Täytyy pyrkiä siihen, että pystytään varautumaan helleaaltoihin entistä paremmin, Meriläinen sanoo.

Pohjois-Amerikassa on tänä kesänä kärsitty ennennäkemättömästä kuumuudesta. Portlandissa, Oregonissa muutettiin tila vilvoittelukeskukseksi. Kuva: Kathryn Elsesser / AFP

Suunnitelmaa päivitetään syksyllä

Suomen kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelmaa ryhdytään syksyllä päivittämään. Nykyinen suunnitelma ulottuu vuoteen 2022 saakka.

–Ajatus on että vaikutukset otetaan huomioon jokapäiväisessä työssä. On koetettu kehittää riskitarkasteluun pohjautuvaa lähestymistapaa, jolla tunnistetaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutoksia ja ne tulevat olemaan entistä suurempia tulevina vuosina. Hyvin vaihteleviin muutoksiin joudutaan varautumaan, sanoo suunnitelmaa koordinoivan maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraneuvos Heikki Granholm.

Granholmin mukaan on esimerkiksi mahdollista, että varautumista ja suunnittelua tehtäisiin maakuntatasolla. Tällä hetkellä suunnitelma on valtakunnan tasolla.

Asiantuntijat kuitenkin huomauttavat, että sopeutumistoimet tulisi ottaa ilmastonmuutoksen torjumistoimien rinnalle, eikä niitä tulisi unohtaa. Peli ei siis suinkaan ole menetetty.

– Ei pidä nähdä niin, että sopeutumisesta puhuminen tarkoittaisi sitä, että luovutetaan eikä enää tehtäisi hillintää. Nämä täydentävät toisiaan. Mitä enemmän pystytään päästöjä vähentämään, sitä pienempi tarve on sopeutumiselle. Molempia on tarpeen tehdä entistä enemmän, Granholm sanoo.

Ilmastonmuutoksen myötä suurimmat muutokset ovat lämpötilassa, sademäärässä, roudassa, lumisuudessa sekä mahdollisesti myös kesän rajuilmojen yleistymisessä, sanoo ryhmäpäällikkö Heikki Tuomenvirta. Kuvassa heinäkuun 14. päivänä Kumpulassa kellertävät koivut. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Asiantuntijat penäävät tietoa ja toimia

Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Heikki Tuomenvirta sanoo, että ilmastonmuutoksen vaikutukset tunnetaan jo kohtuullisesti. On kuitenkin haastavaa ennakoida, miten muualla maailmassa tapahtuvat muutokset tulevat vaikuttamaan Suomeen.

Suunnitellut toimet tulisi kuitenkin ottaa asiantuntijoiden mukaan ripeästi käyttöön.

– Suurin asia, mikä voidaan tehdä paremmin, on, että viedään suunnitelmat käytäntöön. Silloin varoitusjärjestelmät, pelastustoimi ja terveydenhuolto toimivat tehokkaasti ja että pitkäjänteisesti esimerkiksi rakentamisessa standardit huomioivat nykyisen ja tulevan ilmaston, eivätkä mennyttä ilmastoa, Tuomenvirta sanoo.

Tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista saadaan koko ajan lisää.

– Yksi sopeutumisen edellytys on riittävä tietopohja. Suomessa ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia on tutkittu vielä verrattain lyhyen ajan. Lähivuosina tulee runsaasti tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista suomalaisten terveyteen. Sitten pystytään yhä paremmin kohdistamaan sopeutumistoimia, erikoistutkija Päivi Meriläinen sanoo.

Tulevassa sopeutumissuunnitelma ei maa- ja metsätalousministeriön Granholmin mukaan tuo suurta muutosta. Granholmin mukaan Suomi on ollut ilmastonmuutokseen varautumisessa edelläkävijä. Se, onko vaikutuksiin varauduttu tarpeeksi, vaihtelee hänen mukaansa kuitenkin toimialoittain.

– Rakenteellisella tasolla ollaan hyvällä tasolla, mutta mitä se tarkoittaa kansalaisen ja elinkeinoelämän näkökulmasta, siinä meillä on vielä paljon tekemistä. Vesitaloudessa on tehty merkittäviä muutoksia, mutta voi olla toimialoja, joilla työtä tarvitsee tehdä enemmän.

Lue myös:

Helle koettelee niin viljelijää kuin vanhustakin – jos kasvihuonekaasupäästöt pysyvät samoina seuraavat 50 vuotta, Suomessakin voidaan kokea 40 asteen helteitä

Kesäkuu oli Pohjois-Amerikassa mittaushistorian kuumin, Euroopassa toiseksi kuumin