1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmastokokoukset

Suomen ilmastoneuvottelija: EU kulkee uuden paketin myötä kohti YK:n superkokousta yhä selkeämpänä ilmastojohtajana – "tulee varmasti haastava neuvotteluprosessi"

Suomen ilmastoneuvottelija Marjo Nummelinin mukaan komission paketilla on suuri merkitys myös kansainvälisen ilmastopolitiikan kannalta. "EU näyttää mallia siitä, miten suuri muutos kohti ilmastoneutraliutta tehdään mahdollisimman oikeudenmukaisesti"

EU ei yksin käännä ilmastoa, mutta voi näyttää esimerkkiä maailmalle. Kuvassa Fridays for future -ilmastoliikkeen mielenosoitus Intiassa. Kuva: EPA / Harish Tyagi

Suomen ilmastoasioiden pääneuvottelija Marjo Nummelin on optimistinen sen suhteen, että EU-komission tuore ilmastolain jättipaketti toteuttaa tarkoituksensa.

Nummelinin mukaan kokonaisuus on niin laaja, että sen hyviä ja huonoja puolia on vielä vaikea arvioida, mutta ainakin ympäristöministeriön näkökulmasta päästökaupan vahvistuminen ja laajentuminen merenkulkuun ja tieliikenteeseen on tervetullutta.

Jossain määrin yllättävä elementti paketissa oli Nummelinin arvion mukaan uusien polttomoottoriautojen myynnin lopettaminen vuoteen 2035.

– Tämä on iso asia ja kertoo siitäkin, että autoteollisuudessa on tapahtunut paljon viime vuosina, Nummelin toteaa.

Myös Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen komission piti ehdotusta radikaalina ja yllättävänä.

Monet autonvalmistajat, esimerkiksi General Motors (siirryt toiseen palveluun) ja Volvo (siirryt toiseen palveluun) ovat jo ennen komission ulostuloa tiedottaneet suunnitelmistaan kuopata polttomoottoriautojen valmistus viimeistään seuraavalla vuosikymmenellä.

"Tulee varmasti haastava neuvotteluprosessi"

Paketissa ehdotetaan konkreettisia toimia, joilla unioni pääsee yhdessä sopimaansa vähintään 55 prosentin päästövähennykseen vuosikymmenen loppuun mennessä.

Vaikka tavoite on kirkas ja yhteisesti määritelty, odotetaan jatkoneuvotteluiden kestävän vuosia.

–On selvää, että eri jäsenmailla on kansallisia intressejään ja varmaan pakettiin tulee muutoksiakin, mutta uskon siihen, että se menee läpi kokonaisuutena, jolla tavoitteiseen on mahdollista päästä, Nummelin sanoo.

Paketin neuvotteluissa kädenvääntöä voi aiheuttaa se, että kyse on tavallaan nollasummapelistä. Jos jostain heikennetään, pitäisi olla myös ehdotuksia siitä, missä kiristetään tavoitteita.

Talvimerenkulku on pohjoisten Itämeren maiden erityispiirre, jonka huomioimista Suomi toivoo päästökaupassa. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Olisi varmaankin yllättävää, jos 27 jäsenmaan unionissa valtioiden ehdotukset eivät olisi osin ristiriitaisia.

– Tästä tulee varmasti haastava neuvotteluprosessi, mutta lähtökohtaisesti jäsenmaat ovat sitoutuneet päästövähennystavoitteeseen, Nummelin sanoo.

Pääneuvottelija muistuttaa myös siitä, että yksittäisten jäsenmaiden ongelmat eivät välttämättä torppaa neuvotteluja, sillä lainsäädännöstä päätetään myös määräenemmistöpäätöksillä.

Mitkä sitten ovat Suomen mahdollisuudet puolustaa sellaisia kansallisia erityispiirteitä, jotka koskevat vain muutamaa jäsenmaata – esimerkiksi talvimerenkulun huomioimista (siirryt toiseen palveluun) päästökaupassa?

– Uskoisin, että monelta jäsenmaalta löytyy ymmärrystä sille, että taustalla on maantieteellinen ja luonnonolosuhteisiin liittyvä syy, Nummelin arvioi.

Muiden jäsenmaiden kantoja on Nummelinin mukaan toistaiseksi vielä liian aikaista arvioida, sillä kaikkia Suomen omia näkemyksiäkään ei vielä ole ehditty muodostamaan.

Euroopan unioni kulkee ilmastojohtajana kohti marraskuun superkokousta

Komissionpaketilla on Nummelinin mukaan suuri merkitys myös kansainvälisen ilmastopolitiikan ja COP26-kokouksen (siirryt toiseen palveluun) valmistelun kannalta.

Marraskuussa maailman silmät seuraavat YK:n jättimäisiä ilmastoneuvotteluja Skotlannin Glasgow'ssa.

Suomen pääneuvottelijana kokoukseen valmistautuva Nummelin kertoo, että komission ilmastopaketti vahvistaa entisestään EU:n asemaa ilmastojohtajana.

Suurista talousalueista tavoitteitaan ovat kiristäneet myös Yhdysvallat ja Kiina, joten ainakin nämä suurvallat ovat osoittaneet kulkevansa kohti kunnianhimoisempaa linjaa ilmastopolitiikassaan.

– EU näyttää tässä mallia siitä, miten suuri muutos kohti ilmastoneutraliutta tehdään kokonaisvaltaisesti ja mahdollisimman oikeudenmukaisesti, Nummelin sanoo.

Unioni on jo aiemmin ottanut roolia suurien talousalueiden ilmastojohtajana ja esimerkkinä.

Viimeksi kun EU otti uusia ilmastoaskelia ja korotti päästövähennystavoitettaan, muita lähti mukaan talkoisiin. Näin toimi esimerkiksi Joe Bidenin hallitus, joka aiemmin keväällä kasvatti tavoitteitaan tuntuvasti.

Nummelinin mukaan muilla suurilla talouksilla ei vielä ole näin konkreettisia toimenpideohjelmia, eikä sellaisia aivan äkkiä tulekaan. Ehkä unionin päänavauksesta voidaan ottaa mallia.

Maailman silmät kääntyvät marraskuussa kohti Glasgow'ta, jossa Pariisin sopimuksen jäsenmaat kokoustavat ilmastoasioista. Kuva: Robert Perry / EPA

Mutta voiko paketti aiheuttaa myös kansainvälistä kitkaa?

Komission ehdotus hiilirajamekanismista eli hiilitulleista on tarkoitettu suojaamaan hiilivuodolta eli tuotannon siirtymiseltä matalamman ilmastosäätelyn maihin. Tavalla tai toisella se siis tulee vaikuttamaan unionin ja kolmansien maiden kaupankäyntiin.

– Lähtökohtana on toki se, että järjestelyn täytyy olla WTO:n sääntöjen mukainen, mutta se ei estä sitä, etteikö ehdotus voisi herättää kritiikkiä tai vastatoimiakin.

Nummelin ei kuitenkaan välttämättä näe, että ehdotus vaikuttaisi Glasgow’n neuvotteluihin, vaan enemmän maiden keskinäisiin suhteisiin.

Ennen kuin hiilimaksut ulkorajoilla astuvat voimaan, ehtivät valtiot keskustella asiasta siirtymäajan puitteissa. Parhaimmillaan kepin ja porkkanan tarjoaminen voi johtaa siihen, että kannusteet ilmastopolitiikan kehittämiseen kasvavat globaalisti.

Mitä Glasgow'n kokoukselta odotetaan?

Työsarkaa riittää ja esimerkillä johtamista tarvitaan edelleen, sillä kaikki G7 ja G20 -maat eivät ole antaneet tiukempia vähennystavoitteita.

Suurvaltojen keskusteluja vetävät tänä vuonna Britannia ja Italia. Nummelin toivoo, että paine talousmahtien päästövähennysilmoituksiin kasvaa ennen Glasgow’ta.

EU tulee Nummelinin mukaan esittämään COP26-kokouksessa, että päästövähennystavoitteita pitää kiristää – ja niiden maiden, joilla sellaisia ei ole, pitää sellaiset laatia.

Mutta ne keinot, joilla tavoitteita kohti kuljetaan ovat ilmastosopimuksen puitteissa kansallisessa toimivallassa. EU ei siis Nummelinin mukaan pyri neuvottelemaan komission ehdotuksen kaltaista konkretiaa muilta osapuolilta.

Mitä Glasgow'n kokoukselta siis kannattaa odottaa?

Tiettyjä osia Pariisin sopimuksen sääntökirjasta on auki, suurin näistä on kansainvälisen markkinamekanismin toimeenpano, josta ei vielä ole saatu sopua. Nummelinin mukaan tavoitteena on sopia säännöt siitä.

Lisäksi neuvotteluissa keskitytään ainakin läpinäkyvyyskehikkoon eli siihen, miten osapuolet raportoivattietoja päästöistään sekä edistymisestä kohti päästötavoitteensa saavuttamista.

Nummelinin mukaan kaikki seisovat Pariisin sopimuksen tavoitteiden (siirryt toiseen palveluun) takana, mutta toimia vaaditaan yhä.

– Vielä ei olla kahden asteen polulla, puhumattakaan puolestatoista asteesta, Nummelin toteaa.

Lue myös:

Kuinka paljon Suomi voi hyötyä ilmastopaketista? Kaikki riippuu yritysten osaamisesta, ja kilpailu EU-miljardeista alkaa nyt

Näin EU:n ilmastopaketti näkyy suomalaisten arjessa – kokosimme viisi elämänalaa, joihin toimet vaikuttavat eniten

Analyysi: EU:n ilmastopaketista pitäisi nyt löytää kansallinen yksituumaisuus, mutta keskiviikon ministeri-info paljasti edessä olevan kivisen tien

Täältä löydät ilmastopaketin sisällön sekä eri tahojen reaktiot