1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. musiikki

Metallimuusikon uran perustana joiku ja saamen kieli – aloitti uransa Levillä joikaajana

Lahtelaisen metallimuusikko Jonne Järvelän Korpiklaani-yhtye tunnetaan ympäri maailmaa, mutta suositun muusikon uran taustalla ovat joiku ja saamen kieli. Matka Etelä-Suomesta Lappiin ja sen kautta maailmalle alkoi sattumalta.

Jonne Järvelä tunnetaan erityisesti Korpiklaani- ja Shamaani Duo -yhtyeistä. Takana virtaavan Juutuanjoen kuohuissa on kuvattu uran ensimmäinen musiikkivideo. Kuva: Veikka Ritola / Yle
Kuuntele Jonne Järvelän haastattelu.

Inarilaisen kahvilan terassilla istuu mustiin vaatteisiin pukeutunut henkilö, jonka pitkät rastahiukset, tatuoidut kädet ja rokkarimainen olemus pistävät herkästi silmään.

Lahdesta alkujaan kotoisin oleva Jonne Järvelä, 47, on uransa aikana toiminut monissa yhtyeissä, joista maailmalla tunnetuin lienee folk metal -yhtye Korpiklaani. Saamenmaalla Järvelä saatetaan kuitenkin tuntea paremmin 1990-luvun suositusta Shamaani Duo -yhtyeestä, jossa hän soitti nyt jo edesmenneen ex-vaimonsa, Maaren Aikion (1978–2018), kanssa.

Huippusuosittu Korpiklaani (alkujaan nimellä Shaman) on keikkaillut pitkin maailmaa, ja yhtyettä pidetäänkin yhtenä suomalaisen metallimusiikin suurimmista nimistä. Yhtyeen juuret palaavat kuitenkin 1990-luvulle Shamaani Duon, joikaamisen ja saamen kielen pariin.

Korpiklaani on julkaissut 13 albumia, joista kaksi ensimmäistä pohjoissaameksi Shaman-nimellä. Nykyään Järvelällä on myös hänen omaa nimeänsä kantava Jonne-yhtye, joka tekee monikielistä folk-musiikkia maailman eri kolkista tulevien muusikoiden kanssa.

Hetken mielijohteesta Lappiin ja saamelaismusiikin pariin

Järvelä oli hädin tuskin täysi-ikäinen, kun tie vei pohjoiseen hetken mielijohteesta.

– Se oli siinä 1992 tai 1993. Eräs kaveri, jonka äiti asui Rovaniemellä, tuli sanomaan, että muutetaan Lappiin. Sanoin, että ei muuteta. Mutta samana iltana kuitenkin sitten päätettiin, että kyllä me muutetaan.

Järvelän kaveri oli kertonut, että Rovaniemellä oli tuolloin paljon avoimia vuokra-asuntoja etelään suuntautuvan muuttoliikkeen vuoksi.

– No sitten me ajettiin ja oltiin siellä joskus aamukuudelta. Nukuttiin autossa kunnes kaupungintalo aukesi kymmeneltä ja mentiin kysymään, olisiko vapaata vuokrakämppää. Saatiin avaimet Sudentielle Korkalovaaraan ja tyhjennettiin nyssykät. Sitten me alettiin asumaan Lapissa. Vanhemmatkaan eivät muutosta tienneet. Todellakin hetken mielijohde, Järvelä nauraa.

Pian Rovaniemelle muuton jälkeen Järvelä tapasi tulevan vaimonsa Maaren Aikion, joka opiskeli Rovaniemellä musiikkia ja teki satunnaisia joikuesiintymisiä. Melko pian Aikio pyysi Järvelää komppaamaan esityksiä akustisella kitaralla.

Jokailtaiset esiintymiset Levillä johdattivat suosioon

Lappilainen matkailuyrittäjä Päivikki Palosaari bongasi nuoren muusikkoparin Rovaniemellä ja pyysi näitä esiintymään hotelliinsa Leville.

– Päivikki pyysi, että tulkaa Hulluun Poroon, vedätte vaan tuota samaa juttua. Sitten me mentiin ja Päivikki sanoi, että muuttakaa tänne, saatte tuosta mökin ja alatte tekemään sesonkiaikaan joka päivä keikkoja.

Pari esiintyi Shamaani Duo nimellä turisteille ja paikallisille joka ilta, mutta kappaleet alkoivat käymään vähiin. Syntyi idea uuden, oman musiikin tekemisestä.

– Aluksi oli epävarmuutta, että osaako sitä tehdä, mutta kyllä se sitten onnistui. Saatiin itsevarmuutta yleisön välittömästä palautteesta.

Vuonna 1995 pariskunnalle syntyi Jommi-poika, ja samaan aikaan Shamaani Duon ensimmäisen levyn, Hunka Lunkan, äänitykset olivat meneillään.

– Sitten alkoikin aikamoinen rumba, kun tuli televisioesiintymisiä ja sesonki jatkui Hullussa Porossa ja käytiin Saariselällä ja Ruotsissa. Se homma alkoi sitten kasvaa aika paljonkin ja siitä se niin kuin lähti.

Kiireellisten sesonkien jälkeen pari vietti paljon aikaa Pohjois-Inarissa Ivalon-Matin kylässä, jossa Maarenin perhe asui.

– Sitä kautta elämä alkoi viedä ja kaikki meni omalla painollaan.

Maaren Aikio ja Jonne Järvelä esiintymässä Shamaani Duona 1990-luvulla. Kuva: Poptori

Vaikka ero tuli, yhteys saamelaisuuteen ei katkennut

Elämä Levillä ja Ivalon-Matissa oli erilaista kuin etelässä. Suuria kulttuurishokkeja ei kuitenkaan liiemmin syntynyt, vaikka pitkätukkainen rokkari olikin epätavallinen näky pienessä kylässä.

– Välillä lähti leu'ulla tupsua kuontalosta, mutta muuten ihan pelkkää positiivista. Kaikki oli niin uutta ja ihmeellistä, ja koko Lapista oli fiiliksissä. Koko kulttuuri tuntui hyvältä.

Järvelästä saamelaisessa kulttuurissa on hienoa perheen merkitys. Vaikka Järvelä ja Aikio erosivat myöhemmin, on Järvelälle jäänyt pojan kautta yhteys Aikion sukuun. Välimatkasta huolimatta yhteyttä pidetään edelleen viikoittain tai vähintäänkin kuukausittain.

– Side ei ole katkennut missään vaiheessa. Ja nyt tänne tullessa käytiin vaikka missä, Näkkälässä ja tuolla katsomassa isovanhempia. Vaikka ero ja muuta tulee, niin side ei katkea. Ehkä täällä kuuluu kulttuuriin, että perhesiteistä pidetään hyvää huolta. Kun monen kuukauden jälkeen nähdään, niin on kuin olisi nähnyt eilispäivänä.

Järvelä kertoo, että muutto pohjoiseen ja uuden kulttuurin pariin osui hyvään saumaan. Nuori ihminen oli juuri alkanut itsenäistyä ja löytää sekä henkilökohtaisen että musiikillisen identiteettinsä.

– Identiteetti nasahti silloin, ja siitä ei ole myöskään halunnut päästä eroon sen jälkeen. Mulle vähän niinkuin lyötiin merkkin ottaan – tai korvaan, Järvelä hymähtää.

Maaseudulla kasvanut Järvelä kertoo, että luonto on säilynyt hänen musiikkinsa keskeisimpänä inspiraation lähteenä kolmekymmentä vuotta. Muusikko kuvailee itseään luontoihmiseksi, jonka asuinpaikka on heijastunut aina hänen tekemässään musiikissa.

Shamaani Duo on säilynyt ihmisten muistissa tähän päivään asti, ja se on yllättänyt Järvelänkin.

– Kun oltiin tässä vasta vasahommissa, niin näytti että ihmiset vauvoista áddjoihin tunnistivat. Ei näköjään ole unohtunut.

Shamanin levyjen teossa olivat mukana saamelaiset taustajoukot

Järvelä ja Aikio muuttivat etelään 1990-luvun lopulla, mutta Maaren ei viihtynyt seudulla kauaa, ja pari erosi. Aluksi Järvelä yritti tehdä muita töitä, mutta halu jatkaa musiikin tekoa vanhaan malliin voimistui.

– Ajattelin, että no perkele, jatkan sitten samaa hommaa, ja otin mukaan muita muusikoita.

Niin sai syntynsä pohjoissaameksi metallimusiikkia tekevä Shaman, joka julkaisi kaksi albumia, Idjan (1999) ja Shamániacin (2002). Saamenkielisiin sanoituksiin ja lausumiseen Järvelä sai apua yhtyeen ulkopuolelta.

Nina Nuorgam oli silloin katsomassa mun perään niitä lausumisia sanojen kanssa kummallakin levyllä. Se istui siellä studiossa ja sitten niitä tekstejä käytiin lävitse.

Keikkoja ei Shamanilla ollut Järvelän ja Aikion duoon verrattuna yhtä paljon, mutta vähillä keikoilla syntyi uusia ystävyyksiä. Järvelä tapasi Kanadan wabanaki-alkuperäiskansaan kuuluvan Yovan Nagwetchin, jonka kanssa tekee nykyään yhdessä musiikkia Jonne-yhtyeessä.

Shamaani Duon fanikunta ei löytänyt Shamania, mutta Järvelän mukaan musiikkia ei heille yritettykään markkinoida.

Shamanin suosio alkoi kuitenkin tasaisesti nousta, kun Järvelä oli hetken aikaa vakituisena vierailijana suomenruotsalaisessa metalliyhtye Finntrollissa Idja- ja Shamániac-albumien välissä. Finntrollin kanssa Järvelä pääsi esiintymään Saksassa ja muualla ulkomailla.

Shamaani Duon, Järvelän ja Aikion, tiet erosivat 1990-luvun lopulla. Kuva: Poptori

Maailman tietoisuuteen

Järvelän aika ei kuitenkaan tahtonut riittää sekä Shamanille että Finntrollille, joten muusikon oli tehtävä päätös, kumman yhtyeen parissa tahtoo jatkaa. Omasta yhtyeestään Järvelä ei halunnut luopua. Alkoi kolmannen Shaman-albumin työstö.

– Siinä vaiheessa saamen kieli alkoi jäämään pois ja englanti tuli tilalle. Musiikkikin alkoi muuttua, koska Finntroll-vaikutteet kuuluivat omassa musiikissani.

Shaman-nimi muuttui puoliksi sattumalta Korpiklaaniksi, kun Järvelä neuvotteli Napalm Records -levy-yhtiön kanssa maailmanlaajuisesta levytyssopimuksesta. Koska Shaman-nimisiä yhtyeitä oli jo muutama, oli Järvelä ajatellut yhtyeen nimeksi englanninkielistä Woods Clania, korpien klaania.

– Ne levy-yhtiöstä sitten kysyivät, mikä se on suomeksi. Vastasin että, no, Korpiklaani. Sitten ne sanoivat, että tuo kuulostaa hyvältä, me tehdään levytyssopimus ainoastaan Korpiklaanin kanssa.

Levytyssopimuksen myötä Korpiklaanin suosio lähti saman tien nousukiitoon. Järvelä kertoo olleensa ihmeissään, kun puhelin alkoi soida koko ajan, ja haastatteluja pyydettiin ympäri maailmaa. Vuodesta 2005 lähtien yhtye on keikkaillut ulkomailla aina, kun perhekiireiltä vain ehtii. Kuten monen muun yhtyeen kohdalla, myös Korpiklaanin kohdalla keikkailun pysäytti korona.

– Lokakuussa on kuitenkin kiertue, jonka aikana tulee vedettyä noin 60 keikkaa, eli kaksi keikkaa illassa. Ilta alkaa Jonnella ja päättyy Korpiklaaniin. Siinä saakin sitten vetää koronan päälle sydämensä kyllyydestä, Järvelä naurahtaa.

Unelma-alalla Järvelä kuitenkin kokee olevansa, ja sanoo nauttivansa keikkailusta.

– Ja vähän pakkokin, kun muuta ei osaa, hän toteaa suu virneessä.

Järvelällä ei ole tarkoitusta lähteä ryöstöviljelemään joikua

Joiku ja Shaman-nimen alla tehty saamenkielinen musiikki ovat olleet esillä Korpiklaaninkin kiertueilla aina silloin tällöin. Järvelä kertoo tapauksesta, jossa Venäjällä soitetun keikan aikana yleisön seassa alkoi liehua Saamen lippu.

– Pistin sitten siihen keikalle pikku paussin ja vedin Orbinan. Se oli sen lipun takia niin kuin sellainen ylimääräinen ohjelmanumero. Kovasti näyttivät tykkäävän, Järvelä muistelee hymyillen.

Joikaamisen Järvelä oppi apeltaan, muusikko-näyttelijä Niiles-Jouni Aikiolta. Myös Aikion poika, kirjailija ja muusikko Ante Aikio on vieraillut Järvelän Jonne-yhtyeen albumeilla.

Järvelä kertoo, että joikaamisen hän oppi hiljalleen ja ikään kuin vahingossa.

– Sitä tehtiin koko ajan, ennen kuin alettiin tekemään ammatikseen Shamaani Duossa. Siihen käskettiin mukaan, ja sitä oppi hiljalleen tekemään.

Järvelä kokee, että hänet on otettu hyvin vastaan suomalaisena joikaana.

– En ole ikään kuin tullut tänne sitä [joikua] tekemään, vaan mulle on ikään kuin laitettu se taskuun. Sitä kautta se on niin kuin hyväksyttyä. Mulla ei ole mitään tarkoitusta lähteä ryöstöviljelemään joikua, enempi haluan viedä sitä eteenpäin, niin että se säilyy ja kuuluu.

Järvelälle on tärkeää, että hänen musiikissaan on mukana saamelaisia muusikoita.

– Mulla on aina ollu saamelaiset mukana siellä hommassa, enkä ole itse mitään tehnyt, vaan on ikään kuin katsottu perään. Että siinä säilyy se autenttisuus, eikä mene sellaiseksi etelän loilotteluksi.

Saamenkielistä musiikkia Järvelä on valmis vielä tekemään, mikäli vain saa mukaansa saamelaismuusikoita.

– Luulen, että sekin vielä tulee. Mutta kyllä mä sen haluan tehdä sitten niin, että bändissä on saamelaisia. Varmaan Anten kanssa tulee tehtyä.

Poika on ylpeästi saamelainen

Shamaani Duon toinen puolisko Maaren Aikio kuoli yllättäen sydänkohtaukseen kotonaan Koutokeinossa vuonna 2018. Aikiolla ja Järvelällä on yksi yhteinen lapsi, Jommi, joka tekee nykyään itsekin musiikkia. Järvelällä on myöhemmistä suhteista neljä muuta lasta.

Järvelä on kannustanut poikaansa pitämään kiinni saamen kielestä ja kulttuurista. Musiikin avulla he nauttivat siitä yhdessä.

– Kyllä me yhdessä kuunnellaan esimerkiksi paljon Soljua, ja hänellä on saamelaismusiikki hallussa.

Jommi Järvelän yhtye tekee englanninkielistä musiikkia, joka on sekoitusta modernia ja raskasta. Jonne Järvelä luulee, että poika tulee vielä tekemään saameksikin musiikkia.

– Jommi on hieman unohtanut kielen, mutta kyllä se osaa. On kuitenkin niin vähän aikaa viettänyt täällä pohjoisessa, mikä on sääli sikäli. Mutta kyllä se kieli on siellä. Se on Jommilla selvästi sydämen asia, ja hän on ylpeästi saamelainen.

Inarijärveen laskeva Juutuanjoki on Järvelälle tuttu paikka, sillä sen kuohuissa on kuvattu Shamanin ensimmäinen musiikkivideo. Kuva: Veikka Ritola / Yle