Keski-Euroopan oikutteleva sää käänsi perunan kasvattajien katseet Suomeen

Siemenperunan kasvua varmistellaan nyt muun muassa Tyrnävän pelloilla Pohjois-Pohjanmaalla.

Sään ääri-ilmiöiden takia perunankasvatuksen uhat ovat lisääntyneet erityisesti Keski-Euroopassa.

Siksi siemenperunan tuotannolle etsitään uusia puhtaita kasvuoloja.

Perunan jalostajien katseet ovat kohdistuneet Tyrnävälle. Seutu on yksi Euroopan unionin neljästä korkealaatuisen siemenperunan viljelyalueesta.

Suomessa myös kasvitautien ja tuholaisten uhka on pienempi kuin monissa muissa maissa.

Saksalaisen Europlantin tytäryhtiön Finpomin toimitusjohtajan Heikki Markuksen omalla pellollakin kasvaa vientiin menevää siemenperunaa.

Eurooppalaiset kasvinjalostajat katsovat nyt pohjoiseen ja hakevat uusia tuotantoalueita, että saadaan hajautettua riskiä.

Heikki Markus

Suomen perunatuotanto on keskittynyt läntiselle perunarannikolle. Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa kasvaa ruoka- ja tärkkelysperunaa, pohjoisessa erityisesti siemenperunaa.

Nykyisin suomalaisperuna syntyy kansainvälisenä yhteistyönä, jossa Suomi toimii eurooppalaisten lajikkeiden kasvatusmaana.

Omia lajikkeita Suomessa ei enää jalosteta. Viimeinen suomalainen peruna on kymmenisen vuotta sitten kehitetty Jussi-varhaisperuna.

Entinen valtion laitos Suomen siemenperunakeskus Oy kasvattaa kuitenkin edelleen siemenperunaa mikrolisäyksellä laboratorioissa.

Koeputkissa kasvavista mikrotaimista kasvatetaan uusia perunan taimia ennen siirtymistä mukuloiden kasvatukseen.

Keskuksessa osa mukuloista kasvaa aeroponisesti eli pimeissä kaapeissa ilman multaa.

Laboratorio-oloissa peruna voidaan kasvattaa hallitusti ja ilman pelkoa kasvitaudeista.

Muuttuvan ilmaston lisäksi perunaa haastavat myös muuttuvat kulutustottumukset.

Peruna on kuitenkin monessa suhteessa mainettaan parempaa ruokaa.

Se on vähäkalorinen, mutta pitää hyvin nälän tunteen loitolla.

Sen hiilijalanjälki on pienempi kuin pastan tai riisin.

Sen kasvatuskin vaatii selvästi vähemmän vettä kuin riisi.

Viime vuosina perunan tietä takaisin ruokalautaselle onkin yritetty avittaa monilla keinoilla.

Esimerkiksi vihantilainen Pohjolan Peruna toi viime vuonna markkinoille hollantilaisen perunajätin HZPC:n patentoiman perunanuudelin.

Myös perunalajikkeiden kehittelyssä kiinnitetään paljon huomiota kuluttajille tärkeisiin ominaisuuksiin, sanoo Suomen siemenperunakeskuksen kehityskoordinaattori Anu Kankaala.

Nykykuluttaja osaa myös vaatia ja siksi perunankin pitää olla hyvää ja laadukasta.

Anu Kankaala

Vaikka perunan mukulat ovat olleet alakynnessä trendikkäämmiksi miellettyjen lisukkeiden kanssa, perunan kehitystyö jatkuu.

Tekijät

Teksti:

Risto Degerman

Kuvat:

Paulus Markkula ja Risto Degerman

Videot:

Paulus Markkula

Lähteet

  • Piipponen - Rinta-Kiikka - Arovuori: Elintarvikkeiden kulutus Suomessa
  • Luonnonvarakeskus: Ravintotase

Julkaistu 25.7.