1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vesistöt

Lähes kymmenentuhatta lokkia ahmii helteen tappamia pikkukaloja Lahdessa – biologin mukaan järvessä on poikkeuksellisen paha happikato

Vesijärven Enonselkä on valkoisenaan lokkeja, jotka hotkivat pintaan happea haukkomaan tulleita kuoreita. Veden happipitoisuus laskee lämpötilan noustessa. Pitkä hellekausi aiheuttaa ongelmia rehevöityneiden järvien lisäksi matalissa järvissä.

paljon lokkeja sinisellä järvenselällä aurinkoisena päivänä
Katso video tuhansien lokkien syömingeistä Vesijärvellä, jossa on tapahtunut pikkukalojen joukkokuolema. Lokkiasiantuntija Pekka Saikko kertoo, että Enonselällä näyttää nyt olevan lokkien mielestä jopa runsaampi ruokatarjoilu kuin jätteenkäsittelylaitoksella.

Viime päivinä lahtelaiset ovat ihmetelleet Vesijärven rannoille ajautuneita pikkukaloja. Paljon kuoreita ja muita pieniä kaloja on kuollut, koska pitkään jatkunut helle on lämmittänyt järven pintaveden liian kuumaksi. Tästä seuraa happikato.

Poikkeuksellisen paljon lokkeja onkin kokoontunut Vesijärven suurimmalle selälle ahtamaan kupunsa täyteen. Enonselällä on lokkiasiantuntija Pekka Saikon mukaan lähes 10 000 lintua pitämässä bakkanaalejaan.

Lintuja on lähtenyt liikkeellä Lahden satamasta, mutta niitä on voinut tulla muualtakin maakunnasta. Tilanne on epätavallinen, ja Vesijärvelle ovat liihotelleet jopa Kujalan jätteenkäsittelykeskuksen lokit.

– Järvenselkä oli eilen täynnä valkoisia pilkkuja. Laskin 9 000-10 000 lintua, sanoo Saikko.

Aiempina vuosina lokkeja on ollut selällä kerrallaan enimmillään 3 000-4 000.

Lokkilaskentoja tekevä Pekka Saikko kertoo, että Enonselällä on eniten naurulokkeja. Lisäksi on paljon kalalokkeja ja harmaalokkeja.  Kuva: Tuija Veirto/ Yle

Yleensä happikatoa on talvisin

Kalastusbiologi Ilkka Vesikko ELY-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalveluista ei muista, että näin pahaa happikatoa olisi ollut aiemmin Vesijärvessä kesäaikaan.

Joskus talvella rehevöityneisiin järviin on jouduttu tekemään avantoja, jotta kalat ovat päässeet haukkomaan happea. Vesijärvessä alusvettä on välillä talvisin hapetettu hapettimilla, mutta nyt niistä ei ole apua. Niiden kapasiteetti ei riitä auttamaan pulassa olevia kaloja, koska happi ei sitoudu lämpimään veteen samalla lailla kuin kylmään.

Hapen määrä vedessä pienenee, kun lämpötila nousee. Vesikko kertoo, että yhtälö on kaloille hankala.

– Kalat ovat vaihtolämpöisiä ja niiden hapen tarve nousee sitä mukaa, kun veden lämpötila nousee. Nyt ne tarvitsisivat enemmän happea, mutta sitä sitoutuu veteen korkeassa lämpötilassa aiempaa vähemmän.

Helle vie happea jopa läheltä pohjaa

Ahven ja kuha kestävät lämpöä melko hyvin. Viime kesänä ja syksynä Vesijärveen istutettiin runsaasti kuhaa pienentämään järven ravinnekuormaa. Lohikalat sen sijaan ovat viileän veden kaloja. Myös muikku ja siika kärsivät pitkään jatkuneesta hellejaksosta.

Ilkka Vesikon mukaan suurin osa Vesijärven kuolleista ja pökertyneistä pikkukaloista on todennäköisesti kuoreita. Se kuuluu lohikaloihin.

– Ne alkavat olla heikossa hapessa, jos veden lämpötila nousee yli 25 asteen.

Keskiviikkona muun muassa Messilän seudulla näkyi vedessä satoja kuolleita kuoreita. Kuva: Mirkka Makkonen

Kuore viihtyy alempana viileissä vesikerroksissa. Vesikko epäilee, että pitkään jatkunut hellejakso on muuttanut myös alempien kerrosten veden vähähappiseksi. Lämmennyt vesi lisää kasvien hajoamista ja muuta happea kuluttavaa toimintaa pohjan lähellä.

– Tällöin rehevämmässä järvessä pohjan lähellä oleva vesi muuttuu usein täysin hapettomaksi.

Tämä on ajanut kuoreet pintaan haukkomaan happea.

Vesi lämpenee kauttaaltaan matalissa järvissä

Vaikka hapen katoaminen pohjasta on pääasiassa rehevien järvien ongelma, aiheuttaa lämmennyt vesi pulmia kaloille muuallakin. Suomen järvien keskisyvyys on alle seitsemän metriä. Ilkka Vesikon mukaan jopa viisi metriä syvät järvet ovat kuuman kesän takia nyt kauttaaltaan tasalämpöisiä. Viileää vettä ei enää löydy.

Yleensä matalammissa järvissä ei ole viileän veden kaloja, lohduttaa Vesikko. Jos happea on vedessä riittävästi, syvemmistä järvistä löytyy yhä viileitä kerroksia.

– Näihin järviin syntyy kesäkerrostuneisuutta. Tietyissä järvissä veden lämpötila kerrosten välillä voi helposti vaihtua kymmenkunta astetta. Pohjalta voi löytyä viileää, jopa 10 asteista vettä.

Kuoreiden karu kohtalo voi auttaa järveä

Pikkukalojen joukkokuolema ei ole yksinomaan huono juttu, koska kuoretta on monena vuonna jouduttu hoitokalastamaan Vesijärvestä. Kaloihin sitoutuu runsaasti typpeä ja fosforia. Kuoretta pyydystämällä vähennetään kierrossa olevaa kasvuravinnemäärää, summa Ilkka Vesikko. Tällä on suuri vaikutus järven rehevöitymiseen pitkässä juoksussa, jos veteen ei pääse lisää ravinteita.

Toisaalta kuoreet ovat Vesijärvellä kuhan ja osin ahvenenkin tärkein ravintokohde. Petokalakannat voivat heikentyä, mikäli ravinnon määrä vähenee selvästi.

Naurulokeilla on jo syysmuutto meneillään, joten niitä on runsaasti lokkien bakkanaaleilla Lahdessa. Kuvituskuva. Kuva: Yle / Risto Salovaara

Kuolevien kalojen biomassa täytyy saada pois vedestä, muuten ravinteet palaavat järven sisäiseen kiertoon. Lokeista on siis hyötyä. Etenkin kun osa niistä pesii kuivalla maalla, joten niiden jätökset eivät vuorostaan päädy Vesijärveen.

Enonselällä pökertyneitä ja kuolleita kaloja popsivat tuhannet lokit ovatkin tavallaan hoitokalastamassa, toteaa Ilkka Vesikko.

– Kuolleiden kalojen kerääminen ihmisvoimin olisi aika haisevaa puuhaa. Se on myös hankalaa, koska kaloja voi olla tuhansia kiloja.